<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>


<rss version="2.0"
  xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
  xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
  xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
  xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
  >

<channel>
  <title>Nuorgam — Mitäs menit kysymään</title>
  <atom:link href="https://www.nrgm.fi/juttusarja/mitas-menit-kysymaan/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
  <link>https://www.nrgm.fi</link>
  <description>Verkkomedia, jossa rakkaus musiikkia kohtaan kukoistaa ja voi hyvin.</description>
  <lastBuildDate>Wed, 18 Mar 2026 13:17:32 +0000</lastBuildDate>
  <language>fi</language>
  <sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
  <sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
  <generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/v/i/s/visawtfjpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/v/i/s/visawtfjpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Osa 5 – ”Että mitähän vittua?”</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/osa-5-etta-mitahan-vittua/</link>
    <pubDate>Sat, 26 May 2018 06:51:33 +0000</pubDate>
    <dc:creator>Nuorgam</dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Uusi loppu]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=52688</guid>
    <description><![CDATA[Suomalaisen rockmuusikon uteliaisuutta ei voi koskaan täydellisesti tyydyttää. Kyselykausi on ikuinen. Siksi teimme vielä yhden jatko-osan suosittuun juttusarjaamme, jossa vastaamme popmuusikoiden lauluissaan esittämiin kysymyksiin.]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<p><img fetchpriority="high" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-52691" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visawtf-700x324.jpg" alt="Osa 5 – ”Että mitähän vittua?”" width="700" height="324" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visawtf-700x324.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visawtf-460x213.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visawtf-768x356.jpg 768w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visawtf-480x222.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visawtf.jpg 864w" sizes="(max-width: 700px) 100vw, 700px" /></a></p>
Suomalaisen rockmuusikon uteliaisuutta ei voi koskaan täydellisesti tyydyttää. Kyselykausi on ikuinen. Siksi teimme vielä yhden jatko-osan suosittuun juttusarjaamme, jossa vastaamme popmuusikoiden lauluissaan esittämiin kysymyksiin.
<p><a href="http://www.nrgm.fi/juttusarja/mitas-menit-kysymaan/"><em>Mitäs menit kysymään</em> -juttusarjan</a> viidennessä osassa vastataan tiedusteluihin, joita rockhenkilöt ovat tehneet <em>Nuorgamin</em> ensimmäisen lopun eli marraskuun 2013 jälkeen. Tiedusteluihin vastasivat <strong>Markus Hilden</strong>, <strong>Visa Högmander</strong>, <strong>Juuso Janhunen</strong>, <strong>Hannu Linkola</strong>, <strong>Antti Lähde</strong>, <strong>Matti Markkola</strong>, <strong>Juha Merimaa</strong>, <strong>Oskari Onninen</strong>, <strong>Vilho Pirttijärvi</strong> ja <strong>Arttu Tolonen</strong>.</p>
<h2>#1 Miten eskimot suutelee? (Robin feat. Sanni)</h2>
<p>Eskimot, joita olisi toki korrektimpi kutsua inuiiteiksi, suutelevat ihan samalla tavalla kuten kaikki muutkin. Kysyjät viittaavat yleiseen väärinkäsitykseen niin sanotusta kunik-tervehdyksestä, jota on harhaanjohtavasti eskimosuudelmaksikin kutsuttu.</p>
