Nuorgamin mahdollisesti jopa liiankin suuren Primavera Sound -gallupin JÄLKILÖYLYT!

Viime viikolla Nuorgam tarttui Primaveraan lähteviä musiikkialan toimijoita hihasta ja kysyi heiltä muutaman kysymyksen tämän vuoden ohjelmistoon liittyen. Jutun voit lukea täältä.

Nyt on jälkipelin aika! Ketkä esiintyjistä onnistuivat? Ketkä eivät? Primavera Sound 2011:stä selviytyneet musiikkialan ammattilaiset vastasivat.

Esa Tontti, monitoimimies GAEA Bookin & Records

Mitkä olivat mielestäsi Primavera Sound 2011:n kolme kovinta keikkaa?

”Loistavia keikkoja oli paljon, mutta nämä ehkä jäivät parhaiten mieleen. Girl Talk – jotenkin vaan kaikki kolahti tässä keikassa. Allekirjoittanutkin tanssi koko keikan! Oli kunnon rillausta kaiken indiesurinan keskellä! Yuck – pelkäsin pahinta, mutta bändi osoittautuikin todella kovaksi livenä! Gang Gang Dance – hyvää musaa, hyvä fiilis ja todella sekavat ”taustatanssijat”.

Mikä oli pahin pettymys?

”Odotin kovasti Animal Collectivea. Keikan alkupuolisko oli jotenkin todella heikko, mutta toisaalta loppukeikka oli juhlaa. The Flaming Lips oli mielestäni myös melko tylsä tällä kertaa.”

Anna Laine, ohjelmapäällikkö, Radio Helsinki

www.radiohelsinki.fi

Mitkä olivat mielestäsi Primavera Sound 2011:n kolme kovinta keikkaa?

”Kolme kovaa p:tä, Pulp, P.I.L. ja PJ Harvey olivat vaikuttavia. Pulpin keikka oli parempi kuin osasin edes odottaa. Välillä piti tanssia kyyneleet silmissä, kun vanhat klassikot kolahtivat jälleen kerran. P.I.L. ilahdutti elinvoimallaan. Johnny Rotten oli energisempi kuin Mogwain ja Interpolin soittajat yhteensä. Eniten odotin PJ Harveyn keikkaa eikä PJ pettänyt. Rakkauteni soundtrack soi!”

Mikä oli pahin pettymys?

”Pahin pettymys ei ollut yksittäinen artisti vaan yleinen flegmaattisuus. Monen bändin jäbät voisivat vaihtaa löysemmät farkut jalkaan ja alkaa revitellä. Liian monella lavalla esiintyi joukko jäykkiä artisteja, joiden musiikista nautin jatkossa vain levyjen kautta. Kannattaisi ottaa oppia meidän Rubikista, joka tarjosi esimerkillistä iloa ja eloa!”

Marko Karvinen / Marko Makelove, promoottori, dj

ODD Helsinki
Tavastian Lauantaidisko
MISF*TS
Uusi Aalto

Mitkä olivat mielestäsi Primavera Sound 2011:n kolme kovinta keikkaa?

”Kuulopuheiden perusteella Sufjan Stevensin auditoriokeikat olivat kovimmat keikat Primaverassa. Koska onni ei suosinut Sufjanin keikkojen lippuarvonnassa ja missasin keikat, niin mielenpainuvimmiksi keikoiksi valikoituvat seuraavat esiintymiset:

Odd Future

Ehkä festareiden kovin keikka niistä, joita pääsin todistamaan. Viikonlopun ainoa keikka, jossa oli hyvällä tavalla vaaran tuntua. Monet muut keikat tuntuivat suht rutiininomaisilta, mutta Odd Futuren keikan aikana tuntui, että mitä tahansa voi tapahtua. Hyvään mellakkaanhan se päättyikin. Wolf Gang!

