New Jerseyn kukonpojat saapuvat Handwritten-albumin julkaisun myötä Provinssirockiin. Laulajakitaristi Brian Fallonin mielestä maailman tärkeintä musiikkia vuonna 2012 tekee Pearl Jam.
”Crazy tarjoaa samanaikaisesti hyvää mieltä ja kyyneleitä kirvoittavaa haikeutta sekä riistävää todellisuutta ja savuverhon peittämää popilluusiota.”
Black Flagin alkuperäinen laulaja on perinteikkään jenkki-hardcoren kävelevä toteemipaalu, joka ei ymmärrä Ludwig Van Beethovenin päälle.
In The Shadowsin menestyksen osasia on turha ylianalysoida. Se on yksinkertaisesti sanottuna universaalia popkieltä puhuva hitti.
Jos lakkaamme himoitsemasta iPhoneja, kivoja vaatteita ja hybridiautoja, meitä onkin yhtäkkiä vaikeampi ohjailla, Santtu Reinikainen kirjoittaa.
OFF!-yhtyeen lauantaisen Provinssirock-keikan kunniaksi Nuorgam esittelee kuusi yhtyettä, jotka tekivät historiaa Hermosa Beachin pienessä ja hylätyssä baptistikirkossa.
”A Boren unenomainen melodia, helposti lähestyttä sanoitus ja kauniit kitaroinnit muistuttivat kaikkia meitä ajasta, jolloin pystyimme näkemään maailman yhtenä kokonaisuutena.”
Uhmaa ja päättäväisyyttä huokuva The Power on päätynyt soimaan monien urheilumittelöiden taustalle. Yhtä hyvin sen voisi kuvitella toimivan energiajuoman mainoksessa.
Tismalleen esittäjänsä kuuloinen, välittömästi tunnistettava ja samaan aikaan määrittelemättömällä tavalla jotain täysin odottamatonta ja uutta.
Kim Gordon kastroi LL Cool J:n, mutta huimii ironian säilällä myös itseään.
Mummypowderin musiikin hienojännitteisyys on tulos kirjaston musiikkiosastolla, divarin pahvilaatikoiden ja levysoittimen äärellä vietetyistä tunneista.
I Touch Myselfin pehmopornofilmiä muistuttava video romuttaa harkitusti viimeisetkin siveelliset tulkintayritykset tekstistä, Ville Särmä kirjoittaa.