Mitäs menit kysymään -juttusarjan viidennessä osassa vastataan tiedusteluihin, joita rockhenkilöt ovat tehneet Nuorgamin ensimmäisen lopun eli marraskuun 2013 jälkeen. Tiedusteluihin vastasivat Markus Hilden, Visa Högmander, Juuso Janhunen, Hannu Linkola, Antti Lähde, Matti Markkola, Juha Merimaa, Oskari Onninen, Vilho Pirttijärvi ja Arttu Tolonen.
#1 Miten eskimot suutelee? (Robin feat. Sanni)
Eskimot, joita olisi toki korrektimpi kutsua inuiiteiksi, suutelevat ihan samalla tavalla kuten kaikki muutkin. Kysyjät viittaavat yleiseen väärinkäsitykseen niin sanotusta kunik-tervehdyksestä, jota on harhaanjohtavasti eskimosuudelmaksikin kutsuttu.
Kunikissa ei kuitenkaan hierota nenänpäitä vastakkain, vaan siinä painetaan nenänpää ja ylähuuli toisen ihoa vasten. Tervehdys on intiimi, mutta ei romanttinen tai eroottinen. Ulkona ankarissa olosuhteissa liikkuessa se hyödyntää ainoita ihon osia, jotka tyypillisesti ovat silmien ohella peittämättä.
Kunik kuului Kanadan pohjoisosien ja Alaskan inuiittien tapoihin, mutta ei esimerkiksi Grönlannin tai Färsaarten kulttuuriin. Niinpä Robinin väite, että eskimot suutelisivat nenällään, perustunee tietämättömyyteen tai väärinkäsitykseen. (JM)
#2 Ollaanko tämä kesä näin? (Olavi Uusivirta)
Jos ulkoilmassa leijuvan siitepölyn määrä pysyy samana kuin nyt, ennen kuin kesä on kunnolla edes alkanut, uskon voivani puhua nyt kaikkien allergikkojen puolesta, että ei, Olavi, ei olla. (VH)
#3 Mist sä tuut? (JVG feat. Gracias, Paperi T, Juno, Stepa, Särre, Gasellit & Kube)
Mies voi lähteä Heinolasta, mutta Heinola ei miehestä, sanotaan. Pettymys oli kuulla, että samaa fraasia käytetään monissa muissakin paikoissa. (OO)
#4 Missä oot poika? (Gettomasa)
Kovasti näin 37 vuoden iässä tulee mietittyä, että onko se nyt vain tunnustettava itselleen, että nyt puhuu mies eikä poika enää. Näin ollen, väitän, että poika on koulussa, esikoulussa, päiväkodissa tai sängyssä päikkäreitä nukkumassa. Toisaalta taas, jos huhuillaan ”pojan” eli sen asian perään, joka muun muassa saunoo ja tulee kotiin, siihen kannattaa kysyä vastausta Pasi ”Poju” Heinoselta tai Liigan mestaruuden voittaneen Oulun Kärppien pelaajilta. (VH)
#5 Eikö sua hävetä? (Tuure Boelius)
Jatkuvasti. Muidenkin pitäisi. Jos joku väittää sinulle, että suomalaiset häpeävät itseään liikaa, näytä sille helteellä kaupungilla ilman paitaa kulkevat miehet, Suomi-Twitter ja suomalaiset lööpit euroviisuja edeltävältä viikolta. (JJ)
#6 Miten loma toimii? (Kivesveto Go Go)
Ensin laitetaan sähköpostiin autoreply, sitten Facebookiin ironinen lompsahduspäivitys ja nautitaan ja panikoidaan pari päivää, että juhuu, nyt kuulkaa ollaan lomalla. Viimeistään parin viikon kohdalla ryhditön elämä alkaa risoa, maha on kasvanut ja maksan pinta on huurteessa, mutta ei sen väliä, jos palkka juoksee. (OO)
#7 Kuka mä oon sulle? (Ida Paul & Kalle Lindroth)
”Sä” oot mulle ”lukija”. Ilman sinua ja sinun kaltaisiasi Nuorgamia ei olisi olemassa, eikä kukaan asettaisi hiphop-videoita järjestykseen niiden verkkoaitaprosentin mukaan, etsisi maantieteellisiä virheitä popkappaleiden sanoituksista tai laulaisi Lapin kesää puoli viideltä aamuyöstä suorassa radiolähetyksessä. Toisin sanoen: olet tärkeä, korvaamaton, olet ystävä. (AL)
#8 Timo mitä sinä meinaat? (Särkyneet)
“Kysyin porukoilta, vieläkö minun pitäisi olla ehdolla vaaleissa. Kolme neljästä oli sitä mieltä.
