Vuonna 2009 vietin yhden elämäni apeimmista kesistä. Olihan minulla helvetin hauskaakin sinä kesänä, mutta aika paljon märisin yksinäni. Yksi olojani helpottaneista levyistä oli The Lemonheadsin It’s a Shame About Ray.
Kuuntelin tuona kesänä mainittua levyä uudestaan ja uudestaan. Äkkiä suosikkikappaleekseni levyltä nousi kakkosbiisi Confetti. Kappaleen kompakti toisteisuus imaisi mukaansa kerta toisensa jälkeen. Sinänsä kappale oli poikkeus levyllä, jonka lyriikat upposivat minuun melko kovasti ja joita oli helppo ymmärtää.
Confetti nimittäin viehätti minua siksi, että siinä oli helposti omaksuttavaa, vähän hölynpölyn omaista tekstiä, joka yksinkertaisesti kuulosti hyvältä. Kertosäkeen siistiltä kuulostavat englanninkieliset sanat toivat mieleeni Hurriganes-tyyppiset tekstit, jossa hyvältä kuulostavia sanoja oli paiskottu länään jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi. Confettin teksti tosin ei ole hyväntuulista tuttifruttia, vaikka se siltä tuntuikin.
“He kinda shoulda sorta woulda loved her if he could’ve”
En itse asiassa edes ole pohtinut Confettin sanoituksia sen syvällisemmin koskaan. Sen verran olen ymmärtänyt, että rakkauden loppumisesta kappaleessa puhutaan. Jos olisin viitsinyt lukea lyriikoita, olisin varmaan ankkuroinut lyyrisen sisällön vähän tulkiten omiin kokemuksiini ja tunnekuohuissani kuunnellut kappaleen täysin loppuun.
Teoksen varsin hilpeä ja rivakka poljento on vain jättänyt sanoitukset varjoonsa. Kappaleen näennäiseen tuttifruttiin on helppo eksyä ja vain hymyillä typerästi, kun pojilla on levyllä niin mahtava meininki.
Evan Dando on haastattelussa kertonut, että Confetti kertoo hänen vanhempiensa avioerosta. Vähin sanoin Dando on saanut tiivistettyä kappaleeseen kovin tutun tarinan lemmen lopusta.
”She just wanted him to love her but he didn’t
He took to the woods and wandered in it
Walked along and on until they couldn’t
Stole himself to tell her that he wouldn’t”
Kappaleessa miespuolinen tekijä antaa rakkautensa hiipua sen kummemmin taistelematta. Hänen olisi tavallaan pitänyt suunnilleen voida rakastaa, mutta hän ei enää sellaiseen kyennyt. Eikä hän ilmeisesti myöskään kyennyt puhumaan asiasta, joten ajatukset asian suhteen jäivät lojumaan mielen sisäiseen metsään. Kun kaikki puhuttava on kadonnut matkan varrelle, ei voi kuin sanoa hyvästi.
Aika kitkerän makuista tuttifruttia.