Rakkaudella sinulle, hyvä lukija: 111 kuluvan vuosituhannen toistaiseksi parasta kotimaista popkappaletta.
Suomalaisessa house-musiikissa todelliset klassikkobiisit ovat melko harvassa. Tässä niistä yksi, lupaa Teemu Fiilin.
Tie on samanaikaisesti lähtemisen ja saapumisen, alkamisen ja päättymisen, ja siten myös elämän sekä ihmissuhteiden symboli.
Sergion jäntevästi ilmaistuun ja silti sangen vaihtoehtoiseen melurockiin ei osannut kaivata juurikaan lisää, Kimmo K. Koskinen kirjoittaa.
Toista maata voi kertoa pakolaisuudesta, vainon kohteeksi joutumisesta tai ulkopuolisuudesta siinä mielessä kuin kasvava ihminen sen kokee, Arttu Tolonen kirjoittaa.
Maailmanloppu tulee olemaan kaunis päivä, ainakin jos Tuvalulta kysytään.
Elämää eläessämme kuljemme joka askeleella kohti kuolemaa, mutta keskeistä onkin tajuta päästää irti, unohtaa, eikä jäädä tämän tosiasian alle, Jean Ramsay kirjoittaa.
Viime vuonna ilmestyneen Shackles-albumin helmi, jota ei jostain syystä ongittu singleksi.
Amaranth kuuluu metallisesta kuosistaan huolimatta samaan karsinaan 1980-lukulaisten voimapoppisten ja -balladien kanssa: se on isojen hiusten, ison symboliikan, isojen äänten ja vieläkin isompien satukirjatunteiden juhlaa.
Killing Loneliness muistuttaa, kuinka kaupallisesti merkittävä HIM ehti ohikiitävän tovin olla, Samuli Knuuti kirjoittaa.
Stam1na on löytänyt urallaan uusiakin temppuja, mutta kaikki yhtyeen erinomaisuus on vahvasti esillä jo tässä debyyttisinglessä, Kimmo K. Koskinen kirjoittaa.
In The Shadowsin menestyksen osasia on turha ylianalysoida. Se on yksinkertaisesti sanottuna universaalia popkieltä puhuva hitti.
”A Boren unenomainen melodia, helposti lähestyttä sanoitus ja kauniit kitaroinnit muistuttivat kaikkia meitä ajasta, jolloin pystyimme näkemään maailman yhtenä kokonaisuutena.”
Tismalleen esittäjänsä kuuloinen, välittömästi tunnistettava ja samaan aikaan määrittelemättömällä tavalla jotain täysin odottamatonta ja uutta.
Mummypowderin musiikin hienojännitteisyys on tulos kirjaston musiikkiosastolla, divarin pahvilaatikoiden ja levysoittimen äärellä vietetyistä tunneista.
”Suureellisuus on vääjäämätön osa Koskisen taiteilijanluonnetta, ja myös Sateentekijä on pianoineen, kitarasooloineen ja lopun naistaustalauluineen isoksi sovitettu. Kertosäkeessä on yhteislaulun tuntua, jota Vysotskilla ei tapaa.”
Helsingin jätevesissä sukelletaan sameisiin vesiin, joissa ei luokkarajoja tunneta. Jokaisen tarina päättyy samaan puhdistamoon, jossa sekoittuvat elämän kaikki vedet.
”Odottamaton hyvänolontunne korvaa surumielisyyden kuin kesäaamun minuutti minuutilta kasvava lämpö yön vilun. Värjöteltiin sitten festariheilan kaunalossa Provinssirockin aamuhallassa tai pelataan mökillä pienissä juovuspäissä ystäväporukassa totuutta ja tehtävää.”
”Juuri sellainen kappale, joka pistää aikuisenkin kyynisen miehen kyyneliin ja tarraamaan vierustoverista kiinni. Sen intiimiys ja kauneus on pakahduttavaa, läpitunkevaa ja niin aseistariisuvaa, ettei sitä voi mitenkään ohittaa.”
”2000-luvun ajatusmaailma kuuluu yksityiskohdissa: Ylppö ei laula rakkaudesta, ja ihastuminenkin on jotain vaarallista. Toisaalta halutaan silti tunnetta.”
”Neljännellä levyllään Islaja teki dylanit ja sähköisti itsensä. Suomalainen psykefolk kuoli oikosulussa, ja torsoksi synnytetty genre sai uuden tahdistimen.”
”Turkulaisen garagepartion alkukantainen kutsuhuuto kajahti ja nosti kolmikon hetkeksi maamme kuumimpien bändien joukkoon ja myös ulkomaiseen tietoisuuteen.”
”Palominon shamanistisessa rytmissä on hypnoottista vaivattomuutta, johon suomalaisista yhtyeistä on yltänyt vain muutama.”
Olkaa hyvät, oi Nuorgamin ystävät! Antero Raimon positiivisen ajattelun peruskurssi on lähtölaukaus rakkaudella sorvaamallemme kesäsarjalle, jossa esittelemme kuluvan vuosituhannen 111 toistaiseksi parasta kotimaista musiikkiesitystä!
Nuorgam
