Viljami Kukkonen on vuonna 1975 syntynyt muusikko, jonka ensimmäisiä äänitteitä olivat C-kaseteille lauletut terveiset isoäideille. Lapsena hän soitti myös selloa yhden musiikkileirin ajan ja opetteli kitarasta sen verran sointuja kuin laulamisen taustaksi tarvittiin. Ikiomia suomenkielisiä lauluja Kukkonen alkoi tehdä jo vuonna 1994, mutta hänen ensimmäinen oikea julkaisunsa sai odottaa ilmestymistään helmikuuhun 2012 asti.
Julkaisut:
Mörönsyötti (albumi, 2012).
Todennäköisimmin Viljami Kukkonen…
…jatkaa valitsemallaan tiellä ihmisläheisen kiireettömyyden sanansaattajana.
Epätodennäköisimmin Viljami Kukkonen…
…stailautuu ja brändäytyy.
Levyhyllyssä Viljami Kukkonen sijoittuu…
…siihen nurkkaukseen, jota kohti käsi hamuaa vaistomaisesti kiireettöminä ja aurinkoisina kevättalven aamuina.
Miksi Viljami Kukkonen on hyvä?
Kukkosen lauluissa puhuttelee etenkin niiden pinnistelemätön rehellisyys ja empaattisuus. Pinnan alla loikoilee myös kiistämätön musikaalisuus, joka ei tee itseään tyrkyttämällä tykö, mutta kestää terävätkin katseet.
Kuvaile musiikkiasi kolmella sanalla:
”Avointa, Suomea, Amerikkaa.”
Ketä tai mitä ilman Mörönsyöttiä ei olisi olemassa?
”Sitä ei olisi ilman omaa julkaisuintoa ja sinnikkyyttä. Levy olisi myös jäänyt haaveeksi iIman veljeäni Paavalia ja soittohommiin juksattuja ystäviä.”
Olet maininnut, että Mörönsyötti on kirjoitettu Helsingissä ja Rautalammilla. Onko tämä olennainen tieto?
”Laulut syntyvät itseäni ja kaikkea ympärilläni tapahtuvaa ihmetellessä. Pakenin muutama vuosi sitten maalle, ja tämä Rautalammilla vietetty puolivuotinen synnytti pari kivaa laulua ja vahvisti intoa saada äänite valmiiksi. Hyvä, että nämä paikat tulevat mainituksi. Niillä on vaikutuksensa paitsi biisien aiheisiin myös koko levyn tunnelmaan.”
Rautalampi: tie, talot ja Voice.fi.
Mikä syntyy musiikkiisi ensin: sanat, sävel vai tunnelma?
”Ensin syntyy muutama rivi sanoja.”
Millaiset tilanteet, asetelmat tai hetket synnyttävät tarpeen tehdä lauluja?
”Pyörremyrskyt romanssirintamalla tai ainakin niistä haaveileminen.”
Kuinka hyvin sinut voi sanoa tuntevansa levyn perusteella?
”Tutustumisen voi aloittaa mainiosti Mörönsyötistä. Kirjoitin laulut niin suoriksi ja henkilökohtaisiksi kuin uskalsin ilman että alkoi tuntua pahalta.”
Missä kappaleessa musiikillinen näkemyksesi kiteytyy mielestäsi parhaiten?
”Levy alkaa erityisen täräkästi. Alkufanfaarin kautta Hoivaa jää nätisti iskelmällisen melodian äärelle. Kitarat soivat, banjo länkyttelee mukana ja köörit on kohdillaan. Samalla sain levylle myös napakat alkusanat.”
Kerroit lukeneesi Nuorgamin levyarvion monta kertaa läpi. Mistä lauseesta ilahduit erityisesti?
”Lauluja tehdessä jännitti se, miten pehmo saan olla, joten esimerkiksi tämä ilahdutti: ’Mörönsyötti huomauttaa silkalla olemassaolollaan, että rehellisyyden ei tarvitse olla sepelinkarkeaa jyrkkyyttä tai arkiromantiikan merkityksettömiä sanapintoja.’”
Entä mikä väittämä meni raskaimmin metsään?
