Vuonna 1972 perustettu uusiseelantilainen Split Enz aloitti progebändinä, joka tunnettiin kimurantin, mutta humoristisen musiikkinsa lisäksi värikkäistä esiintymisasuistaan, teatraalisista konserteistaan ja painovoimaa uhmaavista kampauksistaan. Etenkin Peter Gabrielin aikainen Genesis oli Tim Finnin ja Phil Juddin johtamalle yhtyeelle suuri vaikuttaja, mutta The Beatlesin, The Moven ja The Kinksin kaltaisten 1960-luvun poplegendojen vaikutus varmisti, etteivät tarttuvat melodiat päässeet unohtumaan.
Vuonna 1977 kiertue-elämään ja yleisön välinpitämättömyyteen kyllästynyt Judd jätti yhtyeen. Finn palkkasi tilalle pikkuveljensä Neilin, ja vähitellen Split Enz alkoi kulkea yhä popimpaan suuntaan. Samana vuonna julkaistulta Dizrhythmia-levyltä poimitusta singlestä My Mistake tuli yhtyeen ensimmäinen top 20 -hitti Australiassa.
Split Enzin leikkisästi kikkailevan, mutta melodisen musiikin juuret olivat progessa, mutta kun siitä karsittiin pahimmat rönsyilyt, se sopi hyvin sellaisten kujeilevien uuden aallon poppareiden, kuten XTC:n tai Oingo Boingon rinnalle. Yhtyeen hittipotentiaali todistettiin vuonna 1980, kun se julkaisi True Colours -albumin. Sellaiset hermostuneesti nakuttavat, mutta tarttuvat popkappaleet, kuten I Got You ja Shark Attack, nostivat Split Enzin uuden aallon kärkikastiin.
Vuonna 1982 ilmestynyt vereslihainen ja kunnianhimoinen Time and Tide osoitti, että joskus kaunein kukka kasvaa palaneesta maasta – albumi syntyi Tim Finnin avioliiton hajoamisen ja hermoromahduksen jälkimainingeissa.
BBC päätti, että albumilta julkaistu single Six Months in a Leaky Boat kritisoi Iso-Britannian tuolloin käymää Falklandin sotaa, eikä suostunut soittamaan sitä. Todellisuudessa kappaletta olivat inspiroineet sekä historioitsija Geoffrey Norman Blaineyn kirja Tyranny of Distance: How Distance Shaped Australia että Finnin masennus. Ensiksi mainittu näkyy lähinnä säkeissä:
”Aotearoa, rugged individual
Glisten like a pearl
At the bottom of the world
The tyranny of distance
Didn’t stop the cavalier
So why should it stop me
I’ll conquer and stay free”
Toiset säkeet kuitenkin paljastavat, että Finnin raskas elämäntilanne on keskeisempi aihe ja Australian (tai Uuden-Seelannin) eristäytynyt historia vain vertauskuva.
Hän on lähtenyt matkalleen intoa puhkuen:
”When I was a young boy
I wanted to sail around the world
That’s the life for me, living on the sea”
Kappaleen kertosäkeen koukku kuitenkin paljastaa, ettei matka ole aina ollut helppo:
”I just spent six months in a leaky boat
Lucky just to keep afloat”
Laulussa viitataan myös suoraan Finnin avioeroon:
”Ship-wrecked love can be cruel
Don’t be fooled by her kind”
Ristiriidassa kappaleen synkän sanoman kanssa on sen hurmaavan keinuva käynti, joka on kuin sydämen villillä kaipauksella täyttävä merimatka. Eddie Raynerin kujeileva syntetisaattori pyörteilee levottomana puhaltavan tuulen tavoin ja koko yhtye puskee eteenpäin kuin kuunari, purjeensa pulleana. Lopputuloksena syntyy kappale, joka vetää puoleensa kuin poikamaiset seikkailut suolaisen meren aalloilla.
Six Months in a Leaky Boat ja Time and Tide olivat menestyksiä, mutta Split Enzin taru alkoi olla ohi. Tim Finn keskittyi yhä enemmän ja enemmän soolouraansa ja jätti lopulta perustamansa yhtyeen haukutun Conflicting Emotions -albumin (1983) jälkeen.
Split Enz jatkoi vielä yhden levyn, kehnon See Ya ’Roundin (1984), ajan, mutta Neil Finn ei nähnyt järkeä veljensä yhtyeen jatkamisessa, ja niinpä Split Enz hajosi vuonna 1984. Neil otti rumpali Paul Hesterin mukaansa uuteen yhtyeeseensä Crowded Houseen, joka tulisi saavuttamaan kaiken sen kansainvälisen menestyksen, jota Split Enz ei aivan tavoittanut.
Lumoavan merellinen Six Months in a Leaky Boat kuitenkin osoittaa, että Finnin veljeksillä oli biisikynä hyvässä terässä jo paljon ennen Don’t Dream It’s Overia tai Weather With Youta. Tämä popklassikko on kuin karamelli kiehtovan kitkerällä täytteellä.
Bonus!
Split Enz hupailee varhaisessa väriloistossaan ensimmäisellä hitillään My Mistake.