<p>Kunikissa ei kuitenkaan hierota nenänpäitä vastakkain, vaan siinä painetaan nenänpää ja ylähuuli toisen ihoa vasten. Tervehdys on intiimi, mutta ei romanttinen tai eroottinen. Ulkona ankarissa olosuhteissa liikkuessa se hyödyntää ainoita ihon osia, jotka tyypillisesti ovat silmien ohella peittämättä.</p>
<p>Kunik kuului Kanadan pohjoisosien ja Alaskan inuiittien tapoihin, mutta ei esimerkiksi Grönlannin tai Färsaarten kulttuuriin. Niinpä Robinin väite, että eskimot suutelisivat nenällään, perustunee tietämättömyyteen tai väärinkäsitykseen. (<strong>JM</strong>)</p>
<h2>#2 Ollaanko tämä kesä näin? (Olavi Uusivirta)</h2>
<p>Jos ulkoilmassa leijuvan siitepölyn määrä pysyy samana kuin nyt, ennen kuin kesä on kunnolla edes alkanut, uskon voivani puhua nyt kaikkien allergikkojen puolesta, että ei, Olavi, ei olla. (<strong>VH</strong>)</p>
<h2>#3 Mist sä tuut? (JVG feat. Gracias, Paperi T, Juno, Stepa, Särre, Gasellit &amp; Kube)</h2>
<p>Mies voi lähteä Heinolasta, mutta Heinola ei miehestä, sanotaan. Pettymys oli kuulla, että samaa fraasia käytetään monissa muissakin paikoissa. (<strong>OO</strong>)</p>
<h2>#4 Missä oot poika? (Gettomasa)</h2>
<p>Kovasti näin 37 vuoden iässä tulee mietittyä, että onko se nyt vain tunnustettava itselleen, että nyt puhuu mies eikä poika enää. Näin ollen, väitän, että poika on koulussa, esikoulussa, päiväkodissa tai sängyssä päikkäreitä nukkumassa. Toisaalta taas, jos huhuillaan ”pojan” eli sen asian perään, joka muun muassa saunoo ja tulee kotiin, siihen kannattaa kysyä vastausta <strong>Pasi ”Poju” Heinoselta</strong> tai Liigan mestaruuden voittaneen Oulun Kärppien pelaajilta. (<strong>VH</strong>)</p>
<h2>#5 Eikö sua hävetä? (Tuure Boelius)</h2>
<p>Jatkuvasti. Muidenkin pitäisi. Jos joku väittää sinulle, että suomalaiset häpeävät itseään liikaa, näytä sille helteellä kaupungilla ilman paitaa kulkevat miehet, Suomi-Twitter ja suomalaiset lööpit euroviisuja edeltävältä viikolta. (<strong>JJ</strong>)</p>
<h2>#6 Miten loma toimii? (Kivesveto Go Go)</h2>
<p>Ensin laitetaan sähköpostiin autoreply, sitten Facebookiin ironinen lompsahduspäivitys ja nautitaan ja panikoidaan pari päivää, että juhuu, nyt kuulkaa ollaan lomalla. Viimeistään parin viikon kohdalla ryhditön elämä alkaa risoa, maha on kasvanut ja maksan pinta on huurteessa, mutta ei sen väliä, jos palkka juoksee. (<strong>OO</strong>)</p>
<h2>#7 Kuka mä oon sulle? (Ida Paul &amp; Kalle Lindroth)</h2>
<p>”Sä” oot mulle ”lukija”. Ilman sinua ja sinun kaltaisiasi <em>Nuorgamia</em> ei olisi olemassa, eikä kukaan asettaisi hiphop-videoita järjestykseen niiden <a href="http://www.nrgm.fi/artikkelit/verkkoaita-hiphopin-kuvastossa-kymmenen-teraksista-rappivideota/">verkkoaitaprosentin</a> mukaan, etsisi <a href="http://www.nrgm.fi/artikkelit/coast-to-coast-l-a-to-chicago-10-laulua-joissa-on-maantieteellinen-virhe/">maantieteellisiä virheitä</a> popkappaleiden sanoituksista tai laulaisi <em>Lapin kesää</em> puoli viideltä aamuyöstä <a href="http://www.nrgm.fi/artikkelit/yleison-vaatimuksesta-vilho-pirttijarvi-ja-lapin-kesa/">suorassa radiolähetyksessä</a>. Toisin sanoen: olet tärkeä, korvaamaton, olet ystävä. (<strong>AL</strong>)</p>
<h2>#8 Timo mitä sinä meinaat? (Särkyneet)</h2>
<p>&#8221;Kysyin porukoilta, vieläkö minun pitäisi olla ehdolla vaaleissa. Kolme neljästä oli sitä mieltä.</p>
<p>Se on aika paljon.</p>
<p>Tunti meni mukavasti. Paljon kysymyksiä.</p>
<p>Sanoin, että päätän ehdokkuuksista myöhemmin syksyllä.</p>
<p>Yksi asia minulle selvisi jo yhden tilaisuuden perusteella. Jos lähden liikkeelle, tukimiehistä ei ole pulaa. Niin se vaan on, sanoivat gallupit mitä hyvänsä.&#8221;</p>
