Sisarukset Dreijer.
2000-luvun ikimuistoisin elektropopkappale on 3 minuuttia ja 51 sekuntia ekstaattista onnea, haavoittumista, enkeleitä sekä koskettavia syntetisoija-, sähkörumpu- ja steelpan-sulosäveliä.
”Ten days of perfect tunes
The colors red and blue
We had a promise made
We were in love To call for hands of above to lean on
Wouldn’t be good enough for me”
Steelpanin koskettava helinä hyökkää tappavien bassovoittoisten syntetisoijien ja terhakasti pörräävien sähkörumpufillien päälle. Sitten ajassa 44 sekuntia näyttämön valtaa Karin Dreijer Andersson, jonka outo kujerrus luo ihanan kontrastin täysin keinotekoisen sulavalinjaisille äänille. Kertosäkeeseen päästessä sielu on täynnä päälle satavaa popmusiikillista ekstaasia. Pää nytkyy vastustamattomasti, kerrokselliset syntetisoijat kutittelevat iholla, enkelit viekottelevat korvissa. Tunnen katoavani tanssilattialle, sen valoihin, sulautuvani osaksi täydellistä kappaletta.
Hienoin kohta odottaa kuitenkin ajassa 2 minuuttia 33 sekuntia, kun C-osan syntetisoijairiffi ja piiskaava takapotku vapauttavat kädet lopullisesti ilmaan. Euforista hetkeä seuraavat diskovalojen tuikkeessa kaikuvat riemunkiljahdukset.
”And you, you knew the hand of a devil
And you kept us awake with wolves teeth
Sharing different heartbeats in one night”
Ilmestyessään Heartbeatsin avaama Deep Cuts -albumi (2003) pamahti Ruotsissa pop-entusiastien puhutuimmaksi lemmikiksi ja Tukholman levykauppojen myyntilistojen kärkeen.
Toiset rakastuivat silmittömästi Dreijerin sisaruskaksikon oudon kauneudentajun, kotitekoisen estetiikan ja jopa väkivaltaisten synterisaattorien koristamaa anteeksipyytelemätöntä, äkkiväärää, tanssittavaa, liikuttavaa ja provosoivaa melodista kollaasia. Toisilta ammattikriitikoilta albumi keräsi taas nihkeitä arvioita, ei vähiten The Cop -kappaleen lapsellisuuden takia (”I am a cop, shut up / I piss in your mouth / I am a cop, shut up / I shoot you in the face motherfucker / I piss in your mouth”).
Vaikka Heartbeats on sittemmin noteerattu toistuvasti The Knifen tärkeimmäksi kappaleeksi – se on myös yhtyeen soitetuin kappale Spotifyssa lähes 12 miljoonalla kuuntelukerralla – vasta mestarillinen Silent Shout –albumi (2006) teki yhtyeestä kansainvälisen indie-megatähden ja paljon hengenheimolaisia (esim. Austra, Chvrches) synnyttäneen tummasävyisen elektropopjättiläisen.
Kuten tunnettua, tämänvuotinen raivopäinen, hullu, abstrakti ja orgaaninen Shaking the Habitual -albumi teki Knife-kopiokissojen elämästä huomattavasti hankalampaa.
The Knife – Heartbeats (ohj. Johannes Nyholm, Andreas Nilsson & Bo Melin)
Mitä muuta?
The Knifeltä äänestettiin myös kappaleita Pass This On, Silent Shout, We Share Our Mother’s Health ja You Take My Breath Away.
