Alkukuusta listasimme artisteja tai bändejä, jotka eivät ponnista Suomi-neidon helmoista, mutta ovat syystä tai toisesta levyttäneet suomeksi. Innokkaat lukijat muistuttivat, että lisääkin löytyy – siispä Suomi laulettu osa 2, olkaa niin hyvät!
Niina Virtanen esittelee Manowarin Isän ja seitsemän muuta maailmalla syntynyttä ainakin osittain suomenkielistä laulua.
Niina Virtanen sukelsi pinnan alle kohti voimaannuttavaa rakkautta ja vedenalaista satufantasiaa.
Jos pelottavasta maatilan nokkaeläimestä saa aikaan biisin, joka saa kuulijan korvanapeissa toisella puolella palloa täysin uuden merkityksen, on kyseessä oltava yksi 2010-luvun kotimainen merkkiteos, Niina Virtanen kirjoittaa.
Garden Party -vieraan kuudes albumi pitää sisällään melko tyypillistä Reginaa, vaan ei täysin revi kuulijaa halvoilta paikoilta eturiviin hurraamaan, Niina Virtanen kirjoittaa.
Maailmanloppu tulee olemaan kaunis päivä, ainakin jos Tuvalulta kysytään.
”Harva muusikko rohkenee levyttää itselleen merkittävät klassikot uudelleen, mutta kun sen tekee aidolla tunteella ja taidolla niin kuin Ulver, ei tarvitse jännittää häviävänsä alkuperäisille.”
Onneen ei tunnetusti ole oikotietä, mutta hittilistojen kärkeen voi karauttaa myös lainahevosella. Otimme tarkasteluun 15 tapausta, joissa paikkaa parrasvaloissa on tavoiteltu jo ennestään kovin tutuilla sävelillä.
Nuorgam esittelee kymmenen seksuaalisella suuntautumisellaan vaikuttanutta artistia käynnissä olevien Tampereen elokuvajuhlien Queerscenes-ohjelmiston kunniaksi.
Pornahtavien laulujen viimeisessä osassa miehinen elin nousee pystyyn.
Toisessa osassa otetaan selvää, mitä sanottavaa suomalaisilla laulajilla on vaginasta.
Nuorgamin katsaus kotimaiseen pornahtavaan musiikkiin. Ensimmäisessä osassa kuunnellaan peppulauluja.
Musiikkihistoria toistaa itseään tiistaina Tavastialla konsertoivan Maria Menan albumilla; tuskasta nousee parempia biisejä kuin ihastumisesta.