Gang Gang Dance

Semihippimeininki, mutta hyvällä tavalla. Erosi Odd Futuren tapaan monesta muusta festareilla nähdystä keikasta hyvän liveshow’n vuoksi. Psykedeeliset tanssirytmit erottautuivat myös musiikillisesti edukseen muusta tarjonnasta.

Monta muutakin hyvää keikkaa tuli nähtyä, mutta erityisesti mieleen jäivät Deerhunter, Fleet Foxes, The Walkmen, Swans, Matthew Dear, Holy Ghost. Ehkä positiivisin yllätys oli kuitenkin Twin Shadow’n keikka. Aika harvoin näin tuore yhden miehen projekti saa livesetin toimimaan livenä näin hyvin. Twin Shadow’n levyversioita hieman rockimmat livesovitukset toimivat mainosti Barcelonan illassa.

Mikä oli pahin pettymys?

”En tiedä johtuiko huonoista soundeista vai omasta mielentilasta, mutta James Blaken keikka jätti kyllä kylmäksi. Pitänee antaa herralle uusi tilaisuus elokuun Suomen-keikalla. Myös osasta etukäteen odottamistani indietulokkaiden (mm. Cults ja Tennis) keikoista jäi hieman valju maku. Tämä ei sinänsä ollut mikään yllätys tai suuri pettymys, sillä tuntuu, että usein näillä tuoreemmilla nimillä menee hetki ennen kuin hyvät biisit saadaan toimimaan myös livetilanteessa.”

Mirva Merimaa (toimitusjohtaja),
Heidi Backström (kehitysjohtaja) ja
Ansku Kariniemi (järjestäjäkoordinaattori)

www.tiketti.fi

Mitkä olivat mielestäsi Primavera Sound 2011:n kolme kovinta keikkaa?

”Ykköseksi täytyy nostaa P.I.L. Oli tarkoitus vain vilkaista bändiä, mutta Mr. Lydonin lavakarisma veti puoleensa kuin magneetti. Eikä musassakaan ollut valittamista. Itse asiassa ihan parasta.

Kakkosia ja kolmosia on useampi, mutta parhaiden joukkoon menee nyt jälkikäteen funtsittuna PJ Harvey; eka live, minkä artistilta näin, ja mykistyin siitä, kuinka hyvä keikka oli kokonaisuutena! PJ oli kuin Lucia-neito valkoisine pukuineen ja sulkapäähineineen. Myös Kurt Vile & the Violators kuulosti riemastuttavalta livenä. Toivottavasti tuleva Tavastian-keikka on yhtä bueno!”

Mikä oli pahin pettymys?

”Sanotaan, että usean odottamani artistin keikka meni vähän mönkään festivaalin huonon äänentoiston vuoksi. Onneksi monen artistin voi tsekata uudestaan Flowssa (Mogwai, Twin Shadow, Warpaint), jossa tänä vuonna on kuulemma panostettu äänentoistoon.

Myös espanjalaisten hidas mentaliteetti ruoan pöytiintarjoilussa tuli ikävänä yllätyksenä, sillä tämän vuoksi Interpolin keikka jäi miltei kokonaan näkemättä ja se oli omalla must see -listallani.”

Kysymyksiin vastasi Ansku Kariniemi.

Mitkä olivat mielestäsi Primavera Sound 2011:n kolme kovinta keikkaa?

”Kovuudesta en tiedä, mutta ikimuistoisimmiksi jäivät PJ Harvey (oli alkuperäinen syy festivaalilipun ostoon ja lunasti odotukset jälleen), Pulp (tämän kohdalla taas odotuksia ei juuri ollut suuntaan tahi toiseen, mutta bändi oli yksinkertaisesti valloittava) ja P.I.L (tätä en ollut tajunnut odottaa, ja kokemus oli mahtava, kun ystävien kanssa jonoteltiin San Miguelia tynnyrimiehiltä palmujen katveessa toista tuntia ja Johnny musisoi lavalla). Bonarina sanottakoon tovi jalkapallofinaalin katsomista screeniltä Barcan voittaessa, aikamoista.”

