”If your woman steps out with another man,
(That’s the breaks, that’s the breaks)
And she runs off with him to Japan
And the IRS says they want to chat
And you can’t explain why you claimed your cat
And Ma Bell sends you a whopping bill
With eighteen phone calls to Brazil
And you borrowed money from the mob
And yesterday you lost your job
Well, these are the breaks”
Kurtis Blow oli ensimmäinen isolle levy-yhtiölle sopimuksen saanut hiphop-artisti.
The Breaks -biisillä hiphop jatkoi ensimmäisten haparoivien askeltensa ottamista valtavirrassa. Kurtis Blow oli ensimmäinen räppäri, joka sai sopimuksen ison levymerkin kanssa, kun taas The Breaks oli ensimmäinen kultaa myynyt rap-levy. Kappale esittäjineen siis aloitti hiphopin rahanvuolennan, jota sittemmin on nähtykin riittämiin Brooklynistä Pasilaan ‒ joskin pikkiriikkisen vähemmän Pasilassa.
Ei Blow silti kovin painavia taalasäkkejä musiikillaan tienannut; The Breaksin jälkeen hänellä oli vain yksi hitti, Nasin ja hörhökuningatar Lauryn Hillin myöhemmin sämpläämä If I Ruled the World. Niinpä Blow viettää vielä nykyäänkin ahkeran keikkaduunarin elämää, minkä tietävät myös jommallekummalle hänen kahdesta viime vuoden Helsingin-keikastaan eksyneet.
Tämän lisäksi the good reverend Blow toimii pastorina omassa – kuinkas muutenkaan – Hip Hop Church -nimisessä kirkossaan. Nuorgamin toimitus odotteleekin, kuinka kauan Ruudolf aikoo vielä sietää elämää ilman omaa räppipyhättöään.
Ensimmäisellä albumilla Kurtis Blow’n taustat olivat diskoa, kevyttä funkia ja jopa poppia; myöhemmin äänimaisema alkoi kallistua elektron kannalle. The Breaksin biittikin on taustabändin omaa käsialaa, minkä ansiota osittain lienee, että sitä ovat samplanneet lukuisat artistit De La Soulista Timbalandiin.
Sanoitustensa puolesta kappale edustaa hiphopin asteittaista siirtymistä bilenostatusläpästä tosielämän koruttomaan kommentointiin ‒ ja tämä jo pari vuotta ennen Grandmaster Flash and the Furious Fiven The Messagen julkaisua, jota kiitellään yleisesti sosiaalisen ulottuvuuden tuomisesta rap-riimeihin.
The Breaks yhdistää nämä kaksi puolta tavalla, joka ymmärretään yhtä lailla Pohjois-Amerikassa kuin pohjoisella napapiirillä: se on kutsu tavallisille päähänpotkituille pulliaisille bilettää huolensa huomiseen.