Keskustelu sivistymättömän skribentin ja anonyymin toimitussihteerin välillä.
– Niistä Avalancheista: sopiiko, jos kirjoitankin Frontier Psychiatristista enkä Since I Left Yousta?
– Ei sovi missään tapauksessa. Frontier = paskaa, Since = klassikoiden klassikko.
Tämä australialainen duo varasti ja labrassaan jalosti kaikkensa. Se sekoitti muumioituneita soul- ja jazz-sampleja, jotka eivät koskaan selviytyneet standardeiksi, funk-levyjä, joista tiesivät vain divarinisti-dj:t, elokuvien ääniraitoja sekä teollisuuskaupunkidiasporan kolhoa dubia ja hiphopia: kokosi levyn lähes pelkästään sampleista.
Emoalbumilla soi ajaton ja äärivisuaalinen fuusio kaikkia vuosikymmeniä 1960-luvulta 2000-luvulle.
Kappaleen näennäiseen tuttifruttiin on helppo eksyä ja vain hymyillä typerästi, kun pojilla on niin mahtava meininki. Tällaisella poikkeuksellisella musiikilla on kyky kuljettaa kuulijansa mielen terra incognitalle ja maalata sinne viidakoita täynnä jalokiviaarteita, hämyisiä satamakaupunkeja, kesyttömiä valtameriä, kauan unohdettuja raunioita tai kaukaisia aurinkokuntia ja niiden outoja asukkeja. Se on kuin kaunis auringonsäteiden ja vesiroiskeen synnyttämä valoilmiö, sateenkaaren (!) välähdys, joka häipyy näkyvistä yhtä äkkiä kuin se ilmestyikin jättäen silti kuvan verkkokalvoille palamaan.
Rennompaa ja smoothimpaa kappaletta ei vuonna 1977 julkaistu – tokkopa on julkaistu sen jälkeenkään.
Kappale, jonka laulut on täysin samplattu vanhalta levyltä, on hieman hankala promottava. Kuka laulaa musiikkivideolla? Kuka hoitaa Top of the Popsin? Ja musiikkivideo edustaa lajia parhaimmillaan.
