Tämän levyn pilkkomiseen ja koluamiseen menee varmasti koko talvi.
Dream River on niin täynnä elämää, sekä sen tummempia että kirkkaimpia hetkiä, ettei sitä sanoihin vangita. Se liikkuu mielen lävitse kuin kesätuulen haamu.
Flume on haikea kappale, raukea kuin aamun ensimmäinen haukotus. Lempeydestään huolimatta raskas ja fyysinen.
Newyorkilaisyhtye tarjoaa musiikillaan sokerin kylkeen aina ammo annoksen suolaa.
Low – kaksikymmentä vuotta hiljaista taivalta.
Dream On nappaa sepaluksesta kiinni heti alkutahdeista lähtien.
Motor Cityn konesydän sykkii, mutta tuoko aamunkoi toivon?
Frusi kutsuu uutta suuntaansa progressiiviseksi synapopiksi. Jokainen kappale uudella levyllä on oma mikrokosmoksensa, jossa muutamassa minuutissa käydään siellä ja takaisin monta kertaa.
