Punk-jazzari Morecroft ottaa huikkaa, mitä lentoyhtiöaiheisten biisien säveltämiseltään ehtii.
Nuorgam huomioi torstaina 1.11. alkavan Tampere Jazz Happeningin ottamalla yhteyden yhteen brittiläisen nykyjazzin lupaavimmista kyvyistä, WorldService Projectiin. Tämän, populaarimusiikin erilaisia ilmentymiä nykyklassiseen ja kamariprogeen sotkevan kvintetin tekemisiä on verrattu big band-meuhkaamisesta aina Meshuggahin tai Frank Zappan kaltaisiin visionääreihin. Monimutkaiset biisirakennelmat ovatkin bändin erikoisalaa, mutta soitto-ote viettää enemmän Mothers of Inventionin tilannekomiikkaan, ja siksi soundi on opistollisen kuivakkuuden sijaan lähempänä punkia.
Bändin nokkamiehenä häärivä pianisti Dave Morecroft kertoo syksyn olleen täynnä kiertämistä halki Eurooppaa, ja viisikko oli juuri palannut viikonloppureissulta Uumajasta. Hän harmistuu kuullessaan lumipeitteen olevan juuri Suomesta sulamassa, mutta odottaa innoissaan soittamista jo kolmattakymmenettäensimmäistä kertaa järjestettävillä, kansainvälisesti maineikkailla kekkereillä.
Mikä oli ensimmäinen kappale josta muistat pitäneesi?
”Tämä oli tuskin ensimmäinen, mutta yksi vaikutusvaltaisimmista biiseistä oli Charles Mingusin big bandin livenä soittama Fables of Faubus. Musiikin energia oli jotain valtavaa, se lähestyi big band -soittoa ainutlaatuisen raa’alla tavalla. Aggressiivista, mutta miellyttävää, juuri Mingusin tyylin mukaista. Tuo Mingus Bing Bandhan on edelleen olemassa, ja vaikka tämä kuulostaakin kliseeltä, niin minusta he edelleen saavuttavat tuota samaa henkeä, vaikkei maestro itse enää sitä johdakaan.”
http://www.youtube.com/watch?v=XViz4crnYE8
Mitä albumia olet kuunnellut eniten elämäsi aikana?
“Rage Against the Machinen debyyttialbumia. Se on tärkeä levy jo ajallisesti: sanoman lisäksi sen soundissa oli jotakin todella käänteentekevää, joka inspiroi kokonaista sukupolvea. RATM:in musiikin vaikutus kuuluu myös omissa sävellyksissäni, tai kaikenlaisen raskaan musiikin henki ylipäätään. Saman meiningin yhdistäminen jazzin herkkyyteen on äärimmäisen inspiroivaa, vaikka emme olekaan ensimmäinen bändi joka tätä on tehnyt.”
“Toinen tärkeä levy on Oscar Petersonin Night Train. Peterson oli ensimmäisiä kuulemiani jazzpianisteja, ja hän kykenee trionsa kanssa luomaan hillittömän – sanoisinko – maukkaan swing-grooven. Näiden kahden levyn lisäksi olen tietenkin kuunnellut elämässäni aivan mitä sattuu, nykyklassisesta metalliin, ja yrittänyt inspiroitua kaikenlaisesta.”
Kenen muusikon kuolema on viimeksi koskettanut sinua syvästi?
”Esbjörn Svenssonin, vaikka siitä onkin jo muutama vuosi… Hänen trionsa monet albumit olivat todella tärkeitä minulle. Opiskelin silloin Yorkin yliopistossa, ja sain kuulla siitä kaveriltani. On moni muukin diggailemani muusikko kuollut, mutta Svenssonin poismenon koin poikkeuksellisen surullisena, koska tiesin hänen olevan muusikko parhaassa iässä ja olen varma että hänellä oli vielä lukemattomia albumeja tehtävänä.”
Kenen edesmenneen artistin tai hajonneen yhtyeen olisit halunnut nähdä livenä?
