Hatsune Miku on laulanut jo kymmenillä tuhansilla kappaleilla.
Tyttöpopkeskiviikko on viikottainen katsaus, jossa paneudutaan tyttöpopin maailmaan pintaa syvemmältä mutta pintaa unohtamatta.
Poptähti on fiktiivinen rooli, jota yleensä vetää ihminen, joka on jotenkin oikeastikin olevinaan esittämänsä henkilö. Todellisuudessa yksikään artisti ei ole sitä miltä julkisuudessa esittää olevansa, ja se on ihan okei. Kuka haluaa ihmisen kun voi saada tähden? Tämän juttusarjan kuluessa pyrin nostamaan keksityt pop-persoonat jalustalle ja osoittamaan, että falskeimpia kaikista ovat ne, joiden persoonaan kuuluu aitous.
Hatsune Miku & Jenni Vartiainen
Onko poptähden pakko olla ihminen?
Hatsune Miku on vuonna 2007 uransa aloittanut japanilainen poptähti. Hän on 16-vuotias, syntynyt 31.8., 158 cm pitkä, painaa 42 kiloa ja pärjää parhaiten välillä 70–150 bpm. Toistaiseksi hän on ehtinyt laulaa useilla kymmenillä tuhansilla kappaleilla.
Hatsune Miku on synteettinen poptähti. Hän on syntynyt kokonaan tietokoneen sisuksissa, lauluääntä myöten. Kysymys kuuluu, tekeekö se hänestä vähemmän aidon kuin vaikkapa Jenni Vartiaisesta?
Seuraavalla videolla Hatsune Miku esiintyy livenä Tokiossa vuonna 2010. Kappaleen nimi on World Is Mine.
https://www.youtube.com/watch?v=DTXO7KGHtjI
Huomaa ihmisistä koostuva taustabändi.
Hatsune Miku on monella tapaa vallankumouksellinen artisti. Tuotantoyhtiö Crypton Future Media on pyrkinyt häivyttämään etäisyyden artistin ja yleisön välillä. Fanit voivat tehdä omia Hatsune Miku -biisejään Vocaloid 2 -ohjelmalla, joka tuottaa autenttista Hatsune Miku -lauluääntä synteettisesti. Voi siis sanoa, että artisti laulaa jokaisella fanibiisillä itse.
Tuotantotiimin tehtävä on kuratoriaalinen. He valitsevat fanien tekemistä biiseistä parhaat keikkoja ja muita virallisia yhteyksiä varten. Hatsune Miku on open source -poptähti, jolle kuka tahansa voi tehdä materiaalia. Sen takia esimerkiksi seuraavan kaltainen fanivideo ei ole mitenkään enemmän tai vähemmän aito kuin suureen tyyliin tehty livekeikka.
Tässä vertailun vuoksi Jenni Vartiaisen video kappaleelle Malja:
Mukana on paljon samoja tehokeinoja kuin viime viikon Azealia Banks -videolla. Mustavalkoisuus ja mukamas spontaani läsnäolo luovat vaikutelman siitä, että katsoja tarkastelee artistia sellaisena kuin tämä todella on. Se on tietenkin valhetta, sillä musiikkivideon jokainen elementti on harkittu ja tahallinen. Video houkuttelee uskomaan, että todellinen Jenni Vartiainen on samanlainen kuin videolla esiintyvä Jenni Vartiainen.
Joskus roolihahmot ovat ilmeisempiä. Vannoutuneemmatkaan Lady Gaga -fanit tuskin odottavat, että hän on siviilissäkin samanlainen kuin videolla.
Vai pelaako Lady Gagakin uskottavuuspeliä? Kappaleen Marry the Night videon täyspitkällä versiolla alussa on varsin mittava monologi, jossa koomaava Gaga käy läpi tuntojaan. Teksti voi olla elämänkerrallinen tai täysin keksitty, mutta ollakseen videossa sen on täytynyt käydä roolihahmon filtteri läpi.
“Lady Gaga” on Stefani Germanottan itselleen luoma roolihahmo. t.A.T.u:n tuottaja Ivan Shapovalov loi bändinsä jäsenille roolihahmot toisiinsa rakastuneina lesbotyttöinä. Tässä mielessä voisi väittää, että Hatsune Miku on näitä artisteja vähemmän fiktiivinen, sillä häneen ei sisälly poptähdille ominaista ajatusta siitä, että julkisivu vastaisi todellista persoonaa. t.A.T.u-fani pettyy kuullessaan, ettei mitään suhdetta oikeasti koskaan ollutkaan. Miku-fani ei joudu pettymään koskaan, koska synteettiseen poptähteen ei sisälly valhetta todellisesta ihmisestä.
Hatsune Mikun aitoutta korostaa entisestään se, että hänen koko repertuaarinsa koostuu yleisön syvimmistä tunnoista. Monia artisteja Kari Tapiosta alkaen on kutsuttu kansan tuntojen tulkiksi, mutta lopulta biisit kuitenkin tekee joku musiikkielitisti. Hatsune Mikun tapauksessa artisti on kirjaimellisesti yleisönsä peilikuva. Keikalla yleisö näkee oman luovuutensa hedelmät.
Yhteenveto: Jenni Vartiainen on valhetta, koska elävän ihmisen muodostama artisti sisältää aina ajatuksen siitä, että esiintyjä ja roolihahmo ovat yhtä. Tämä ei ole totta:
Kappale on nimeltään Tunnoton.
Hatsune Miku on ylpeän synteettinen, mutta edustaa samalla kansan syvien rivien aidoimpia impulsseja. Hänessä ei ole ristiriitaa. Sen takia tämä ei ole valhetta:
Joskus kone on autenttisempi kuin ihminen.
Juhana Pettersson on kirjailija, toimittaja ja roolipelitaiteilija. Sarjan kirjoittajan ensimmäinen romaani Sokerisamurai ilmestyy alkuvuodesta 2013 (Into Kustannus) ja sijoittuu tyttöpopin maailmaan.
