Popklassikot 1997

#23 Savage Garden – Truly Madly Deeply

Makuukammarin pojat Daniel ja Darren katselevat ympärilleen tositarkoituksella.

Makuukammarin pojat Daniel ja Darren katselevat ympärilleen tositarkoituksella.

Sängyn toiselta puolelta silmiin tuijottaa raukeasti samaan aikaan sydämenlyöntejä ja triphoppia matkiva juustofondueen upotettu konerumpukomppi. Koskettimista putoilee maj-sointuja kuin ruotsinlaivan hyttiradiosta neljältä yöllä.

”When the stars are shining brightly in the velvet sky
I’ll make a wish, send it to heaven then make you want to cry
The tears of joy for all the pleasure and the certainty
that we’re surrounded by the comfort and protection of
the highest power
in lonely hours
The tears devour you”

The tears devour you? Älä nyt hei, ei nyt.

”I wanna stand with you on a mountain
I wanna bathe with you in the sea
I wanna live like this forever
Until the sky falls down me”

No tämän kerran.

Savage Gardenin näkyvän puoliskon Darren Hayesin hauras mutta luja ääni on kuin lasikuitua: ohuista säikeiden verkosta tehtyä kulumatonta ja lahoamatonta tunne-eristettä, jolle voi ulkoistaa omat tunneongelmansa. Toisaalta jos yksikin pieni kuidunpätkä joutuu ihon alle, se syyhyää ja riivaa siellä ikuisesti.

Kuuntelin Savage Gardenin mustavalkokantista ensilevyä kolmetoistavuotiaana uudelleen ja uudelleen. Luin vihkoa kannesta kanteen. Muut kuuntelivat Wu-Tangia tai Metallicaa. En tiennyt vielä mitään 1980-luvun brittipopista – Erasuresta, Tears For Fearsista tai Duran Duranista – jolta tämä australialainen duo varasti ja labrassaan jalosti kaikkensa. Vuonna 1997 romantiikka kuulosti minulle yhtä todelta, hullulta ja diipiltä kuin australialainen Savage Garden.

Ilman Truly Madly Deeplyn kaltaisia kappaleita minä ja muut orastavat kotonaan nyhjöttävät teinit kyynistyisivät rakkauteen ja elämään aivan liian varhain. Ilman niitä emme toisaalta havahtuisi ajoissa siihen, että on olemassa muitakin tyylilajeja kuin omista kyyneleistään liikuttuminen.

Olisin halunnut kuunnella tätä popklassikkoa varten tolkuttomia miljoonia kaltaisilleni myyneen Savage Garden -cd:n uudelleen viidentoista vuoden tauon jälkeen kansivihko kädessä. En löytänyt sitä mistään. Soitin jopa äidilleni ja kysyin, onko se jäänyt kotiin. Ei ollut. Niin vissiin.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!