Suurta taidetta vai täysin viratonta epämusiikkia? Kimmo K. Koskinen on valintansa tehnyt.
Indierockin svengaavimman yhtyeen viides albumi yllättää levollisella tunnelmallaan, kirjoittaa Ville Aalto.
Dubstepin supertähti antaa odottaa uutta albumia, mutta ilahduttaa jälleen laadukkailla pikkulevyillä. Luurit päässä Teemu Kivikangas.
Brittiläisen beatbox-mestarin esikoislevy on puhdasverinen mestariteos, Teemu Purhonen väittää.
Elinvoima virtaa huolestuttavalla tavalla pois The Flaming Lipsin musiikista, Hannu Linkola kirjoittaa.
Jeremy Jay on poikamainen romantikko, jolla on kyky luoda tiivis ja ajaton tunnelma yksinkertaisin keinoin, Mikko Valo kirjoittaa.
Mukavoituneen newyorkilaisduon uusi albumi on parin toimivan kikan rutinoitunut tusinatuote, Joni Kling kirjoittaa.
Arvosteltuina A Hawk and a Hacksaw’n, Discodeinen, Dum Dum Girlsin, Lykke Lin, Noah & the Whalen, Pelle Miljoonan ja Tsemblan uudet levyt.
Uusfolkin konkari riisuu ilmaisuaan onnistuneesti, toteaa Mikael Mattila.
Ultramariini-laulajan sooloalbumi huokuu hämmennystä nykyajan edessä, Hannu Linkola kirjoittaa.
Vaihtoehtorockin kulttibändi kuulostaa kymmenen vuoden tauosta huolimatta entistäkin upeammalta, Kimmo K. Koskinen väittää.
Voimapopin suosikkiyhtyeen uusi albumi tuntuu alkuun pettymykseltä, mutta antaa olettaa paluuta remakampaan ilmaisuun, Kimmo K. Koskinen kirjoittaa.
Nuorgam