<p>Lähde: <a href="http://timosoini.fi/2018/05/sininen-kahvihetki-salossa/">timosoini.fi</a>. (<strong>OO</strong>)</p>
<img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-52692" class="size-full wp-image-52692" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visasoini.jpg" alt="Timo mitä sinä meinaat?" width="586" height="378" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visasoini.jpg 586w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visasoini-460x297.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visasoini-480x310.jpg 480w" sizes="(max-width: 586px) 100vw, 586px" /></a><p id="caption-attachment-52692" class="wp-caption-text">Timo mitä sinä meinaat?</p>
<h2>#9 Miten sinut saa? (Pete Parkkonen)</h2>
<p>Riippuu toki lähestymistavasta ja kontekstista sekä kysymyksen esittäjästä, mutta lähtökohtaisesti ei kyllä sitten mitenkään. (<strong>VH</strong>)</p>
<h2>#10 Milloin jätkät tulee? (Samuli Putro)</h2>
<p>Suomen 1900-luvun taloushistoria on ennen kaikkea metsäteollisuuden historiaa. Edellisen vuosisadan viimeisillä vuosikymmenillä maahan oli syntynyt tiheä höyrysahojen verkosto, jonka varaan myös laajamittainen paperiteollisuus saattoi kehittyä. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa alan kasvu oli ripeää.</p>
<p>Kun Suomi itsenäistyi, oli puutavaran ja paperin viennistä jo helppo rakentaa maan talouden selkäranka. Oikeastaan koko nuori valtio hahmottui eräänlaiseksi metsäteollisuuden ohjaamaksi tilallis-toiminnalliseksi sommittumaksi, joka sisälsi niin metsät, tehtaat, uittoreitit, vientisatamat kuin tuotannon ja jalostuksen kaikissa vaiheissa tarvitun työväenkin.</p>
<p>Metsäteollisuuden voimakkaasta noususta huolimatta Suomi pysyi 1900-luvun alussa myös agraarivaltiona. Maaseudun monille pientilallisille metsätalous tarjosi kuitenkin välttämättömän lisätulonlähteen, jolla oli mahdollista kompensoida omavaraistuotannon niukkuutta. Etenkin vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla monet pienviljelijät viettivät talvensa savotoilla ja tukkikämpillä kaatamalla metsää ja siirtämässä tukkeja uittopaikoille. Vesistöjen sulaessa puutavaraan tarttuivat uittomiehet, jotka kuljettivat tukit vesiväylien varteen sijoittuneille sahoille.</p>
<p>Savotta- ja uittomiesten keskuuteen kehittyi hiljalleen täysin oma kulttuurinsa, jonka myötä 1800-luvulla metsätyöläistä kuvannut ”jätkä”-termi nousi kokonaisen ajanjakson tunnusmerkiksi. Tähän tarttui myös aikansa viihdeteollisuus. Jätkäkulttuuri vakiintui 1920-luvulta alkaen kirjojen, näytelmien, laulujen ja lopulta myös elokuvien kestoaiheeksi. Samalla jätkän käsite mytologisoitui ja romantisoitui. Jätkissä oli jotakin arvaamatonta, fyysistä, maskuliinista ja sankarillista. He olivat modernin valtion talouskasvun juuri, mutta toisaalta samalla kiinni vanhassa, kesyttämättömässä metsäläisyydessä.</p>
<p>Mitä pidemmälle vuosisata eteni ja mitä kauemmas Suomi erkaantui agraarisista juuristaan, sitä voimakkaammin jätkäkulttuuri asemoitui nostalgiaksi; kaipaukseksi alkuperäiseen, lähtöpisteeseen. Kun tukkilaiselokuvat kääntyivät viimeisille vuosikymmenilleen 1960- ja 1970-luvuilla, oli todellinen jätkäkulttuuri käytännössä jo kadonnut. Metsäkoneet korvasivat justeerimetsurit hevosineen, maakuljetukset uittoliikenteen. Hiljalleen myös lisääntynyt ympäristötietoisuus sekä metsäjättien kansainvälistyminen hälvensivät metsäteollisuuden yltä siihen joskus liittyneen kansallisen herooisuuden.</p>
