Maanantaina Nosturiin saapuva New Order- ja Joy Division -legendaa kertoo Nuorgamille dubstepistä, koiran ulkoiluttamisesta ja vanhenemisesta.
Yhtye, joka ei koskaan halunnut kasvaa valmiiksi.
Ajatus tärkeästä musiikista huvitaa keskiviikkona Helsingin Savoyhin spoken word -keikalle tulevaa lihaskimppua.
Luolamieskomppi, pompottelubasso, mumina ja ne kitarat, jotka muuttivat käsityksesi hyvästä soundista joskus vuosia sitten.
Mikään ei ole yliarvostettua, julistaa brittiläisen indierocktulokkaan kitaristi. Eivät ainakaan Jeff-nimiset laulajat.
Kurt Cobainin suosikkiyhtyeen laulaja musiikin tulevaisuudesta: ”Suurin osa bändeistä tulee edelleen olemaan hirvittäviä.”
Vuoden 1981 popklassikot: Don’t You Want Me on todennäköisesti maailman pahiten väärinymmärretty rakkauslaulu, Juho Äijö kirjoittaa.
Lauantaina Korjaamolle saapuvan Gang of Fourin kitaristi vaatii Euroopan valtioita suojelemaan luovan alan työläisiä, mutta kieltää heiluttavansa sosialismin punaista lippua. Ja mainitsee Violan!
Sunnuntaina ensi kertaa Suomessa konsertoivan Shonen Knifen Naoko Yamano nautiskelee Judas Priestistä ja japanilaisesta undergroundista.
Iki-ihanan Mudhoneyn laulaja-kitaristi Mark Arm paljastaa seattlelaisyhtyeen tulevan Suomen-kiertueen kunniaksi inhoavansa Billy Corganin ininää.
Vuoden 1979 popklassikot: Kauneus pettää, ja juuri siksi Broken English on mestariteos, Juho Äijö kirjoittaa.
Siouxsie Sioux oli popmusiikin enimmäinen domina, Juho Äijö kirjoittaa.
Vuoden 1977 popklassikot: Krautrockin suurin rakkauslaulu on saavuttamattomien unelmien kehä, jonka keskellä yletymme kurottamaan halujamme, mutta vain harvoin niitä täysin saavuttamme, Juho Äijö runoilee.
Brittirockin outolinnun esikoislevy on häkellyttävän vahva suoritus, Juho Äijö ylistää.
Vuoden 1977 popklassikot: Marquee Moon niputti punkin, jazzin ja progen olennaiset elementit kymmeneen minuuttiin.
Vuoden 1977 popklassikot: Brian Enon ja Clusterin yhteistyön tulos leijailee ulos stereoista ja laskostaa oman hiljaisen hetkensä huoneen pimeimpiinkin nurkkiin.
Kalifornialaisen garagerock-yhtyeen esikoisalbumilla kuullaan alkuvuoden rajuimmat balladit ja haikeimmat solvaukset, Juho Äijö kirjoittaa.
Samuli Putron uutukainen on tylsähkö AOR-levy, jonka koristeltuihin hahmotelmiin Zen Café -laulajan kovimmatkaan fanit tuskin mieltyvät, Juho Äijö kirjoittaa.