Valitsimme Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin 172 335 elokuvan joukosta ne, joiden uskomme eniten kiinnostavan epätietoisuuden meressä pärskivää musiikkifania. Tärppisarjamme ensimmäisessä osassa liikutaan akselilla Etelä-Afrikka–Yhdysvallat–DDR.
City & the Streets on irronnut tietystä kaupungista ja muodostunut itse sellaiseksi.
X-sukupolven flannelliin verhoutuneessa musiikkihegemoniassa on yksi yli muiden, yksi Suuri Kappale, yksi Stairway to Heaven. Se on Would?
Mikäli Kuudennelle Linjalla keskiviikkona ja Turun Dynamossa torstaina esiintyvä Bad Seeds -maestro ei olisi opetellut soittamaan, olisi hän tällä hetkellä vapaaehtoistyöntekijänä Afrikassa.
Teemu Brunilan pophaiku saavuttamattomalle, digitaalisesti moderoidulle rakkaudelle.
Friday I’m in Loven euforisuus tuntuu väkinäiseltä ja rasittavalta. Mutta väliäkö sillä, koska kappaleesta muodostui yksi The Curen suurimmista hiteistä.
Muistatko vielä The Rakesin tai The Pigeon Detectivesin? Nyt ainakin muistat. Kokosimme soittolistaksi 2000-lukulaisen indien vilttiketjun.
Kappale, joka kertoo Madonnasta. Tai sitten ei.
Miten voi luottaa mieheen, joka piti todellisuutta pilkkanaan, Michael Stipe kysyy.
Sans Parade on jättimäisellä soundilla operoiva bändi, jonka sisäiset ristiriidat kiteytyvät kysymykseen: ”Bon Iver – neroutta vai pölvästiyttä?”
Musiikin ongelmakäyttäjien keskuudessa minimalismista on muodostunut kätevä porttihuume klassisen musiikin maailmaan. Arttu Tolonen menee portista sisään – uskallatko sinä?
Helvetti oli ensimmäinen single, joka julkaistiin kovasti odotetulta Röyhkän ja Mattilan yhteislevyltä. “Sä oot niin yksin, yksin, yksinäinen Haluut ulos täältä, mut sä et pääse tää