<p>Kun jokiuitto loppui 1990-luvulla, oltiin siirrytty lopullisesti jätkien jälkeiseen aikaan. Paluuta vanhaan tuskin on. Ehkä jossakin kesäteatterissa esitetään tänäkin kesänä <strong>Teuvo Pakkalan</strong> <em>Tukkijoella</em>-näytelmää. Ehkä heinolalaisen Ravintola Tukkijätkän iltakaraokessa kajahtaa vielä joskus helismaalainen rillumarei. Ja ehkä Valion Koskenlaskija-juusto säilyttää asemansa Suomen juustobrändien kärkikolmikossa.</p>
<p>Mutta nämä ovat vain rippeitä siitä, mikä oli joskus monelle suomalaiselle elinehto. Hauraita, tuotteistuneita muistoja ilman suoraa yhteyttä alkuperäisiin juuriinsa.</p>
<p>Että sorry vain <strong>Samuli</strong>, jätkät ovat menneet. Eivätkä taida tulla enää koskaan takaisin. (<strong>HL</strong>)</p>
<img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-52695" class="size-large wp-image-52695" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaja__tka__-700x483.jpg" alt="Milloin jätkät tulee?" width="700" height="483" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaja__tka__-700x483.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaja__tka__-460x317.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaja__tka__-768x530.jpg 768w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaja__tka__-480x331.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaja__tka__.jpg 1200w" sizes="(max-width: 700px) 100vw, 700px" /></a><p id="caption-attachment-52695" class="wp-caption-text">Milloin jätkät tulee?</p>
<h2>#11 Kenen sylissä istuit? (Maija Vilkkumaa)</h2>
<p>Mutsis. (<strong>VP</strong>)</p>
<h2>#12 Kuka sen opettaa? (Kaija Koo)</h2>
<p>Peruskoulussa tai lukiossa terveystietoa voi opettaa esimerkiksi biologian, kotitalouden, liikunnan, yhteiskuntaopin tai psykologian opettajaksi kelpoinen henkilö. Vuodesta 2012 terveystiedon aineenopettajilta edellytetään vähintään 60 op laajuisia tai niitä vastaavia opintoja opetettavassa aineessa. (<strong>OO</strong>)</p>
<h2>#13 Että mitähän vittua? (Sanni)</h2>
<p>No vittuakos tässä! (<strong>VH</strong>)</p>
<h2>#14 Miten kauan sitä persettä on treenattava että tulokset näkyy? (Kalevauva.fi)</h2>
<p><em>Nuorgamin</em> maha- ja pepputreeniosastolla aistimme kysymyksestä lievää turhautumista. Kukapa meistä ei haluaisi persettään tuloskuntoon silmänräpäyksessä. Jalkakyykyt tuntuvat valuvan hukkaan.</p>
<p>Googlasimme termiparin &#8221;Jari &#8217;Bull&#8217; Mentulan ja pepputreeni&#8221; ja opimme, että (kymmeniä)tuhansia treenattuja suomalaisia perseitä nähneen Jari ”Bull” Mentulan mukaan tulokset saattavat näkyä jo parissa kuukaudessa. Riippuu kysyjästä, onko se pitkä vai lyhyt aika. Ehkä lyhyt, jos sinulla on kuitenkin ollut peppusi ns. koko elämäsi.</p>
<p>Oman perseen kehittymiseen vaikuttaa se, miten syö (esim. leipää), treenaa ja lepää. Kysymyksen perusteella kysyjä on jo kohdistanut ajatuksensa oikeaan paikkaan eli <em>siihen</em>: oletettavasti omaan perseeseensä.</p>
<p>Kun teet pepputreeniliikkeitä, säilytä persesentrinen maailmankatsomuksesi ja tee niitä omilla pakaroillasi, älä esimerkiksi reisillä! Supista sitä peppua! (<strong>MM</strong>)</p>
<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-52694" class="size-large wp-image-52694" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaperse-700x394.jpg" alt="Miten kauan sitä persettä on treenattava että tulokset näkyy?" width="700" height="394" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaperse-700x394.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaperse-460x259.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaperse-768x432.jpg 768w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaperse-480x270.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visaperse.jpg 1024w" sizes="auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px" /></a><p id="caption-attachment-52694" class="wp-caption-text">Miten kauan sitä persettä on treenattava että tulokset näkyy?</p>
