Arvioituina Dustedin, Elton vs. Pnaun, Mary Epworthin, John Fruscianten ja Purity Ringin uudet levyt.
Eevil Stöön taival mielekkäänä konseptina saattoi olla tässä, Niko Peltonen kirjoittaa.
Modernin r’n’b:n mestariteos, jolla ei ole hitustakaan itsekorostusta, uhoa tai oman tähtikultin pyörittelyä.
Arvioituina Paul Banksin, Delicate Steven, Motion Sickness of Time Travelin, Mr. Peter Haydenin, Passion Pitin, POP ETC:n ja Twin Shadow’n uudet levyt.
Vaikeasti lähestyttävä newyorkilaisyhtye virittäytyy uudella albumilla populaarimpaan suuntaan vaihtelevin tuloksin, Joni Kling kirjoittaa.
Arvioituina Chris Brownin, Dent Mayn, Diandran, Loost Koosin, Son of Salamin, Tallest Man on Earthin ja Two Wounded Birdsin uudet albumit.
Ihana, mutta epätasaisuudessaan väsyttävä kuuntelukokemus, Iida Sofia Hirvonen kirjoittaa.
Nyt Damon Albarn on sitten tehnyt folk-oopperan. Ja se on vieläpä aivan loogista.
Arvioituina A Place to Bury Strangersin, DIIVin, Echo Laken, Kiki Paun, Mission of Burman ja Pää kiin uudet albumit.
Valtari on sitä, mitä islantilaisyhtyeeltä saattaa odottaa: salakavalasti ohi soljuvaa haurasta popmusiikkia.
Täysivaltaisin Bowien luoma popkulttuuriartefakti, kokoelma sarjakuvamaisen pelkistettyä, neliväripainettua rockdraamaa – jälleen uudelleen paketoituna.
Alkuvuoden kulttuuriteko, Joni Kling kiittää.
Nuorgam