”Englantilaisen big bandin Loose Tubesin, jonka paluukeikoista on itse asiassa ollut puhetta, mutta mahdotonta sanoa toteutuvatko ne koskaan. Bändi oli tosi suuri 1980-luvulla, ja sitä johti mahtava pianisti Django Bates. Hyvin monet sen jäsenet ovat sittemmin menestyneet tahoillaan suuresti, joten sikäli oli ymmärrettävää että bändi eli oman aikansa. Jos heidät pitäisi saada kasaan nykyään, pitäisi luultavasti odottaa johonkin vuoteen 2018, jotta heillä olisi vapaata aikaa mihinkään!”
Mikä artisti tai yhtye tekee maailman tärkeintä musiikkia juuri nyt?
”Vaikea sanoa… Ehkä enemmänkin nostaisin esiin New Yorkin jazz-skenen, joka puskee jazzia jonnekin modernin klassisen erikoisuuksien suuntaan. Sellaiset kaverit kuin Vijay Iyer [joka esiintyy myös Jazz Happeningilla, toim. huom.], Steve Coleman, Steve Lehman, Tigran Hamasyan ja Jason Moran. Heillä on asemastaan huolimatta hyvin avoin mieli. Kun Vijay Iyer kävi soittamassa Lontoossa Vortex Jazz Clubilla aivan mahtavaa musiikkia, mutta oli silti hyvin nöyrä tyyppi joka mielellään kertoi mietteistään ihmisille. Ehkä ennen on jazzissa ollut enemmän jännitteitä amerikkalaisten ja eurooppalaisten koulukuntien välillä, mutta hänenlaisensa soittajat pyrkivät purkamaan tällaisia asenteita.”
Minkä levyn ostit viimeksi?
”Ostin perjantaina Ruotsin-visiitillämme Esbjörn Svensson Triossa rumpuja soittaneen Magnus Öströmin Thread of Life-albumin. Jälleen kerran, mukava mies, hieno keikka ja loistava muusikko!”
Mitkä kolme asiaa inspiroivat sinua tällä hetkellä?
”Yritän olla kuulostamatta ‘tweeltä’, mutta arkinen elämä inspiroi! Suodatan sitä suoraan WSP:n musiikkiin. Olen säveltänyt biisejä ainakin ihmisten Facebook-käyttäytymisestä, jostain tapahtumista busseissa ja RyanAirista. Se firma kun ei ole oikein muusikoiden suosiossa… Mutta alituisen raivoamisen sijaan olen joihinkin biiseihin sisällyttänyt pieniä koomisia täkyjä tällaisia juttuja kohtaan. Ainakaan vielä ei ole haastettu raastupaan!”
Ketkä soittaisivat unelmakvintetissäsi itsesi lisäksi?
”Frank Zappa kitarassa ja Charles Mingus bassossa ainakin, mikäli se jollakin aikakoneella olisi mahdollista! Elävistä sitten Craig Taborn, minä voisin soittaa pianoa ja hän Fender Rhodesia. Rumpaliksi ottaisin jonkun newyorkilaisen, vaikkapa Nate Smithin.”
WorldService Projectia on suitsutettu ”punk-jazziksi”. Mitkä ovat kolme suosikki-punklevyäsi?
”Riippuu mitä tarkoitat punkilla. Musiikkimme on saanut lukuisia leimoja festivaalijärjestäjien, median ja muiden muusikoiden toimesta, emmekä oikeastaan valinneet soittavamme punk-jazzia. Vaikka hyvältähän tuo termi kuulostaa, ja kyllä minä Sex Pistolsini tunnen. Olen kuitenkin 1990-luvulla kasvanut joten kasvoin Green Dayn kaltaisten bändien parissa. En tiedä, ovatko ne vaikuttaneet musiikkiini…
Ehkä punk-jazz on enemmän sitä asennetta! Eli kun otetaan tietty musiikki ja soitetaan sitä toisen keinoin, ja tätä ajatusta mekin haluamme vaalia. Olemme järjestämässä Britanniaan festivaalia ja klubeja, joissa pyrkisimme välttelemään kaikenlaisia genreleimoja. Jazz on kiinnostavassa vaiheessa nykyään, ja etenkin Briteissä monet pohtivat sitä miten saada nuorempia polvia kiinnostumaan jazzista. Termiin liitetään paljon negatiivisiakin mielikuvia, mutta nuorempi jazz-sukupolvi pyrkii niistä eroon. Keskitymme vain ‘hyvän’ musiikin tekemiseen! Mutta tämähän on taas laajempi teema, hehheh.”