Se on aika paljon.
Tunti meni mukavasti. Paljon kysymyksiä.
Sanoin, että päätän ehdokkuuksista myöhemmin syksyllä.
Yksi asia minulle selvisi jo yhden tilaisuuden perusteella. Jos lähden liikkeelle, tukimiehistä ei ole pulaa. Niin se vaan on, sanoivat gallupit mitä hyvänsä.”
Lähde: timosoini.fi. (OO)
Timo mitä sinä meinaat?
#9 Miten sinut saa? (Pete Parkkonen)
Riippuu toki lähestymistavasta ja kontekstista sekä kysymyksen esittäjästä, mutta lähtökohtaisesti ei kyllä sitten mitenkään. (VH)
#10 Milloin jätkät tulee? (Samuli Putro)
Suomen 1900-luvun taloushistoria on ennen kaikkea metsäteollisuuden historiaa. Edellisen vuosisadan viimeisillä vuosikymmenillä maahan oli syntynyt tiheä höyrysahojen verkosto, jonka varaan myös laajamittainen paperiteollisuus saattoi kehittyä. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa alan kasvu oli ripeää.
Kun Suomi itsenäistyi, oli puutavaran ja paperin viennistä jo helppo rakentaa maan talouden selkäranka. Oikeastaan koko nuori valtio hahmottui eräänlaiseksi metsäteollisuuden ohjaamaksi tilallis-toiminnalliseksi sommittumaksi, joka sisälsi niin metsät, tehtaat, uittoreitit, vientisatamat kuin tuotannon ja jalostuksen kaikissa vaiheissa tarvitun työväenkin.
Metsäteollisuuden voimakkaasta noususta huolimatta Suomi pysyi 1900-luvun alussa myös agraarivaltiona. Maaseudun monille pientilallisille metsätalous tarjosi kuitenkin välttämättömän lisätulonlähteen, jolla oli mahdollista kompensoida omavaraistuotannon niukkuutta. Etenkin vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla monet pienviljelijät viettivät talvensa savotoilla ja tukkikämpillä kaatamalla metsää ja siirtämässä tukkeja uittopaikoille. Vesistöjen sulaessa puutavaraan tarttuivat uittomiehet, jotka kuljettivat tukit vesiväylien varteen sijoittuneille sahoille.
Savotta- ja uittomiesten keskuuteen kehittyi hiljalleen täysin oma kulttuurinsa, jonka myötä 1800-luvulla metsätyöläistä kuvannut ”jätkä”-termi nousi kokonaisen ajanjakson tunnusmerkiksi. Tähän tarttui myös aikansa viihdeteollisuus. Jätkäkulttuuri vakiintui 1920-luvulta alkaen kirjojen, näytelmien, laulujen ja lopulta myös elokuvien kestoaiheeksi. Samalla jätkän käsite mytologisoitui ja romantisoitui. Jätkissä oli jotakin arvaamatonta, fyysistä, maskuliinista ja sankarillista. He olivat modernin valtion talouskasvun juuri, mutta toisaalta samalla kiinni vanhassa, kesyttämättömässä metsäläisyydessä.
Mitä pidemmälle vuosisata eteni ja mitä kauemmas Suomi erkaantui agraarisista juuristaan, sitä voimakkaammin jätkäkulttuuri asemoitui nostalgiaksi; kaipaukseksi alkuperäiseen, lähtöpisteeseen. Kun tukkilaiselokuvat kääntyivät viimeisille vuosikymmenilleen 1960- ja 1970-luvuilla, oli todellinen jätkäkulttuuri käytännössä jo kadonnut. Metsäkoneet korvasivat justeerimetsurit hevosineen, maakuljetukset uittoliikenteen. Hiljalleen myös lisääntynyt ympäristötietoisuus sekä metsäjättien kansainvälistyminen hälvensivät metsäteollisuuden yltä siihen joskus liittyneen kansallisen herooisuuden.
