Utu on yhtye, jota kuvaillessa samaan lauseeseen päätyvät haitari ja Sonic Youth -kitarat.
I may be paranoid, but not an anroid.
Tyttöpopkeskiviikko on viikottainen katsaus, jossa paneudutaan tyttöpopin maailmaan pintaa syvemmältä mutta pintaa unohtamatta. Sarjan viidennessä osassa katsellaan kiiltokuvia.
Kukaan ei voi viedä Richardin kävelyjuttua! Ei edes Jagger! Tai oikeastaan Klein…
Berliiniläistrio soittaa ensi viikonloppuna Foodstock-festivaaleilla Helsingissä legendaarisen Michael Rotherin kanssa.
Päivän eeppisessä popklassikkotekstissä paneudutaan Notorious B.I.G:n murhaan huolella ja hartaudella.
Visa Högmander katsahtaa Brandon Flowersin ja The Killersin tuotoksiin Hot Fussista viimevuotiseen Battle Borniin lasvegasilaisyhtyeen tiistaisen Helsingin-keikan aattona.
Eli kuinka “fat dancer from Take That” kasvoi lopulta aikuiseksi.
Väärin voitettu! Anton Vanha-Majamaa kertaa Oscarin musiikillisia harha-askeleita 1930-luvulta tähän päivään.
Beth Gibbons laulaa kuin koko mafiaelokuvan lavastuksessa savuisen ravintolan nurkkaan käpertyneen naisen sielullaan, että sinun on pakko, kertakaikkisen pakko olla minun.
Sebadoh-mies kadehtii Pixiesiä ja vetää karaokessa Britney Spearsia.
Marlena Shaw’n rouhea ääni tunkeutuu krapulaiseenkin tietoisuuteen samanlaisella vääjäämättömyydellä kuin Carillon legendaarinen jälkimaku.
Nuorgam
