Arviot

Kaikki hyvä loppuu aikanaan – niin myös Nuorgamin minikritiikit! Jäähyväissatsissa arvioituna Juliana Hatfieldin, Ihsahnin, Kemiallisten Ystävien, Kesän, Shawn Mendesin, MGMT:n, Parquet Courtsin, Venetian Snaresin & Daniel Lanois’n ja Ryley Walkerin albumit.

Debytantin lauseet repivät, ärsyttävät, vetoavat, välttelevät sitoutumista ja paljastavat melkein liikaa. Siksi ne ovat poikkeuksellisen lohdullisia.

Omaehtoisen lauluntekijän uusi soololevy on jopa poliittisia sävyjä saava vastalause ”nykymeiningille”. Samalla se hioo Nousiaisen musiikista maantierokkia, jossa tosin kuljetaan useammin pientareella kuin kaistalla.

Vaivaisen 14 vuoden julkaisutauon jälkeen ilmestyvä Eat the Elephant on ahkeraa paneutumista vaativa kokonaisuus.

Jenkkikaksikon seitsemäs albumi tarjoilee auringonpistoksia sisätiloissa.

Joukko savonlinnalaisia vaihtoehtonuoria asui yhden kesän ja yhden syksyn hylätyssä meijerissä. Syntyi kiljua, eritteitä, musiikkia ja sisäpiirilegenda. Nyt sen koko tarina kerrotaan kaikille

Aivan kuin Ville Puronaho olisi tiennyt kesän ensihelteiden alkavan heti toukokuun alkupuolella, niin erinomaisesti hän soolodebyyttinsä Suonuotion julkaisun ajoitti.

Neljän vuoden julkaisutauko on tehnyt hyvää Iceagelle. Beyondless tuntuu sellaisen bändin levyltä, joka on juuri nousemassa uransa huipulle.

Nuorgamin legendaarisen minikritiikkien paluu! Arvioituna Ivar Bjørnson & Einar Selvikin, Forth Wanderersin, Hindsin, Hop Alongin, Thirty Seconds to Marsin ja Tinashen albumit.

Miltä vuoden 2017 vaihtoehtotähti kuulostaa vuonna 2018? Elämmekö niin hektistä internet-aikaa, että kupla puhkeaa vuodessa?

Eilispäivän tulevaisuusvisioille on vaikea löytää käyttöä enää tänään.

Keski-ikäinen walesiläisyhtye osaa edelleen koskettaa syvältä.