Kun jokiuitto loppui 1990-luvulla, oltiin siirrytty lopullisesti jätkien jälkeiseen aikaan. Paluuta vanhaan tuskin on. Ehkä jossakin kesäteatterissa esitetään tänäkin kesänä Teuvo Pakkalan Tukkijoella-näytelmää. Ehkä heinolalaisen Ravintola Tukkijätkän iltakaraokessa kajahtaa vielä joskus helismaalainen rillumarei. Ja ehkä Valion Koskenlaskija-juusto säilyttää asemansa Suomen juustobrändien kärkikolmikossa.
Mutta nämä ovat vain rippeitä siitä, mikä oli joskus monelle suomalaiselle elinehto. Hauraita, tuotteistuneita muistoja ilman suoraa yhteyttä alkuperäisiin juuriinsa.
Että sorry vain Samuli, jätkät ovat menneet. Eivätkä taida tulla enää koskaan takaisin. (HL)
Milloin jätkät tulee?
#11 Kenen sylissä istuit? (Maija Vilkkumaa)
Mutsis. (VP)
#12 Kuka sen opettaa? (Kaija Koo)
Peruskoulussa tai lukiossa terveystietoa voi opettaa esimerkiksi biologian, kotitalouden, liikunnan, yhteiskuntaopin tai psykologian opettajaksi kelpoinen henkilö. Vuodesta 2012 terveystiedon aineenopettajilta edellytetään vähintään 60 op laajuisia tai niitä vastaavia opintoja opetettavassa aineessa. (OO)
#13 Että mitähän vittua? (Sanni)
No vittuakos tässä! (VH)
#14 Miten kauan sitä persettä on treenattava että tulokset näkyy? (Kalevauva.fi)
Nuorgamin maha- ja pepputreeniosastolla aistimme kysymyksestä lievää turhautumista. Kukapa meistä ei haluaisi persettään tuloskuntoon silmänräpäyksessä. Jalkakyykyt tuntuvat valuvan hukkaan.
Googlasimme termiparin “Jari ‘Bull’ Mentulan ja pepputreeni” ja opimme, että (kymmeniä)tuhansia treenattuja suomalaisia perseitä nähneen Jari ”Bull” Mentulan mukaan tulokset saattavat näkyä jo parissa kuukaudessa. Riippuu kysyjästä, onko se pitkä vai lyhyt aika. Ehkä lyhyt, jos sinulla on kuitenkin ollut peppusi ns. koko elämäsi.
Oman perseen kehittymiseen vaikuttaa se, miten syö (esim. leipää), treenaa ja lepää. Kysymyksen perusteella kysyjä on jo kohdistanut ajatuksensa oikeaan paikkaan eli siihen: oletettavasti omaan perseeseensä.
Kun teet pepputreeniliikkeitä, säilytä persesentrinen maailmankatsomuksesi ja tee niitä omilla pakaroillasi, älä esimerkiksi reisillä! Supista sitä peppua! (MM)
Miten kauan sitä persettä on treenattava että tulokset näkyy?
#15 Mitä jos mä rakastan sua? (Yö)
Olli, älä! Ei! Ei missään nimessä! (OO)
#16 Vieläkö mut voi pelastaa? (Egotrippi)
Hankala kysymyksenasettelu, johtuen ensisijaisesti kysymyksen yksioikoisuudesta ja taustatietojen puutteesta. Jos kyseessä on hätätilanne ja olet esimerkiksi hukkumassa tai talossa, joka on syttynyt tuleen, asiaa kannattaa kysyä pelastuslaitokselta, vapaapalokunnalta tai poliisilta. Jos taas kyse on niin sanotusti henkimaailman pelastuksesta, suosittelen oraakkelia. (VH)
#17 Mikä minusta tulee isona? (Hevisaurus)
Koska olet dinosaurus, tulevaisuutesi ei vaikuta järin valoisalta. Moni dinosaurus muuttuu vanhemmiten fossiiliksi. Niin toisaalta moni ihminenkin. (AL)
Mikä minusta tulee isona?