”’…lämminhenkisellä avausraidalla Haikeaa…’ Tuon nimistä laulua levyltä ei löydy.” (Katsos perhana, mistähän tuo oli tullut? No, nyt nimet ovat arviossakin kohdallaan. Toim. nöyrä huom.)
Mörönsyötti tuo sanana mieleen lapsuuden rakkaimmat satukirjat. Millainen levysi olisi satuna?
”Lohdullinen ja lorumainen. Satu päättyisi kai siihen, että kyllä tässä vielä hyvin käy yksinäisellekin.”
Julkaisit levysi omakustanteena. Onko omakustanneartistin helppo saada laulunsa kuuluville?
”Ei. Ja epäilen, että se käy pian yhä hankalammaksi, kun kaikki tutut ovat jo ostaneet Mörönsyötin. Sitten pitäisi ihastuttaa uppo-oudot ja missäs hyö sitä kuulisivat, kun ajatus keikoista jännittää minua kovasti?”
Millä tavoin musiikkibisnes tulee muuttumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana?
”Äh. Mitälie. Toivon tietysti, että äänitetyn musiikin alennustila ei käy aina vaan pahemmaksi. Toivottavasti ymmärrämme maksaa vähintäänkin siitä musiikista mistä pidämme.”
Tuleeko mahdollinen muutos vaikuttamaan musiikkiisi tai sen julkaisutapoihin mitenkään?
”Mörönsyötin kohdalla uskoin CD-painoksen tarpeellisuuteen mutta luopuisin kai mielelläni tuosta formaatista.”
Mikä sai sinut alkujaan kirjoittamaan musiikkia?
”Minua laulatti ja huomasin, että toisten tekemien biisien opetteleminen oli hankalaa. En nimittäin ole erityisen oppinut soittaja. Jos joku lyö kitaran käteen, en osaa taikoa tyhjästä timanttista riffiä ja soitella vaan. Minun kannattaa esitellä, laulaa ja rämpytellä joku simppeli oma laulu.”
Mitkä kolme asiaa inspiroivat sinua tällä hetkellä?
”Jugurtti, pakastemarjat ja hunaja.”
Mikä oli ensimmäinen popkappale, josta muistat pitäneesi?
”Ensimmäisiä ikiomia C-kasettejani oli Whamin Make it Big. Ja sen biiseistä Everything She Wants on yhä ihan parhainta ikinä.”
Wham on kaikkea mitä nainen tahtoo.
Mitä kappaletta toivot DJ:ltä silloin, kun olet todella humalassa?
”Riippuu tietysti siitä, missä sitä huojutaan. Viimeksi toivoin varmaan Studio One -klassikkoa… Ehkä Johnny Osbournen Truths & Rights -biisiä. Esitän toiveeni kuitenkin hiljaa itsekseni, enkä häiritse ihmistä työssään.”
Meitä tämä toive ei häiritse.
Mitä albumia olet kuunnellut eniten elämäsi aikana?
”Kissin Dressed To Killia.”
Mitkä ovat suosikkisäkeesi popmusiikissa?
“Vaikkapa John Grantin Queen of Denmark -biisin avaus: ‘I wanted to change the world but I could not even change my underwear.’”
Kuninkaallinen vilkutus tanskalaisittain.
Entä omassa musiikissasi?
“Otsa kurtussa, pala kurkussa, minä sovitan naurua kaulaan.”
Mikä artisti tai yhtye tekee maailman tärkeintä musiikkia juuri nyt?
”Lambchop.”
Mitä yhtyettä tai artistia suosittelisit uudelle tuttavuudelle?
”Phil Ochsia. Ei millään tapaa kauneimpia raakkujia, mutta kuitenkin vanhoista folkkareista kiehtovimpia.”
Kraa.
Mikä olisi mieluisin unelmakokoonpano, jossa Viljami Kukkonen olisi mukana?
”Rakkauselämäni voisi asettua jotenkin nätisti. Eli unelmakokoonpano muodostuisi sitten sen mukaan.”
Ketä muusikkoa tai musiikkialan toimijaa koet todella arvostavasi?
”Leonard Cohenia.”
Mikä on suosikkiäänesi maailmassa?
”Lehtipuiden suhina.”
Mitä seuraavaksi?
”Seuraavia lauluja.”