Jos Kolme seppää alkaisivat yhtäkkiä kesken jouluostosten ruuhkakliimaksin takoa sitä alasintaan, se soundi olisi tässä, Arttu Tolonen väittää.
Arttu Tolonen arvosti levyjä, joiden tahtiin ei nostella pääkallotuoppeja tai joissa kuva-aiheet muutetaan musiikiksi.
Torstain itsenäisyyspäivän kunniaksi Nuorgamissa kuunnellaan tällä viikolla käännöksiä. Sarjan ensimmäisessä osassa Joni Kling esittelee viisi suomenkielista Bowie-tulkintaa, joissa kovaa on ollut vähintään yritys.
Dave Wyndorf on myös nero laatimaan pöllyisimmänkin kuulijan laajentuneeseen tajuntaan painuvia iskulauselmia, joita on helppo karjua täysin palkein mukana.
Joulukalenterin kakkosluukusta löytyy Juha Merimaan johtama vanhainkoti.
Sekakäyttö saattaa johtaa kosketinmelodiaan, joka menee näin: TYN TYN DYDYNTYN DYDYNTYN TYN TYN TYY TYY TYN TYN DYDYNTYN DYDYNTYN TYN TYN TYY TYY…
Samuli Knuuti pitää huolen siitä, että Nuorgamin joulukalenterin ykkösluukusta löytyy Pet Shop Boysia.
Trickyn Public Enemy -”coveriss” hämmentävintä on, kuinka täysin eri alkuperästä kaivetut raaka-aineet reagoivat toistensa kanssa.
Viikonloppuna tulee kuluneeksi 25 vuotta Scott Millerin yhtyeen Game Theoryn harmillisen tuntemattomaksi jääneen tuplalevyn julkaisusta. Joni Kling palaa ajassa taaksepäin.
Katugangsterien maailma oli etupäässä miehistä, sarjakuvamaisena nähtyä pyssyjen paukuttelua, jossa naiset edustivat samanlaista motiivia kuin huumenyssäkkä, setelinippu tai ysimillinen. Sitten tuli TLC ja myi yli 50 miljoonaa levyä.
Joonas Kuisma yritti olla olematta sentimentaalinen.
Gallagherin veljekset olivat pienituloisesta perheestä Manchesterin paskaisesta lähiöstä. Ei heillä ollut muita vaihtoehtoja kuin ryhtyä autovarkaiksi tai tarttua sähkökitaraan ja perustaa bändi.