Sliipattu Motown-soul voi tarjota pakopaikan todellisuudesta.
”Kun on seikkailumieltä ja haisee hieltä
vaikka kotona vain lusiikin
niin vailla paineita, puhdistusaineita
voi löytää Motown-musiikin”
Yhdysvaltalaisen Benh Zeitlinin ohjaama Beasts of the Southern Wild -elokuva (2012) kertoo koskettavasti Hushpuppy-nimisestä tytöstä.
Hän asuu isänsä kanssa Bathtubiksi kutsutussa hökkelikylässä, joka joutuu myrskyn aiheuttaman vedenpaisumuksen valtaan. Hushpuppy ei siitä kuitenkaan välitä, koska hän elää puoliksi omassa mielikuvitusmaailmassaan.
Hushpuppyn on yksinkertaisesti pakko paeta ympäröivää arkitodellisuutta, sillä hänellä ei ole mitään muita vaihtoehtoja kuin vain löytää omat keinonsa selviytyä tulvan peittämässä maailmassa, jossa hän ei voi luottaa omaan isäänsäkään. Isä käyttäytyy arvaamattomasti ja saattaa kadota omille teilleen milloin tahansa.
Kuten Beasts of the Southern Wild, myös Leevi and the Leavingsin Matkalla Motowniin -kappale käsittelee todellisuuspakoa. Leikkisyydestään huolimatta se kertoo lohduttoman tarinan. Laulun minäkertoja on lapsi, joka seuraa sivusta äitinsä eriskummallista käytöstä.
”Voi kakun koristeeksi saippuaa vuolla
ja ruokamyrkytykseen kaikki kuolla
kun jälkiruuaksi saa lautaset nuolla
niin päästään tiskeistä”
Minäkertoja elää keskellä sekamelskaa ja kestää äitiään, joka ei suostu edes poistumaan kotoaan. Göstamaiseen tapaan lohtua ja yllättävän pakotien perheelle tarjoaa Motown-musiikki. Se on yllättävä pakotie siksi, että mikä olisikaan kauempana maailmasta, jossa tumpataan tupakat tiskipöytään ja tasapainotellaan pakkohoidon rajalla kuin huolellisesti tuotettu ja sliipattu Motown-soul?
Leevi and the Leavings -klassikoksi Matkalla Motowniin -kappaleen nostaa Gösta Sundqvistin usein käyttämä, mutta yhtyeen tuotannossa aina yhtä toimiva ratkaisu: ensikuulemalta mitä ihanin kappale kantaa sisällään mitä suurinta surua.
Minulle itselleni alun perin Käärmenäyttely-albumilla (1996) julkaistu Matkalla Motowniin on Leevi and the Leavingsin hienoimpia kappaleita tekstinsä ansiosta.
Olisin valmis ottamaan universumin valtiailta vyötärölleni 30 kiloa ylipainoa ja valikoiman sydän- sekä verisuonisairauksia, jos sen seurauksena osaisin joskus kirjoittaa jotain niin sointuvaa ja koskettavaa kuin Matkalla Motowniin -kappaleen sanoitus.