Mikä kappale saa sinut tuntemaan olosi nostalgiseksi?
“Chick Corean Spain. Aloittaessani collegeopintojani kävin koulun esittelyillassa, jossa soitti big band. Se soitti tämän biisin sydämeeni samalla intensiteetillä, mitä Mingus aikanaan. En ennen collegeaikoijani ollut juurikaan kuullut jazzia, joten kokemus avasi silmäni ja korvani kaikelle tälle. Muistan sen tunteen, joka 15-vuotiaaseen iski, kun tällainen bändi tiputti leukani totaalisesti.”
http://www.youtube.com/watch?v=l2Lg-kg5UCg
Mitä yhtyettä tai artistia todennäköisimmin suosittelet uudelle tuttavuudelle?
”Pohjoisenglantilaista, kitaristi Chris Sharkeyn johtamaa Trio VD:tä. He tekevät hyvin monimutkaista musiikkia kitaralle, saksofonille ja rummuille, mutta samalla heillä on ihan mieletön rock-energia.”
Minkälaista jazzia et ole koskaan ymmärtänyt?
”Eipä sellaista juurikaan ole, mutta onhan jazzissa tiettyjä piireitä, jotka ärsyttävät. Ainakin briteissä monet ovat vesittäneet jazzista mitäänsanomatonta taustamusiikkia, jonka ideana on esittää vanhoja jazz-standardeja kutakuinkin samalla tavalla, miten niitä on esitetty joskus 50-80 vuotta sitten. Eihän siinä mitään vikaa ole sinällään, mutta samalla se vaikuttaa ihmisten yleisiin asenteisiin jazzista, että se olisi jotenkin pöhöttynyttä. Ja sellainen vaikutelmahan on virheellinen!”
Kuka on tunnetuin henkilö joulukorttilistallasi?
”Hävettää tunnustaa, etten viime vuonna lähettänyt ensimmäistäkään! Ja ei minulla oikein ole ketään tunnettuja ystäviä, tylsiä muusikkokavereita vain… Jos lähettelisin kortteja, niin ehkä sitten joillekin arvostamilleni jazzmuusikoille, kuten pianisti John Taylorille ja trumpetisti Kenny Wheelerille, joiden opissa olen ollut ja jotka ovat tehneet suuren vaikutuksen.”
Ketkä ovat kolme pianosankariasi?
”Aiemmin jo mainitsemani Oscar Peterson ja hänen mahtava groovensa, Craig Taborn koska ei tunnu olevan asioita joita hän ei kykenisi tekemään ja John Taylor, sen jälkeen mitä olen hänen soittoonsa henkilökohtaisesti tutustunut. Hänellä on mahtava vainu niin sävellysten kuin improvisaation suhteen.”
http://www.youtube.com/watch?v=tphHIgez5ko
http://www.youtube.com/watch?v=YJXN1jZHTW0
Olet puuhaillut suomalaisista jazzareista ainakin Mikko Innasen kanssa. Kuinka hyvin tunnet muuten suomalaista musiikkia?
”Suunnittelimme tosiaan Mikon kanssa yhteistä projektia ensi vuotta varten. Sitten soitimme myös Big Blue -yhtyeen kanssa, jonka huomasin esiintyvän myös Tampereella. Kohtaaminen tapahtui Portugalissa 12 Points -yhdistyksen kautta, joka on muutenkin ollut erittäin hyödyllinen nuorille jazzareille järjestäessään festivaaleja ja hankkeita. Heidän ansiostaan pääsimme myös Tampereelle!
Näin muuten en häpeäkseni osaa sanoa mitään, mutta yritän tällä visiitillä etsiä kiinnostavia suomalaisia nimiä! Ja siksi toivotankin kaikki suomalaiset jazzbändit myös Match & Fuse -projektiin, jonka tarkoituksena on luoda kontakteja muusikoiden kesken ympäri Eurooppaa, festareiden ja kiertueiden muodossa.”
http://www.youtube.com/watch?v=CObGWcCwjXs
WorldService Project Tampereen Klubilla 1.11. Showtime kello 21.30. Esiintymässä myös Actuum (FRA), Big Blue ja DJ Kallio.
