Antti Piirainen tarkastelee yhtä itselleen rakkaimmista musiikin aikakausista ja nostaa esiin kolme unohdettua klassikkoalbumia per vuosi.
Honey Whiten kuvailema syöksykierre on universaali – oli sitten kyseessä huumeaddiktio, sokerihumala tai rakkaus.
Kari Koivistoisen luukusta löytyy iloinen diktatuuri, suuruudenhulluutta ja kasa ärsyttäviä taidekoulurunkkareita.
Cave lähti päivittämään traditiota: etsimään uusia näkökulmia, miettimään, millaisia voisivat olla moraalisesti ambivalentin 1900-luvun lopun murhaballadit.
Joulukalenterissamme numero 19 on abstraktin musiikin luku.
Gwen Stefani vaikutti glamorööseimmilläänkin aina naapurintytöltä ja kovikselta. Häneltä puuttui Shirley Mansonin tai Courtney Loven saavuttamattoman rockdiivan aura.
Niko Peltosen luukku vie Rovaniemelle, Lammassaareen ja Lontooseen.
Glowstickit eivät kuole, vaikka Swedish House Mafia lopettaa, Markus Hilden kirjoittaa.
D’Angelon esikoislevy toi soulin sielukkuuden ja alkukantaisen, tomulta ja hieltä maistuvan svengin moderniin r&b:hen.
Nuorgam
