Tuula Amberlan kohtalokas gootti-post-punk-yhtye tekee uuden levyn – kahdenkymmenenviiden vuoden tauon jälkeen.
Muistatko, missä olit ja mitä teit syyskuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2008? En minäkään, mutta Bill Wells oli tuona päivänä Tokiossa ja teki tämän albumin.
Nokkelan, älykkään ja lempeän indiepopin aliarvostetut kuninkaat jaksavat seitsemännellä levyllään yhä uskoa unelmiin, Kimmo Vanhatalo kirjoittaa.
Jarkko Immonen suorittaa empiirisen kokeen ja testaa, miten Suomen brutaaleimman duon uusi levy istuu kansallisurheilumme eli yksinryyppäämisen ääniraidaksi.
Dylan Baldin johtama bändi, joka on nyt kasvanut oikean yhtyeen mittoihin, löytää itsestään aivan uuden puolen, joka on paljon uhkaavampi, meluisampi ja helvetin paljon kovaäänisempi kuin aiempi tuotanto olisi ikinä voinut antaa olettaa.
Newyorkilaisyhtyeen kakkosalbumin on kuin Rubikin kuutio, joka nakataan virikedeprivaatiossa riutuneelle matikkanörtille.
Arvioituina Diagramsin, Matt Elliottin ja The Maccabeesin uudet albumit.
Kanadalaisen countryrockin karhea kultakurkku saa vetoapua uudelta sussultaan, Bon Iverin Justin Vernonilta.
Rocktaiteilija tekee teemalevyn epävakaasta sukupuolielämästä ja siteeraa jo kansivihkon takakannessa Morrisonia.
Pitkään esikoisalbumiaan kypsytelleen lontoolaisyhtyeen jalkojen juuresta löytyy 4AD:n katalogi ja Twin Peaksin dvd-boksi.
Arvioituina Hayes Carllin, Laura Gibsonin, Howlerin ja Prince Raman uudet albumit.
The Prefab Messiahs uskoi, että ainoa tie poptähdeksi on myydä sielunsa saatanalle. Suppeahko kokoelmalevy todistaa, että kauppoja ei koskaan syntynyt, Joni Kling kirjoittaa.
Nuorgam
