Kun en osannut aamuyöllä nukkua, kuuntelin Ultra Brata, tunnustaa Markus Hilden.
Veimme Ruotsilta jo sauvakävelyn, nyt on aika viedä baleaarinen indiepop, ajattelivat Sami Suova ja Mikko Pykäri.
J. Karjalaisen roolileikki puhalsi uutta eloa porstuaan unohdettuun kansanlauluun.
Laskimme apuvälineistä lahjomattomimman eli matematiikan avulla Flow Festivalin, Garden Partyn, Ilosaarirockin, Kuudennen Aistin, Pori Jazzin Provinssirockin, Ruisrockin ja Tuskan tuoreusprosentit. Millä suomifestarilla on freesein meno?
”Nykyajan ’ironia’-keskustelu on pilannut kokonaisen sukupolven toimittajia, kriitikoita ja musiikinharrastajia”, väittää Seremonian Ilkka Vekka, joka ei häpeä mitään omistamaansa levyä.
Ilosaarirockiin saapuvan postrockyhtyeen perustajajäsen pyysi Nuorgamia määrittelemään termit “tärkeä”, “artisti” ja “maailma ja kehui Jim Morrisonin roolisuoritusta Batman Forever -elokuvassa.
DJ Kriddlokk tarjosi juuri sitä, mitä aurinkoisena alkanut kesä 2011 kaipasi: painostavan kuumaa ja hien lailla ihmiseen tarttuvaa likaista soundia.
Billy Corganin lentävä pää sanoo: katso tulokset.
Jarkko Martikainen kertoo ihmisyydestä jotakin. Ja rakkaudesta vielä enemmän.
Toistakymmentä kaunista ihmistä, joita mikrofoni on selittämättömästi vetänyt puoleensa vaihtelevin tuloksin.
Miten lyhyestä ja kaljuuntuvasta rumpalista tuli 1980-luvun suosituin sooloartisti ja yli 100 miljoonaa levyä maailmanlaajuisesti myyneen, sangen harvalukuisen jengin jäsen? Arttu Tolonen kertoo.
Häsleri oli kertaheitolla valtin pöytään lyövä pelinavaus, joka ei jättänyt kenellekään epäselväksi mistä tässä hurtassa on kyse.