Charli XCX – True Romance

Asylum

Charlotte Aitchison, 20 vee.

Charlotte Aitchison, 20 vee.

Romanssi ei aivan roihahda rakkaudeksi.

CharliKansiNettimaailmassa mellastava Charlotte Aitchison vaikuttaa todella kiinnostavalta musiikintekijältä. Raflaavampaakin adjektiivia voisi käyttää elektropopparista, joka halusi taiteilijanimekseen ”Xrated Cunt Xrated”. Mutta kiinnostava riittää, koska True Romance osoittautuu harmillisen keskeneräiseksi albumiksi. Ei niinkään soundin vuoksi vaan osin köykäisten sävellysten takia.

Charli XCX:n ulosannista tulee ensimmäiseksi mieleen hänen hyvä ystävänsä Marina Diamandis, mutta hän yrittää selvästi olla virkasisartaan räväkämpi. Siinä missä Marinan viimevuotinen Electra Heart onnistui tekemään mainion kompromissin radiopopin ja laulunkirjoittajaperinteen kesken, True Romance ei oikein tiedä mihin asettua. Viitekehyksessä hohtavat Lana Del Rey, Ladyhawke, Ellie Goulding, Marina, Nicki Minaj ja ehkä Grimes. Keskelle jää Charli, jonka kaikkialta vaikutteita napsinut soppa on paikoin maistuvaa, paikoin keskinkertaista.

Jonkinasteisesta identiteettikriisistä kielivät jo biisien geneeriset nimet, kuten Take My Hand, Stay Away ja You’re the One. Eihän tämä sentään ole One Directionia? Levyjä pitäisi myydä, mutta samalla olla cool ja omaperäinen, apua mitä mä teen!?

Yrityksen puutteesta Charlia ei kuitenkaan siis voi syyttää. Kuten popalbumit yleensäkin, True Romance alkaa levyn parhaiden kappaleiden tahtiin: Nuclear Seasonsin painostava poljento jää mieleen kummittelemaan, loistava You (Ha Ha Ha) on kevyesti albumin potentiaalisin pophitti ja Take My Handin bilesanoma toimii mainiosti. Stay Away on parempi kuin suurin osa Hurtsin uuden albumin kappaleista. Elektropop-nero Dimitri Tikovoin kanssa tehty tyttöbändislovari Set Me Free tarjoaa hyvin euroviisumaisen kertosäkeen, jollaista ei kukaan muista aktiivisesti kaipaavansa. Tämä oli siis kehu.

Mutta tuon viidennen biisin jälkeen parhaat ideat on kuultu ja kierros alkaa alusta. Muutamat motherfuckerit sekä jännät kaiut ja kilkutukset eivät peitä joidenkin sävellysten onttoutta ja mielikuvituksen puutetta. True Romancen ydinviesti jää piiloon. En keksi syytä, miksi voisin samaistua Charliin paremmin kuin hänen kollegoihinsa. Hän vaikuttaa huiman lahjakkaalta, mutta myös liian etäiseltä ja arrogantilta, jotta kuuntelija haluaisi asettua hänen asemaansa. Uusista tulokkaista esimerkiksi Foxesin sulosävelet kutsuvat luoksensa avoimemmin.

Charli pukeutuu kivasti, näyttää hyvältä ja saa kauniit ihmiset tanssahtelemaan keikalla, mutta niin poplaulajan pitääkin. Nuo eivät sinällään ole mitään saavutuksia. Saavutus olisi, jos True Romance ja Charlin persoona vangitsisivat kuuntelijan kerta toisensa jälkeen ja toisivat hänen elämäänsä jotain uutta ja merkittävää. Nyt käteen jäävät harmillisesti lähinnä lahjakkaan lauluntekijän tempoileva lupaus ja muutama mainio singletärppi. Onhan sekin jotain, mutta tiukassa kilpailussa ehkä sittenkin liian vähän.

70 Kun kymmenen vuoden päästä tarkastellaan popvuotta 2013, Charli XCX:n lienee tyytyminen nimen vilahtamiseen alaviitteen sivulauseessa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!