
Sister Flo silloin joskus: vasemmalta Mikko Salonen, Samae Koskinen ja Antti Kaistinen. (Kuva: Tomi Palsa)
Sister Flo kohisi kauneimmin.
“Oh, we love thunder
We love rain and we love life
And it must hurt
When you get here only twice”
Sister Flon jätkät, kiitos.
Teillä oli mahtava yhtye, ja nautin keikoistanne tosi paljon. Varsinkin joskus Healer-levyn tienoilla Yo-talolla oli järki lähteä. Jarnon inkkaripäähine ja lavan etureunaan laitettu toinen rumpusetti naurattivat, ja soititte niin ilmavasti ja tiukasti samaan aikaan, että kateeksi kävi.
AU oli rohkea siirto, ja levyä tulee edelleenkin kuunneltua muutaman kuukauden välein. Sitä viimeistä albumia en oikein tajunnut, ja kyllähän se vähän siltä vaikutti, että bändinne alkuperäinen idea oli päässyt katoamaan.
Niin tuntuu käyvän turhan monille meidän sukupolvemme yhtyeille. Vaan eipä minkään ole tarkoitus kestää ikuisesti.

Sister Flolta ilmestyi vuosien 2000-10 aikana kuusi albumia. (Kuva: Tomi Palsa)
White Noise oli kaikista hyvistä biiseistänne se, johon kiintyi eniten. Sitä tuli analysoituakin aika paljon, Samaen suhisevien s-kirjainten kaiutuksia ja upeita kitaroita. Oli kiva saada tietää, miten ne nauhoitettiin, mutta ei me kyllä siitä Drawmerin kompressorista ikinä saatu samoja tehoja irti.
White Noise on siitä hauska kappale, että sen melodia on äärettömän pop ja tarttuva, mutta Samae lopettaa laulamisen jo kahden minuutin kohdalla. Eihän siinä olisi mitään järkeä, elleivät ne yli puolet kappaleen kestosta vievät kitaramelodiat olisi niin siistejä. Hyvin pelattu!
Lopussa tulee tietenkin kohinaa, ja se kuulostaa juuri sellaiselta analogisen delayn kohinalta, jota viime vuosikymmenellä tungettiin kaikkien biisien loppuun.
Teidän kohinanne on kuitenkin kaikista perustelluin ja paras.
SAMAAN AIKAAN MAAILMALLA
24. lokakuuta 2004 – Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit. Merkittävimpiä voittajia olivat SDP ja Kokoomus. Kainuussa valittiin samalla Suomen ensimmäinen maakuntavaltuusto.