<h2>#15 Mitä jos mä rakastan sua? (Yö)</h2>
<p><strong>Olli</strong>, älä! Ei! Ei missään nimessä! (<strong>OO</strong>)</p>
<h2>#16 Vieläkö mut voi pelastaa? (Egotrippi)</h2>
<p>Hankala kysymyksenasettelu, johtuen ensisijaisesti kysymyksen yksioikoisuudesta ja taustatietojen puutteesta. Jos kyseessä on hätätilanne ja olet esimerkiksi hukkumassa tai talossa, joka on syttynyt tuleen, asiaa kannattaa kysyä pelastuslaitokselta, vapaapalokunnalta tai poliisilta. Jos taas kyse on niin sanotusti henkimaailman pelastuksesta, suosittelen oraakkelia. (<strong>VH</strong>)</p>
<h2>#17 Mikä minusta tulee isona? (Hevisaurus)</h2>
<p>Koska olet dinosaurus, tulevaisuutesi ei vaikuta järin valoisalta. Moni dinosaurus muuttuu vanhemmiten fossiiliksi. Niin toisaalta moni ihminenkin. (<strong>AL</strong>)</p>
<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-52693" class="size-large wp-image-52693" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visahevisaurus-700x393.jpg" alt="Mikä minusta tulee isona?" width="700" height="393" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visahevisaurus-700x393.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visahevisaurus-460x259.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visahevisaurus-768x432.jpg 768w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visahevisaurus-480x270.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visahevisaurus.jpg 950w" sizes="auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px" /></a><p id="caption-attachment-52693" class="wp-caption-text">Mikä minusta tulee isona?</p>
<h2>#18 Tahdonko kuitenkin sut takaisin? (Olavi Uusivirta)</h2>
<p>Kukapa nyt ei heikkona hetkenään olisi halunnut ihmisiä &#8221;kuitenkin&#8221; takaisin. (<strong>OO</strong>)</p>
<h2>#19 Mitä jos sä oisit silti mun kaa? (Vesala)</h2>
<p>Voisimme tietoisina tekemästämme kompromissista passiivis-aggressiivisesti nälviä toisiamme oman itseinhon pauhua vaimentaaksemme seuraavat vuosikymmenet. (<strong>AT</strong>)</p>
<h2>#20 Miten tätä ollaan? (Erin)</h2>
<p>Jalkapallo on peli, jossa 22 henkilöä säntäilee nurmikentällä nahkaisen pallon perässä, ja lopussa<strong> Saska Saarikoski</strong> kertoo, miten nää asiat oikeesti menee. (<strong>VP</strong>)</p>
<h2>#21 Kuka sulkee sun silmät? (Pariisin Kevät)</h2>
<p>Uskon vakaasti, että minä suljen itse omat silmäni niin pitkään kuin elän. Toki kysymyksestä voi tulkita myös vienon toiveen siitä, että Tšekin jalkapallomaajoukkueessa hyökkääjänä vuosien 1996 ja 2000 EM-lopputurnauksissa pelannut <strong>Pavel Kuka</strong> sulkisi jonkun silmät. Mutta ei nyt mennä siihen. (<strong>VH</strong>)</p>
<h2>#22 Miksi en lähtisi kaupunkiin? (Litku Klemetti)</h2>
<p>Luulitko, että kaupungissa tapahtuisi jotain uutta ja jännittävää. Ei tapahdu! Kaikilla tyypeillä on kuitenkin taas samat jutut. Seuraavana aamuna herää krapulassa tai krapulankaltaisessa. Tai vaikkei heräisi, harmittelee, että hukkaan heitettyä aikaa, tuo sosiaalinen toiminta. Olisi voinut vain maata kotona. (<strong>OO</strong>)</p>
<h2>#23 Mitä Madonna tekis? (Stina Girs)</h2>
