Arttu Tolonen mehustelee riivaava virveliä ja ER-kitaraa.
Arttu Tolosta eivät mimmit riivaa. Public Enemy riivaa sitäkin enemmän.
Anna mulle piiskaa, virveli!
Terence Trent D’Arby oli nuorena lupaava nyrkkeilijä ja voitti lukioikäisenä Golden Glovesin. Hän kuitenkin valitsi musiikin oltuaan Yhdysvaltain armeijan leivissä Saksassa. Kannattiko?
Arttu Tolonen ihmettelee miten niin huonoista jauhoista, mädistä hedelmistä ja kuivuneesta hiivasta saa niin makoisan kakun.
Prince rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet.
No ei sen nyt näin tartte mennä!
Vaalisunnuntain 5.2.2012 ainoa oikea soittolista, tuli sitten puukosta naamaan tai ikuista rakkautta.
Smiths-inhoajan ongelma: ”En tiedä milloin se tapahtui, mutta nykyään aina, kun alun ilmaa ympäriltään syövä tremolo-kitara vaappuu sisään, tulen onnelliseksi.”
Nuori mies istuu baaritiskillä. Ohikulkija katsoo häntä parin sekunnin ajan silmiin. Joskus muutama sekunti on todella pitkä aika.
Mark Hollis ja Tim Friese-Greene Paranoidin hengessä.
Eagles-miehen soolouran hittiohjus osuu pelottavan hyvin maaliin kaikilla alueilla.
Toisille elämänhallintaansa todisteleva addikti on traaginen ilmiö, mutta ei sille kukaan muu mitään voi.
Klassisesta musiikista saa helposti kuvan, jossa asianharrastajia kiinnostavat vain menneet vuosisadat. Niin ei välttämättä ole, kirjoittaa Arttu Tolonen.
Kaiken mitä sanot hän toistaa myöhemmin, sanasta sanaan, omana mielipiteenään.
Let’s Dance taisi olla ensimmäinen kerta, kun Bowie oli kiinni tässä päivässä, ei luomassa tulevaisuutta.
Viikonloppuna Tampereella ja Helsingissä esiintyvä Espers-laulaja kertoo pitävänsä kappaleista, joissa asioiden uskotaan järjestyvän.
It’s Like Thatin yksinkertaiseen rumpukonepaukutukseen ja muutamaan sämplättyyn soundiin perustuva soundi teki räpistä entistä demokraattisempaa.
Vuoden 1983 popklassikot: Eli kuinka PiL teki täyskäännöksen ja kaupallisuus oli rautaa.
ABC:n rakkauden katseen kunniaksi herra Hornin uran olennaisimmat. Nauti!
Nuorgam
