Kun Sir Bishopin isä lopetti vaahtokumiyrityksensä, hän tiesi, että ainoa asia, joka korvaisi unelman tulla vaahtokumimoguliksi, oli ryhtyä muusikoksi.
Rush, tuo rocktähdeyden antiteesi. Tuotanto täynnä hyviä ja melkein yhtä hyviä levyjä.
Urbaanifolkin suurnimen kolmoslevy on ristiriitainen maneerigalleria.
Musiikissa on ihanaa se, ettei se ole minkäänlainen urheilukilpailu, jolloin siinä ei ole voittajia tai häviäjiä!
Jokaisessa ihmisessä on valoisa ja pimeä puolensa, muistuttaa siirtolapuutarhanhoitajia fanittava Sabbath Assembly -mies.
Suomietnon eturivi kokoontui yhteen, löysi sisäisen Totonsa ja teki levyllisen leveäkaistaista aikuisfolkia.
Hyyrysen veljesten meriseikkailussa samalle luodolle ovat rantautuneet lastenlaulut, Ultra Bralle sukua oleva paatos sekä YUP:läinen neuroottisuus.
Maailman parhaat riffit löytyvät Sepulturan levyiltä, Evertonin mies kertoo.
Utu on yhtye, jota kuvaillessa samaan lauseeseen päätyvät haitari ja Sonic Youth -kitarat.
Sokea Piste tarjoaa antikapitalistista mekkalaa maailmaan joka ei muutu tarpeeksi.
Nuorgamin neljännen adventin soittolista on omistettu adventeista kohutuimmalle, kartoittaen kahdenkymmenenviiden kappaleen verran erilaisia tulkintoja Jeesuksen syvimmästä olemuksesta.
Luukussa kolme pitkän linjan muusikkosankaria sekä nousevia kansanmusikantteja.
Kalju Isä Aurinkoisemme on toistuva aihe suomalaisen rockin historiassa. Nuorgam nostaa itsenäisyyspäivän kunniaksi lipun salkoon ja kuuntelee viisi vetävimmät Kekkos-rockit!
Toisinaan hiljaisuus on maailman hienoin asia, Suomea tiistaista torstaihin kiertävä Neurosis-nokkamies muistuttaa.
Sabotagen kaltaisia biisejä, joiden energiapurkaus on supernovan luokkaa ja joiden paineaallot vyöryvät vielä vuosien ajan eteenpäin, tehdään hyvin harvoin.
Jos Morrissey on joitakin ihmisiä vihannut yhtä paljon kuin lihansyöjiä tai Margaret Thatcheria, niin entisiä bänditovereitaan.
Brötzmann näyttää mieheltä, joka tykkää sikareista. Ja tykkääkin.
Populaarimusiikkia nykyklassiseen ja kamariprogeen sotkevan WorldService Projectin musiikki on innoittanut vertauksia big band-meuhkaamisesta Meshuggahin tai Frank Zappan kaltaisiin visionääreihin.
Minun ei tarvitse opetella, koska soittimet opettavat minua, alkuviikosta Suomen-kiertueella saapuva japanipsykedelian käkkäräpartainen mestari filosofoi.
Onko korviavihlovaa äänitaidetta loihtivan Merzbow’n musiikin diggailu vain artsua erikoisuudentavoittelua? Väitämme, että ei.
Nuorgam
