Leevi & the Leavings ja suuri arvaamattomuus.
Rakkaudesta kalustemainoksiin.
Eläinkollektiivi tapailee tanssiaskelia mutta epäsuoralla poljennolla, kuin alkuasukkaat nuotion ympärillä.
Rihanna toistaa Umbrellan aikana ”ellan” 24 kertaa, ja sitä seuraavan nasaalin ”een” yhteensä 45 kertaa.
The Black Crowesin merkitystä amerikkalaisessa musiikissa voi katsoa eri kanteilta: joidenkin mielestä he ovat vain imitaattoreita, toisten mielestä tyylitietoisia kameleontteja, jotka vaikutteita sekoittamalla vievät perinnettä eteenpäin.
Joskus musiikki on niin hienoa, että sanoitukset eivät merkitse tuon taivaallista – varsinkaan silloin, kun niistä ei ymmärrä oikeastaan yhtään mitään.
Phosphorescent muistaa edelliseltä Suomen visitiltään yllättäen valon ja viinan.
Nörttitrusti yhdisti tanssimusiikin alkukannan ja indien slipoveriuden saaden aikaan hohkaavaa listaviileyttä.
Pakkoruotsi kannattaa jo siitä syystä, että se auttaa ymmärtämään Kentiä paremmin.
Se kuulostaa popkappaleelta. Se on tarttuva kuin popkappale. Se jopa saa laulamaan mukana kuin popkappale.
”Tässä kombinaatiossa ei ole mitään miellyttävää tai mukavaa, vaan se on äärimmäistä tykitystä, jonka viehätys on juuri sen periksiantamattomassa äärimmäisyydessä.”
Kiehtovaa ja kokeellista kamaripopia esittävä laulaja-lauluntekijä kuuntelee radiosta vanhaa musiikkia ja laulaisi karaokessa mieluiten Princeä.