#18 Tahdonko kuitenkin sut takaisin? (Olavi Uusivirta)
Kukapa nyt ei heikkona hetkenään olisi halunnut ihmisiä “kuitenkin” takaisin. (OO)
#19 Mitä jos sä oisit silti mun kaa? (Vesala)
Voisimme tietoisina tekemästämme kompromissista passiivis-aggressiivisesti nälviä toisiamme oman itseinhon pauhua vaimentaaksemme seuraavat vuosikymmenet. (AT)
#20 Miten tätä ollaan? (Erin)
Jalkapallo on peli, jossa 22 henkilöä säntäilee nurmikentällä nahkaisen pallon perässä, ja lopussa Saska Saarikoski kertoo, miten nää asiat oikeesti menee. (VP)
#21 Kuka sulkee sun silmät? (Pariisin Kevät)
Uskon vakaasti, että minä suljen itse omat silmäni niin pitkään kuin elän. Toki kysymyksestä voi tulkita myös vienon toiveen siitä, että Tšekin jalkapallomaajoukkueessa hyökkääjänä vuosien 1996 ja 2000 EM-lopputurnauksissa pelannut Pavel Kuka sulkisi jonkun silmät. Mutta ei nyt mennä siihen. (VH)
#22 Miksi en lähtisi kaupunkiin? (Litku Klemetti)
Luulitko, että kaupungissa tapahtuisi jotain uutta ja jännittävää. Ei tapahdu! Kaikilla tyypeillä on kuitenkin taas samat jutut. Seuraavana aamuna herää krapulassa tai krapulankaltaisessa. Tai vaikkei heräisi, harmittelee, että hukkaan heitettyä aikaa, tuo sosiaalinen toiminta. Olisi voinut vain maata kotona. (OO)
#23 Mitä Madonna tekis? (Stina Girs)
Hyvä kysymys, koska vastaus riippuu asiayhteydestä. Madonna on tehnyt elämänsä aikana paljon asioita, muun muassa hittilevyjä ja maailmankiertueita, lapsia, luonut muotitrendejä, näytellyt elokuvissa ja ohjannut niitä sekä hurahtanut kabbalaan.
Jos kysymys on jostain arkisesta asiasta, kuten lapsen futisharjoituksista tai skumpan juomisesta, Madonna todennäköisesti postaisi siitä kuvan Instagramiin. Jos kysymys on musiikin tekemisestä, Madonna todennäköisesti miettisi, kenen kanssa haluaa levyä tällä kertaa tehdä ja ns. käärii hihat.
Jos kysyjä miettii, mitä Madonna tekisi vapaa-ajallaan, niin hän harjoittelee melko paljon ja intensiivisesti muun muassa tanssien ja joogaten, nyrkkeillen sekä kevyitä painoja nostaen. Lisäksi Madonna katsoo elokuvia ja viettää aikaa perheensä kanssa.
Yhtä asiaa Madonna ei tekisi: menisi ruokakauppaan. Us Weeklyn haastattelussa vuonna 2015 hän sanoi, että ei ole käynyt ruokakaupassa yli vuoteen. (MH)
#24 Kuka kaipaa kusipäätä? (Rosi)
Tšekin jalkapalloliitolta voinee pian kysyä Pavel Kukan yhteystietoja, jos Pariisin Kevät haluaa tiedustella Kukan silmiensulkemishalukkuutta ja nyt sitten vielä kysellään kaipuuasioiden perään. Joku roti. (VH)
(VH)
Kuka sulkee sun silmät?
#25 Milloin nään sut uudestaan? Robin feat. Kasmir)
Vain elämään kahdeksas kausi, torstaisin ja perjantaisin kello 20.00. Nelosella. (OO)
#26 Miksi pelkäisin? (Piia Viitanen)
Ai miksi? Googlaa bobbit worm. Siksi. (JJ)
#27 Mitä tehdä miehellä? (Saijaa Saijaa)
Miehellä voi ratsastaa: lapsi isällään, konservatiivi sotiemme veteraanilla. (AT)
#28 Koska taas nähdä sut saan? (J. Karjalainen)
Kuules Jukka, toukokuun kalenteri näyttää jo too-oosi täydeltä. Kesäkuussa näyttäisi vähän rauhoittuvan kalenteri ja olevan vähän väljempää. Mennäänkö silloin vaikkapa kaljalle? (VH)
#29 Koska sä eroot? (Nikke Ankara)
Koska lahtelaiset oppivat käyttäytymään? (OO)
#30 Mis on se rakkaus? (Reino Nordin feat. Tippa)
The Troggsin sekä myöhemmin Wet Wet Wetin mukaan muun muassa ihan joka puolella, mutta myös täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä. (VH)