<p>Hyvä kysymys, koska vastaus riippuu asiayhteydestä. <strong>Madonna</strong> on tehnyt elämänsä aikana paljon asioita, muun muassa hittilevyjä ja maailmankiertueita, lapsia, luonut muotitrendejä, näytellyt elokuvissa ja ohjannut niitä sekä hurahtanut kabbalaan.</p>
<p>Jos kysymys on jostain arkisesta asiasta, kuten lapsen futisharjoituksista tai skumpan juomisesta, Madonna todennäköisesti postaisi siitä kuvan Instagramiin. Jos kysymys on musiikin tekemisestä, Madonna todennäköisesti miettisi, kenen kanssa haluaa levyä tällä kertaa tehdä ja ns. käärii hihat.</p>
<p>Jos kysyjä miettii, mitä Madonna tekisi vapaa-ajallaan, niin hän harjoittelee melko paljon ja intensiivisesti muun muassa tanssien ja joogaten, nyrkkeillen sekä kevyitä painoja nostaen. Lisäksi Madonna katsoo elokuvia ja viettää aikaa perheensä kanssa.</p>
<p>Yhtä asiaa Madonna ei tekisi: menisi ruokakauppaan. <em>Us Weeklyn</em> haastattelussa vuonna 2015 hän sanoi, että ei ole käynyt ruokakaupassa yli vuoteen. (<strong>MH</strong>)</p>
<h2>#24 Kuka kaipaa kusipäätä? (Rosi)</h2>
<p>Tšekin jalkapalloliitolta voinee pian kysyä Pavel Kukan yhteystietoja, jos Pariisin Kevät haluaa tiedustella Kukan silmiensulkemishalukkuutta ja nyt sitten vielä kysellään kaipuuasioiden perään. Joku roti. (VH)<br />
(<strong>VH</strong>)</p>
<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-52696" class="size-large wp-image-52696" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visakuka-700x404.jpg" alt="Kuka sulkee sun silmät?" width="700" height="404" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visakuka-700x404.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visakuka-460x265.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visakuka-768x443.jpg 768w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visakuka-480x277.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/05/visakuka.jpg 1000w" sizes="auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px" /></a><p id="caption-attachment-52696" class="wp-caption-text">Kuka sulkee sun silmät?</p>
<h2>#25 Milloin nään sut uudestaan? Robin feat. Kasmir)</h2>
<p><em>Vain elämään</em> kahdeksas kausi, torstaisin ja perjantaisin kello 20.00. <em>Nelosella</em>. (<strong>OO</strong>)</p>
<h2>#26 Miksi pelkäisin? (Piia Viitanen)</h2>
<p>Ai miksi? Googlaa <a href="https://www.google.fi/search?q=bobbit+worm&amp;oq=bobbit+worm&amp;aqs=chrome.0.69i59l2j0l4.2438j0j4&amp;sourceid=chrome&amp;ie=UTF-8">bobbit worm</a>. Siksi. (<strong>JJ</strong>)</p>
<h2>#27 Mitä tehdä miehellä? (Saijaa Saijaa)</h2>
<p>Miehellä voi ratsastaa: lapsi isällään, konservatiivi sotiemme veteraanilla. (<strong>AT</strong>)</p>
<h2>#28 Koska taas nähdä sut saan? (J. Karjalainen)</h2>
<p>Kuules <strong>Jukka</strong>, toukokuun kalenteri näyttää jo <em>too-oosi</em> täydeltä. Kesäkuussa näyttäisi vähän rauhoittuvan kalenteri ja olevan vähän väljempää. Mennäänkö silloin vaikkapa kaljalle? (<strong>VH</strong>)</p>
<h2>#29 Koska sä eroot? (Nikke Ankara)</h2>
<p>Koska lahtelaiset oppivat käyttäytymään? (<strong>OO</strong>)</p>
<h2>#30 Mis on se rakkaus? (Reino Nordin feat. Tippa)</h2>
<p>The Troggsin sekä myöhemmin Wet Wet Wetin mukaan muun muassa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=h3gEkwhdXUE">ihan joka puolella</a>, mutta myös <a href="http://www.nrgm.fi/artikkelit/1-donna-summer-%E2%80%93-i-feel-love/">täällä</a>, <a href="http://www.nrgm.fi/artikkelit/rakkaus-nimelta-duran-duran/">täällä</a>, <a href="http://www.nrgm.fi/artikkelit/9-rakkauden-tyokalu-1995/">täällä</a>, <a href="https://iloveme.messukeskus.com/">täällä</a> ja <a href="http://www.welovefestival.fi/fi/etusivu/">täällä</a>. (<strong>VH</strong>)</p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/k/u/k/kukka2png-100x100.png" />
