CMX:n kappaleesta riippuen sinä olet kuu, päivälintu, henkäys tai jotain aivan muuta.
Metaforan voima on väkevä. Se on vertaus, jossa ilman kuin-sanan laimentavaa vaikutusta harpataan runokielen maaperälle.
”Nyt on elokuu, ja minä olen viljaa”, lauloi Juice Leskinen, ja me ymmärsimme häntä. Metaforan voima on väkevä. Se on vertaus, jossa ilman kuin-sanan laimentavaa vaikutusta harpataan runokielen maaperälle.
Vaikka ilmaisu olisi runollista ja epäkirjaimellista, laulajan ja kuulijan välille voi syntyä salainen yhteisymmärrys. Kun Ellinoora laulaa ”tekee kipeää, kun elefantin painon alle jää”, kuulija voi lähes tuntea tukalan tuskan.
Sinusta on laululyriikassa laulettu metaforan keinoin intohimoisesti, epätoivoisesti, ivallisesti ja haikeasti. Kotimaisessa laululyriikassa monet omaperäisen metaforan taiturit kietovat vertauksensa epäsuoraan ilmaisuun. ”On silmissäs Andalusian yöt”, tunnelmoi autiotalon kaunosielu Neumannin Dingo-tekstissä. ”Taas aamu liian varhain sua varjoista kurkkii”, laulaa Maija Vilkkumaa.
Tähän juttuun on kerätty mahdollisimman suoria vertauksia. Mihin *sinua* – monesti rakkauden tai muun voimakkaan tunteen kohdetta – mieluiten verrataan? Lainaa näitä ja keksi itse lisää, kun haluat välittää tunteesi kesäillassa.
#1 Olet taivaankappale
Avaruus kiehtoo äärettömyydellään, ja taivaankappaleista tutuimmat ovat kummallisella tavalla etäisiä ja läheisiä. Kuu on valoa heijastava kiertolainen, jonka vaiheiden mukaan mittaamme ajankin. Kynäniekkojen käsissä kuu onkin vankkumaton romantiikkaa tihkuva suosikkimetafora. Omat kannattajansa on toki auringollakin.
Olet kuu
se oletkin, mikä vaihtuu ja vähenee
laittaa vetemme liikkeeseen
(Vainajala, san. A.W.Yrjänä)Oot mun nouseva aurinko
ja mun ainoa kotimaa
(Tequila, san. Paula Vesala)Sä olet maa, mä olen kuu
Sä olet kuu, mä olen maa
(Rakkaudesta, san. Ismo Alanko)Sinä nostit minut taivaan kanteen
olit kuu ja minä komeetta
(Kuu ja komeetta, san. Antti Autio)
#2 Olet eläin
Juha Vainio näki albatrossissa vapaan sielun, ja rakastettua on aina ahkerasti verrattu erilaisiin lintuihin. Linnut saavat yhä lentää ja livertää vapauden ja sulokkuuden symboleina, mutta yllättävilläkin eläimillä on paikkansa metaforissa. ”Mä oon tuhma hauva”, lauloi Hectorkin.
Oot karhu joka ei unta saa
(Syyssävelmä, san. Yona)Sä olet lintu, joka ei oppinut lentämään
et siipiäsi koskaan oo päässyt käyttämään
(Kukkurukuu, san. Mariska)Ole sinä minun päivälintuni
öisten siipien lento
(Päivälintu, san. A.W. Yrjänä)Sä oot mun syyskuun kyy
(Syyskuun kyy, san. Lauri Tähkä)Olit oksaltani puhallettu pyy
(Kaksi lensi yli käenpesän, san. Hector)
#3 Olet näkymätön tai vaikea selittää
”Oonko sulle enää pelkkää ilmaa”, kyseli Nylon Beat Comeback-laulussaan (san. Castrén & Asikainen). Samaa ovat monet muutkin keksineet ihmetellä, mutta ilma ja tuuli ovat muutenkin merkillisen suosittuja kuvaamaan toista. ”Olet ilma jota hengitän”, laulaa Topi Sorsakoskikin Kari Tuomisaaren kääntämässä italoiskelmässä.
Sinä voit olla myös jotain selittämätöntä tai paksulti kulttuurisilla merkityksillä kuorrutettua. Rippikoulun raamattutunnit ja lapsuuden lempeäsilmäiset enkelikiiltokuvat häivähtävät mielessä joka kerran, kun Pekka Ruuska pyytää radiossa armahdusta.
Ole minulle Rafaelin enkeli
(Rafaelin enkeli, san. Pekka Ruuska)Tuulee
kun sinä olet tuuli
ja minä olen höyhen
sun vietävänä (Tuulee, san. Kie von Hertzen)Olet henkäys
joka liikkuu vetten yllä
hengitetty hahmo kostea
(Huntu, san. A.W. Yrjänä)Sä oot ainut skene
mihin enää haluun päästä ineen
(Elokuva, san. Paperi T)Henkilökohtaisesti oot Kristus itsellesi
(Henkilökohtaisesti, san. Paula Vesala)Jos olet ääniaaltoja jollain kanavalla
ehkä kuuntelen tai sua saatan katsella
(Taivas varjele, san. Mikko Kuustonen)
#4 Olet ainetta
”Mä olen verta, mä oon väkivaltaa”, laulaa Maija Vilkkumaa ravisuttavassa eroslovarissaan. Muutkin aineet virtaavat ja valuvat lauluteksteissä ikimuistoisesti. Heikki Salon Miljoonasade-tekstissä ”elämä on kissanhiekkaa arjen pesuvadissa”, mutta vielä elämä voi voipallon antaa.
Sinä olet tihkua ilmassa
ratiseva hiekka saappaissa
(Ihminen, san. Samuli Putro)Sä olet bensaa beibi
pensaaseen palavaan
(Lennä mun luo, san. Martti Syrjä)Sinä olet lunta huipulla
(Tavallaan jokainen on surullinen, san. Samuli Putro)Sä oot pullo hunajaa
(Voipallo, san. Heikki Salo)
#5 Olet käytännöllinen esine
Suomalaisten laulunkirjoittajien mielikuvitus tuntuu lentävän pidäkkeettömimmin käytännöllisten esineiden kategoriassa. Kuvittele rakastettu, joka on kuin seinäkellon viisarit. Tunteesta saa kiinni, kun Zen Cafén metaforatykki Samuli Putro laulaa olevansa ”kylmä ja kivinen kaivo, piha ilman sadettajaa, sitä minä olen jos sua en saa”.
Sinä olet minun keinonahkaturkki
akrobaatti sirkuksen
seinäkellon viisarit
ja ryijy keltainen
(Tuulensuoja, san. Samuli Putro)Olet pyhä kirjani
ja lanteiden viileä laulu (Iskusävelmä, san. A.W. Yrjänä)Sä olet baarin kaljalasi
janoisin huulin juotu (Valo yössä, san. Tuomari Nurmio)Kun putoon asfalttiin
ni sä oot mun trampoliini (Trampoliini, san. Sanni)Mustain autojen saattue sinä olet
(Kultanaamio, san. A.W. Yrjänä)
Bonus!
Laulutekstit ja vielä niistä irti napatut metaforat kaipaavat tietysti ympärilleen musiikkia. Kun vaikkapa Martti Syrjä laulaa ”yö on hiljaa ja antaa minun kuunnella itseänsä”, sanat saavat erityistä painoa Eppu Normaalille tutusta artikuloinnista, jossa tavun saama paino joskus yllättää. Sanoja ympäröi verkkaisen haikea kitarointi, jossa tauot ovat yhtä tärkeitä kuin soitetut sävelet.
