The Blue Nilen laulaja on katsellut naapuritalon valaistuja ikkunoita aamuyöllä.
Jos heräät keskellä yötä ja näet omituisia kuvia, olet saattanut joutua Barry Andrewsin Diskon valtaan.
Arvioituina Best Coastin, Emma Salokoski Ensemblen, Richard Hawleyn, Adam Lambertin, Saran, Zebra & Snaken ja Zulu Winterin uudet albumit.
Saint Etienne on ladannut koko osaamisensa definitiiviseksi teemalevyksi siitä itselleen kaikkein läheisimmästä aiheesta: popmusiikista. Kyse on yhtyeen reilusti yli 20-vuotisen uran vahvimmasta albumikokonaisuudesta, kirjoittaa Niko Peltonen.
Remujazzpoppoo päristelee ja kolistelee sellaisella energialla, että soittamisen iloa ei voi olla aistimatta, kirjoittaa Ami Vuorinen.
”Tämä ei ole tarina haparoinnista ja harha-askelista, vaan sekä kertomus voitosta vastoin kaikkia odotuksia että valtavasta tuhlatusta potentiaalista”, esittelee Kimmo Vanhatalo kitaraindien seminaalisen ep-kokoelman.
Arvioituna Gasellien, Notkean Rotan, Santigoldin ja Spainin uudet albumit.
”Hmph”, on primitiivireaktio, jota Jarkko Immonen kokee kuunnellessaan vanhojen punkkareiden uuden projektin debyyttiä.
Beach Housen uudella levyllä hetket hurmaavat, mutta kokonaisuus turruttaa.
Arvioituna Graham Coxonin, Gravenhurstin, Lower Densin, Royal Headachen, Ty Segall & White Fencen, Silversun Pickupsin, Violensin ja Zambrin uudet albumit.
”Bensonin maailma on kutsuva kun piparkakkutalo synkän metsän keskellä, mutta kun ovesta pääsee sisään huomaa kellarin oven olevan raollaan ja makean hajun peittävän alleen mädän ja homeen lemun.”
Kentin musiikissa mukavuudenhaluisuuskin on osa tinkimättömyyttä, Hannu Linkola kirjoittaa.
Nuorgam