Mikä oli pahin pettymys?

”Pahoja musiikillisia pettymyksiä ei juuri tullut, uusia löytöjä kyllä! Muutama oma suosikki soitti ’perusduunipäivä’-keikkoja, mutta suurin pettymys yleisesti ottaen oli ensimmäisen päivän virvokkeiden saannin hankaluus teknisten ongelmien vuoksi. Homma muuttui sympaattiseksi, kun loppujen lopuksi kaljaa ostettiin San Miguel -miehiltä, jotka kulkivat alueella tynnyrit selässä jättiläistuopillisia kaupaten.”

Kysymyksiin vastasi Heidi Backström.

Johannes Kinnunen, Fullsteam, tiedottaja

www.fullsteam.fi

Mitkä olivat mielestäsi Primavera Sound 2011:n kolme kovinta keikkaa?

Pulp, Girl Talk ja Mercury Rev (perform Deserter’s Songs). Paremmuusjärjestykseen en halua niitä laittaa, koska kaikki olivat niin erilaisia.”

Mikä oli pahin pettymys?

”Pahinta oli tietenkin Sufjan Stevens– ja portal-säätö ja siten pääsemättömyys keikalle. Nähdyistä Flaming Lips ei ollut niin hyvä kuin olisi pitänyt olla. Tässä kohtaa tosin odotusstandardit olivat ehkä turhankin korkealla Soft Bulletin -huhujen vuoksi. Kun ensimmäisenä lähti soimaan Embryonic-kappale Race for the Prizen sijaan, niin fiilis lässähti välittömästi. Silti Flaming Lips oli toki parempi kuin 90 prosenttia festareiden esiintyjistä.”

Matti Nives, Flow Festivalin tiedottaja ja ohjelmaryhmän jäsen

www.flowfestival.com

Mitkä olivat mielestäsi Primavera Sound 2011:n kolme kovinta keikkaa?

”1. Sufjan Stevens 2. Sufjan Stevens 3. Sufjan Stevens. Kunniamaininnat: Twin Shadow, Ariel Pink’s Haunted Graffiti, Caribou, Yuck, Warpaint, Deerhunter, Gang Gang Dance… Sufjanin kaikkien aikojen spektaakkelishow oli totaalisen aseistariisuva ja teki muiden keikkojen seuraamisesta sen jälkeen yllättävän vaikeaa. Suurin osa suosikeista piti kuitenkin pintansa hyvin, varsinkin Cariboun keikka intiimillä ATP-lavalla toimitti erittäin ihanasti.”

Mikä oli pahin pettymys?

The Flaming Lipsin ennen niin vakuuttava spektaakkeli oli kokenut yllättävän pahan inflaation (varsinkin suhteessa jälleen koviin odotuksiin). Animal Collective meni hieman ohi päälavalla, pienempi venue olisi toiminut (plus huippustyge My Girls jäi kuulematta). Odd Future oli juuri sitä mitä pelkäsin: paljon hypeä vähäisestä asiasta.”

Emilia Mikkola, tuottaja, Rock’n Roll Circus -festivaalit

www.rocknrollcircus.fi

Mitkä olivat mielestäsi Primavera Sound 2011:n kolme kovinta keikkaa?

Pulp oli aivan uskomattoman hyvä! Varsinkin Jarvis Cocker, joka ei ollutkaan rupsahtanut ukko vaan mielettömän karismaattinen ja niiiiin kuuma. Aivan mielettömät muuvit ah. Girl Talk oli jopa parempi kuin osasin odottaa! Piti otteessaan koko keikan ja meno oli mahtava. Of Montreal oli raikas pakkaus ja hauska show. Keikka sopi täydellisesti siihen hetkeen, kun sai festarin ekan bissen vihdoin käteen ja tunnelma oli kohdillaan. Tollanen queer-meininki on muutenkin lähellä mun sydäntä.”

Mikä oli pahin pettymys?

