Naisartistien seksikkyydestä kirjoittaminen on vaarallista. Siinä leimautuu helposti sovinistiksi ja ties miksi likaiseksi mieheksi.
Mutta älkää syyttäkö minua. Syyttäkää Chrissie Hynden estotonta flirttiä:
”I’m gonna use my arms /
I’m gonna use my legs /
I’m gonna use my style /
I’m gonna use my sidestep /
I’m gonna use my fingers /
I’m gonna use my, my my…”
Ja sitten, kiusaamisen jälkeen:
”…my imagination”
Kuka tätä pystyisi vastustamaan?
Kuten houkuttavimmassa teerenpelissä aina, Brass in Pocketin itsevarmuuden alta pilkottaa hienoinen haavoittuvuus:
”I’m special /
so special /
I gotta have some of your attention /
Give it to me!”
Epävarmuus leimasi myös kappaleen syntyä. Hynde olisi halunnut jättää sen julkaisematta, mutta onneksi levy-yhtiö sai hänen päänsä käännettyä. Lopputulos oli yhtyeen ainoa listaykkönen.
Brass in Pocketin video oli MTV:n alkuaikojen näytetyimpiä huolimatta sen ilmeisestä epäuskottavuudesta: kuinka Pete Frandon muka saattoi valita vaalean sutturan ihanan Chrissien sijasta?