    <media:content medium="image" type="image/png" url="/ic/k/u/k/kukka2png-500x500-non.png" />
    <title>Osa 4 – ”Milloin vaimonne viimeksi sai kukkasen?”</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/osa-4-milloin-vaimonne-viimeksi-sai-kukkasen/</link>
    <pubDate>Sun, 03 Nov 2013 10:00:57 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=48963</guid>
    <description><![CDATA[Juttusarjassa suomalaiset muusikot esittävät kysymyksiä, joihin me vastaamme. ]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<p class="ingressi">Suomalaisen rockmuusikon uteliaisuutta ei voi koskaan täydellisesti tyydyttää. Kyselykausi on ikuinen.</p>
<p><em>Nuorgamin</em> Mitäs menit kysymään -sarjan neljännessä osassa rockhenkilöiden tiedusteluihin vastaavat <strong>Aki Ala-Kokko, Visa Högmander, Juuso Janhunen, Teemu Kivikangas, Mikael Mattila, Santtu Reinikainen</strong> ja <strong>Arttu Tolonen</strong>.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-49094" alt="Suru" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/suru-700x482.jpg" width="640" height="440" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/suru-700x482.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/suru-460x317.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/suru-480x331.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#1 Mikset äiti ossaa rakastaa? (Ahkerat Simpanssit)</h3>
<p>Voi kulta pieni, kyllä äiti sinua rakastaa. Sinun pitää vain ymmärtää, ettei joka päivä voi syödä karkkia. Olemmehan puhuneet tästä aikaisemmin, hampaat menee pilalle ja kaikkea. Lauantaina sitten! (<strong>MM</strong>)</p>
<h3>#2 Miten onni korjataan? (TikTak)</h3>
<p>Vastaus riippuu luonnollisesti siitä, tarkoitetaanko korjaamisella viljasadon korjaamisen kaltaista keräämistä tai talteen ottamista vai onko kyse onnen ehyeksi saattamisesta. Kysymys on siis epätarkka. <strong>Petra</strong>, <strong>Mimmu</strong>, <strong>Nea</strong>, <strong>Noora</strong>, <strong>Emppu</strong> ja <strong>Tuuli</strong> voisivat tarkentaa kysymyksenasetteluaan. Kiitos. (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#3 Tuletko niin kuin öinen maa? (Liekki)</h3>
<p>Öinen maahan on käsittääkseni kostea, kylmä, ehkä talviaikaan myös kova. Riippuu toki hieman maaperästä ja sääolosuhteista. Maa voi kai myös tuoksua aika erilaiselta riippuen siitä, millaisia kasveja tai pienolioiden ruumiita siihen maatuu. Ainakaan kaupungeissa suuremmat olennot harvoin enää pääsevät maatumaan, koska ne kerätään pois. Mutta puhutaanko tässä nyt tulemisesta johonkin paikkaan saapumisena vai seksin kautta saavutettavana kliimaksina? En tiedä, mutta molemmissa tapauksissa ajatus öisen maan lailla tulemisesta on ällöttävä, joten ei, en tule. (<strong>JJ</strong>)</p>
<h3>#4 Mit-mitä? (Davo)</h3>
<p>No sit-sitä vaan, että änkytyksestä eli dysfemiasta kärsii noin 0,5–2,4 prosenttia väestöstä, ja valtaosa änkyttäjistä on miehiä. Et ole siis yksin, Davo. Tässä puheen rytmisessä häiriössä yksilö tietää tismalleen mitä hän haluaa sanoa, mutta ei pysty sillä hetkellä sanomaan sitä. Asia joka meitä <em>Nuorgamissa</em> eniten huolettaa on, että räppäävälle sanataiteilijalle puhekyvyttömyys saattaa muodostua lieväksi ongelmaksi. Onko tässä syy tukevaan humalatilaasi keikoilla, Davo? Koska stressi lisää änkytystä, <em>Nuorgam</em> suosittelee avuksi aromaterapiaa ja mutakylpyjä. (<strong>SR</strong>)</p>
<h3>#5 Milloin vaimonne viimeksi sai kukkasen? (Ernos)</h3>