”Ei mulla mitään suuria pettymyksiä ollut. Jos jostain pitää valittaa, niin Interpol ei oikeen kuulostanut miltään. Odotin keikalta ehkä vähän liikaa. Ja näin festarituottajana voin sanoa, että perjantain korttisekoilu oli kyllä aika kova moka! Aiheutti kaveriporukassani kovin suurta ärtymystä.”

Veera Nuutinen, toimittaja
(mm. Helsingin Sanomat)

Mitkä olivat mielestäsi Primavera Sound 2011:n kolme kovinta keikkaa?

”Sanon neljä! Kurt Vile, Swans, Pulp ja Einstürzende Neubauten.”

Mikä oli pahin pettymys?

”Suicide. Ystävättäreni vertasi Alan Vegan flegmaattista esiintymistä oikeutetusti Matti Nykäseen.”

Tero-Petri Suovanen, muusikko, ”kirjoittaja”

Mitkä olivat mielestäsi Primavera Sound 2011:n kolme kovinta keikkaa?

”Vain kolme? No huh huh. Top kympissäkin olisi miettimistä. No, kokeillaan. Of Montreal, The Flaming Lips, John Cale ja Deerhunter pääsivät varasijoille. Tässä ovat ne, joita olen tänään kuunnellut kotona ja muistellut eniten haikeudella:

Animal Collective soitti omituisimman keikan mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Yhtye soitti lähinnä uusia biisejä, mutta olin vastaanottavaisella tuulella. Yhtyeen käsittämätön psykedeelinen sirkustanssi vetosi. Reuhoamisessa oli välillä jopa misterbunglemaisiakin piirteitä. Rohkea veto. Kenttää tanssittanut Brothersport-samba ja Popeda-otteella juntattu Summertime Clothes jäänevät tämän kesän tunnusbiiseikseni.

Ariel Pinkin bändi mahtavat 10cc-sävyt ja AOR-taustalaulut toimivat maukkaasti. Mutta ennen kaikkea Ariel Pinkin hämmentävä sekakäyttäjä-look ja vauhko Tommi Liimatta -habitus vakuuttivat. Pelotti, miten Ariel selviytyy keikasta. Primavera 2011 oli värikkäiden persoonallisuuksien festivaali. Kenenkään Flow-festivaalille menevän ei kannata jättää väliin sitä hetkeä, kun Ariel Pink laulaa “Knock knock on the door three times and you knock knock on the door!”

PJ Harvey soitti mahtavan heleän ja tasapainoisen keikan. On aika harvinaista, että jonkun pitkän linjan artistin uutta levyä edes haluaa kuulla kokonaan, mutta nyt tilanne oli uuden levyn eduksi. Vanhoista biiseistä osa kulki vähän kankeasti, mutta Down by the Water, Angeline ja Big Exit soivat komeasti. Bändin soundi oli festivaalin paras – herkkä, intensiivinen ja tiheä ja PJ tietenkin… ihana!”

Mikä oli pahin pettymys?

Jon Spencer Blues Explosion ei kolahtanut mitenkään. Soundi oli liian garagemainen eivätkä kitarat purreet. Myös Caribou ja Suicide olivat jotenkin vaisuja. Mercury Revin auditoriokeikka oli liian äänekäs eikä nyansseja ollut ollenkaan. Myös Jonathan Donahuen sääliä kerjäävät Chaplin-ilmeet ja -eleet ärsyttivät teennäisyydeellään. Onneksi orkesteri korjasi virheet seuraavana päivänä Poble Espanyolin keikalla, mikä olikin sitten ihan eri juttu. Siellä toimi kaikki.”

Bonus!

Eikä tässä todellakaan kaikki, kuten täällä Nuorgamissa olemme jo tottuneet sanomaan. Tässä valikoituja YouTube-löytöjä Primavera Sound 2011:n tarjonnasta.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

http://www.youtube.com/watch?v=n5kI_dOP50g

http://www.youtube.com/watch?v=PgROJZ45rFY

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!