Popklassikot 1984

#24 The Jesus & Mary Chain – Upside Down

Brittirockin coolein veljespari ja pari tonokkia, joista toinen meni ja perusti Primal Screamin.

SKRREEEEEEEEETTTTTTTCCCCHHHHHHHHHHHHHHH.

Upside Down on eräs harvoista musiikkimaailman välittömästi ylösalaisin kääntäneistä kappaleista. Kakofonian läpi tulviva melankolia, himo, vaaran tunne ja herkkyys, jonka tasolle yhtye itsekin pääsi enää harvoin uransa aikana. Se oli lommoille murjottu täydellinen popkappale aikana, jona ihmiset olivat kiinnostuneempia neonväreistä ja Spandau Ballet’sta.

Vuoteen 1983 mennessä Jim ja William Reid olivat eläneet Glasgow’n sosiaalituilla viisi vuotta kirjoittaen lauluja, jotka muodostivat myöhemmin julkaistun Psychocandy-albumin rungon. Skotlanti ei kuitenkaan ollut vielä valmis ymmärtämään The Jesus & Mary Chainin hienoutta, vaan ensimmäisen suuren oven avaamiseen tarvittiin vielä yhden skotin, Creation Recordsin perustajan Alan McGeen apua ja halua raahata yhtye Lontooseen allekirjoittamaan singlen kattava sopimus.

Yhtyeen itsensä tuottama Upside Down ilmestyi marraskuussa 1984. Se oli Creationin ensimmäinen oikeasti merkittävä julkaisu. Musiikkilehdistö kasteli pöksynsä, mutta suurta yleisöä ei tuntunut kiinnostavan. Tämä mahdollisesti edesauttoivat lähinnä vittuilun vuoksi tehdyt kymmenminuuttiset keikat ja veljesten jo tässä vaiheessa katkonainen suhde.

Jesus & Mary Chainin iholle tuleva herkkyys vain korostuu alastomalla ja räjähtävämäisillään olevalla sovituksella – luolamieskomppi, pompottelubasso, mumina ja ne kitarat, jotka muuttivat käsityksesi hyvästä soundista joskus vuosia sitten. Tarkemmin ajatellen ne muuttivat käsityksesi koko popmusiikista. Kaiken taustalla on kauniiseen melodiaan kätketyt umpinihilistiset sanoitukset, joiden muoto on silkkaa 1960-luvun tyttöpoppia.

”You live with so much carelssness
‘cause no one takes you serious
And now you think you’re dangerous
You never was but you can’t see

And if you feel there’s no one else
You’re all alone and by yourself
Your life is like a broken shell
it doesn’t really matter to me

Doesn’t matter to me
Doesn’t matter to me
Knowing you can’t see
Upside down”

Jesus & Mary Chainista puhuttaessa jaksetaan aina mainita The Velvet Undergroundin, Shangri-Lasin ja Beach Boysin suunnaton vaikutus, mutta retroilun sijaan Reidin veljesten onnistui tehdä omalla kentällään yksinkertaisista aineksista vaikutusvaltaisempaa musiikkia kuin tylsään intellektuellismiin kaatuneiden postpunk- ja futubändien koko yhdistetty tuotanto. Tämä kaikki alle kolmessa minuutissa!

Sokerina pohjalla oli vielä Reidin veljesten nerokas verbaalinen ulosanti (”Miksi uskotte ihmisten olevan niin innoissaan teistä?” ”Koska me ollaan niin vitun hyviä!”) sekä musiikkia 100-prosenttisesti tukenut visuaalinen olemus. Tavaramerkiksi muodostuneet nahkatakit ja mustat aurinkolasit olivat kaikesta rock’n’roll-banaaliudesta huolimatta yhdistävä, persoonasta riisunut univormu yhtyeen ja fanien välillä, joka myös toimi seksuaalisena täkynä Marlon Brandon ja James Deanin tyyliin. Vastaavassa onnistui seuraavan kerran vasta Suede kymmenen vuotta myöhemmin.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Bonus!

Kappale antoi oikeutetusti nimensä Creation Recordsin tarinan kertovalle dokumentille, jota voinee suositella kaikille hyvän musiikin ja huumorin ystäville.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Bonus II!

Kannattaa myös tsekata sinkun varsin röyhkeä b-puoli. Vegetable Man oli viimeinen Syd Barrettin Pink Floydin jäsenenä kirjoittama kappale, joka on pyörinyt vuosikymmeniä vaihtelevantasoisilla bootlegeilla. Kappaleen alkuperäistä versiota ei vieläkään ole julkaistu virallisesti.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!