Maaliskuu on omistettu vuoden 1998 kuumimmille pophelmille.
Vuoden 1998 klassisimmat popkappaleet Get It Onista Waltz #2:hun parin hiirenklikkauksen päässä!
Kenen muusikon kuolema on viimeksi koskettanut sinua?
Vielä vuonna 2013 voi musiikista keskusteltaessa törmätä väitteeseen, että koneilla tehty musiikki olisi jotenkin ”epäorgaanista” tai ”sielutonta”.
Helsinkiläisen kesäyön soundtrack.
Airia saattoi kuunnella niin 1970-luvun playboy kirjavassa tekokuitukauluspaidassaan kuin avaruusagentit Valerian ja Laureline leijaillessaan vaaleanpunaisessa tähtisumussa.
Refused julkaisi “erään kaikkien aikojen punk-levyn” ja hajosi. Viime vuonna yhtye kasasi rivinsä uudelleen.
Kuten jokainen vakavissaan itseparodiaa harrastanut, Jarvis Cocker tietää sen olevan narsismin ylin ja suloisimmalta maistuva muoto.
Getosta selvittiin, poptähdeksi tultiin.
Joidenkin mielestä skottibändi on vain mitätöntä villapaitahimmailua, mutta he ovat niin väärässä. Minkään muun yhtyeen musiikki ei kiteytä popmusiikin perusasioita yhtä lumoavasti.
Rakastan The Boy Is Minen määrätietoisen militanttia rytmiä ja puolinuotteja jankkaavaa bassoa – mutta vielä enemmän rakastan läpi kappaleen nuottiasteikkoa ylös ja alas kiipeilevää arpeggiomelodiaa, joka on kuin pilven reunalla timanttiharppuaan hipelöivän R&B-enkelin suloisinta soittoa.
Frozen oli täysin epämadonnamainen single, taiteen ja viihteen kultaiseen leikkaukseen mittatilattu sydänsuruballadi, jonka dramaattiset jouset maalasivat pitkiä ja traagisia kaaria.
Jonathan Donahue oli kirjoittanut Holesin tilanteessa, jossa Mercury Revin loppu näytti olevan aivan kulman takana.
1990-luvun lopun nuoriso oli valmis ostamaan aivan kaiken. Kunhan se oli patinoitu sopivasti retrolla ja verhottu oikealla kuosilla. Siinä piti olla sielua, siinä piti olla väriä ja siinä piti olla Hyvä Meno.
Jeff Mangumin editatiivinen matka ihmissieluun, raameinaan Toinen maailmansota ja siihen liittyvät unet.
Rappia hopista. Verta purkissa.
Hannon esittää usein paatunutta naistenmiestä, kevytmielisyydessään tunteetonta sydäntenrikkojaa, joka olisi hahmona varsin sietämätön, ellei itseironinen Hannon tietäisi kovin ulkomuotonsa puolesta sopivansa rooliin varsin huonosti.
Suurin hitti, joka on saanut inspiraationsa walesilaisten vapaaehtoisten vasemmistolaistaistelijoiden osallistumisesta Espanjan sisällissotaan 1930-luvun lopulla tasavaltalaishallituksen joukoissa Francisco Francon kapinallissotajoukkoja vastaan.
Changes voi yksinkertaisesti luettuna olla kertomus köyhien mustien asemasta Yhdysvalloissa tai universaalimmin teos epäoikeudenmukaisuudesta.
Tämänpäiväisessä popklassikossa puhutaan siitä, kuinka Beastie Boys tykkäsi hassutella videoillaan.
Juuso Janhunen laskeutuu polvilleen D’Angelon nerouden edessä.
