”Miksi suomalaisissa sarjoissa soi niin paska musa? Miksi Skamissa soi niin hyvä musa?” – 6 kysymystä ja vastausta tv-sarjojen biisivalinnoista

Kun Skamin tytöt menevät bileisiin, Peachesin Dick in the Air soi. Mutta sarjan yltäkylläisten musiikkivalintojen takana eivät olekaan norjalaisten öljyrahat.

Olen käsikirjoittaja ja musiikkitoimittaja, enkä jaksa enää kertaakaan selittää miksi Skamissa soi niin hyvä musa ja suomalaisissa sarjoissa ei. Vastaus: laittomasti.

#1 Miksi amerikkalaisissa sarjoissa soi niin hyvä musa?

Moderni amerikkalainen tv-fiktio on täynnä hyvää popmusiikkia, joka parhaimmillaan nostaa tarinan aivan uudelle levelille. Kuinka voimauttavaa onkaan, kun Girlsin Hannah tanssii Robynin Dancing on My Ownin (video alla) tahtiin! Mutta, sad news: jenkkisarjojen musabudjetit ovat tähtitieteellisiä suomalaisiin verrattuina. Suomalaisissa tuotannoissa musiikkibudjetti on usein se mitä ”jää jäljelle”. Eli surullisen pieni summa verrattuna siihen mitä hyvä musiikki maksaa. Amerikassa tv-sarjat ovat globaalien markkinoiden takia isoa bisnestä.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

#2 Kuka päättää mitkä biisit soivat tv-sarjoissa?

Jenkeissä monella sarjalla on oma music supervisorina eli ihminen, joka valitsee sarjassa soivat biisit. Suomessa tätä ammatinkuvaa ei oikeastaan ole olemassa, mutta hommaa ovat meillä hoitaneet useassa tv- ja leffaprojektissa muun muassa äänisuunnittelija Otso Kähönen ja tuottaja Pete Eklund. Suomessa sarjojen biisit päättää usein sarjan äänisuunnittelija, säveltäjä, leikkaaja, käsikirjoittaja tai ohjaaja muun työnsä ohessa. Itse kirjoitan usein käsiksiini biisejä tarjolle, mutta tiedostan, että luultavasti niihin ei ole varaa.

#3 Miksi suomalaisissa tv-sarjoissa soi niin paska musiikki?

Suomalaisissa sarjoissa soi myös hyvä musiikki, mutta jos ”paskalla” tarkoitetaan tarinan kannalta tärkeiden musakohtausten toteuttamista köppäsellä katalogimusiikilla laadukkaan popmusiikin sijaan, on syy yleensä rahassa. Hyvät biisit maksavat paljon ja niihin ei yksinkertaisesti ole varaa. Taloudellisista syistä käytetään siis halvempaa katalogimusiikkia.

Joskus sarjalla tai leffalla voi olla diili jonkun tietyn levy-yhtiön kanssa, jolloin tietyn köntän biisejä saa vähän edullisemmin. Silloin otetaan mitä kyseisellä levylafkalla on tarjota. Intressit tällaisissa diileissä ovat kahdensuuntaisia: levy-yhtiö saa näkyvyyttä omille artisteilleen ja mahdollisesti markkinointikäyttöönsä elokuvan materiaalista leikatun musavideon. Elokuva taas saa diilin kautta paljousalennusta biiseistä ja joskus myös saman firman back-katalogin edullisesti käyttöön.

#4 Miksi norjalaisessa Skam-sarjassa sitten soi niin hyvä musiikki?

Kun keskustelen popmusiikin käytön kalleudesta, yleensä aina joku kysyy: ”Jos musiikki kerran on niin kallista, niin miten Skamissa voi soida Radiohead (video alla) ja Kanye West? Häh? Miten niillä on siihen varaa mutta meillä Suomessa muka ei?” Vastaus on: laittomasti. Norjalaiset eivät maksaneet siitä. Eli joka kerta, kun fiilistelet Skamin upeaa seksi- tai musiikkikohtausta ja pidät sitä osoituksena norjalaisten ylivertaisuudesta, muista, ettei edes heillä olisi oikeasti ollut siihen varaa. He tekivät sen yön hämärissä ja laittomasti.

Skam tehtiin alun perin Norjan sisäisille markkinoille ja Norjan yleisradioyhtiön NRK:n levitettäväksi. Sarjaan kirjoitettiin surutta valtava määrä isoja biisejä, ja niiden oikeudet hoidettiin norjalaisen IFPI:n kautta. Mutta oikeudet hankittiin vain Norjan sisäiseen käyttöön, mikä on Norjan systeemissä huomattavasti, huomattavasti halvempaa kuin vastaavat globaalit oikeudet. Musiikkia käytettiin sarjassa valtava määrä, yhteensä 175 biisiä neljällä kaudella.

Skamista tuli kuitenkin globaali yllätyshitti, mitä ei ollut osattu ennustaa, sillä pienen kielialueen sarjoista harvoin kiinnostutaan ulkomailla. Sarja lähti leviämään ympäri maailmaa, vaikka oikeuksia musiikin käyttämiseen Norjan rajojen ulkopuolella ei ollut. Oikeuksia valvova IFPI pakotti NRK:n geoblokkaamaan sarjan eli estämään sen näkymisen Norjan ulkopuolella, mutta internet-aikana blokkausyritykset jäävät usein yrityksiksi. Sarja levisi faniensa kautta ympäri maailman. Mokan teki siis NRK, joka mahdollisti sarjan jakelun globaalisti, vaikka oikeudet oli vain Norjan sisäiseen käyttöön. Kämmi huomattiin, kun vahinko oli jo tapahtunut. Oikeuksia alettiin selvitellä ja lisäkorvauksia maksaa vasta jälkikäteen – ja näin tehdään ilmeisesti edelleen.

Jos Skamin 175 biisin oikeuksista olisi alun perin maksettu säännösten mukaisesti, sarjaa ei olisi nykyisessä muodossaan olemassa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

#5 Mikä musiikin käytössä oikein maksaa?

Musiikin oikeuksien ja lisensoinnin maailma on monimutkainen ja semisti villi länsi. Oikeuksien selvittely on hidasta ja monimutkaista puuhaa, joka vaatii rahan lisäksi valtavasti aikaa ja siten myös työvoimaa. Hintaan vaikuttaa moni asia: kuinka pitkä pätkä biisiä kohtauksessa halutaan soittaa, kuinka laaja levitys sarjalla on, tuleeko sarjasta uusintoja ja levitetäänkö sitä television lisäksi internetissä ja niin edelleen.

Vaikka artisti itse haluaisi antaa biisinsä elokuvan tai tv-sarjan käyttöön hinnalla x, se ei usein ole mahdollista, sillä oikeuksia valvovat musiikkialan etujärjestöt. Hinta ei myöskään välttämättä määräydy biisin tunnettuuden mukaan. Teoriassa siis on mahdollista, että Beyoncén megahitti ja tuntematon suomalainen indiebiisi maksavat saman verran.

#6 Mitä asialle voitaisiin tehdä?

Asiaa voidaan alkaa ratkoa kahdesta suunnasta: joko korottamalla kotimaisten sarjojen musiikkibudjetteja tai laskemalla biisien hintoja. Jäämme odottamaan tapahtuuko kumpaakaan.