Nostalgia on ansa, mutta Ariel Rosenberg on harvoja, jolle trippailun nuhruisissa jäämistöissä suo riemumielin.
Arcade Firen neljännen levyn lähtösingle on Pohjois-Amerikan indiejättiläisten ja esikuvansa David Bowien ekstaattinen kohtaaminen sekä synkän tanssi-indien manifesti.
Minimalistinen Runaway-spektaakkeli huipentaa hämmentävän ja häikäisevän barokkiveistospuiston sekä traagisen saippuaoopperan nimeltä Kanye West.
2000-luvun ikimuistoisin elektropopkappale on 3 minuuttia ja 51 sekuntia ekstaattista onnea, haavoittumista, enkeleitä sekä koskettavia syntetisoija-, sähkörumpu- ja steelpan-sulosäveliä.
Aina jossain vaiheessa iltaa on pakko saada sitä. Pirtelöö.
Koruttoman kaunis pieni suuri rakkauslaulu, joka avasi newyorkilaisyhtyeelle tien puhuttelevaksi vaihtoehtorocksuuruudeksi.
Ihmisten edessä on kappale ihastumisen huumasta, onnesta, ihmimillisestä rohkeudesta, tavallaan myös itsemääräämisoikeudesta.
Magenta Skycoden debyyttialbumin ihanan leijailevasta kolossaaliseen paisuva helmi kuuluu myös maestro-Sjöroosin omiin Magenta-suosikkeihin.