<p>No, kiitos kysymästä. Syntymäpäivänään 4.8.2013. Sanoin hänelle juuri, että jos hommat menevät lähitulevaisuudessa eräiltä osin ns. vaateriin, ostan hänelle kokonaisen ruusupuskan. (<strong>AA-K</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-49095" alt="Kukka2" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/kukka2.png" width="400" height="603" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/kukka2.png 400w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/kukka2-278x420.png 278w" sizes="auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px" /></a></p>
<h3>#6 Voiko aika olla ystävä? (Jarkko Martikainen)</h3>
<p>Riippuu mitä elämältä haluaa. Kaikkihan me kuljemme vääjäämättä kohti kuolemaa erilaisten rapistumisen välietappien kautta. Jos tämä ei haittaa tai siitä jopa nauttii, niin aika voi olla ystävä. Jos haluaa olla ikuisesti nuori, niin botox on ystävä. (<strong>AT</strong>)</p>
<h3>#7 Kuinka ihmeessä nukkuukaan hauki? (Essi Wuorela)</h3>
<p>Kysymys on hyvä, ja vastausta on pohdittu mm. useilla Internetin keskustelupalstoista. Asiantuntijoiden mukaan kalat kyllä nukkuvat – tai ehkä pikemminkin torkkuvat – mutta silmät auki, niillähän ei ole luomia. Hauet sun muut eväkkäät yleensä makoilevat unta ottaessaan vatsallaan pohjan tuntumassa, mutta eivät vajoa niin syvään uneen että tipahtaisivat pohjalle. Torkkuessaan kalat ovat osittain tiedottomassa tilassa eikä niitä ole helppo häiritä. Myös nukkuessa toimivan kylkiviiva-aistin ansiosta lepäävä kalakin aavistaa uhkaavan vaaran. Tutkijat eivät kiellä mahdollisuutta, että kalat näkisivät unia, mutta keskimäärin pitävät tätä epätodennäköisenä. (<strong>TK</strong>)</p>
<h3>#8 Kenen joukoissa seisot? (KOM-teatteri)</h3>
<p>Jotta kysymys olisi hauska, tulee se ymmärtää ”pojat mursivat Joukolla ovea, voi Jouko parkaa” -vitsin mukaisesti. Ja <strong>Joukoissahan</strong> on valinnanvaraa. Löytyy <strong>Pihoa</strong> ja <strong>Turkkaa</strong> ainakin näin alkajaisiksi. Mikäli kaikki kahdeksan valtapuoluetta ovat kääntäneet sinulle selkäsi, ottaa Jouko Pihon Suomen laillisuuspuolue sinut varmasti mielihyvin vastaan. Mutta jos politiikka mielestäsi paskaa ja haluat ilmentää tätä tekemällä avantgardistista teatteria, ota yhteys Jouko Turkkaan. Suosittelen kuitenkin molempien lähestymistä varoen. (<strong>MM</strong>)</p>
<h3>#9 Luulet sä että mä välitän? (Tehosekoitin)</h3>
<p>Niin. Jos välität kiinteistöjä, vetoja, huumeita, viestejä, terveisiä tai toisiinsa äkämystyneiden osapuolien katkeria viestejä toisillaan, niin kyllä, luulen. Jos kyse on taas tunneperäisestä välittämisestä, epäilen vahvasti, sillä ei teillä tehosekoittimilla ole tunteita. (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#10 Voiko kuolla ikävään? (Olli Lindholm)</h3>
<p>Kyllä, ainakin Olli Lindholmin tulkintaa kuunnellessa. (<strong>AT</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-49096" alt="Ikaros" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/ikaros-700x854.jpg" width="640" height="780" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/ikaros-700x854.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/ikaros-460x561.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/ikaros-344x420.jpg 344w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#11 Putoaako poikamme taivaalta? (Plutonium 74)</h3>
<p>Ennemmin tai myöhemmin. Ei ollut gravitaatio järin suopea <strong>Ikaroksellekaan</strong>. Kysymys askarruttanee eniten mäkihypyn ystäviä, joskin viime vuosina muuan <strong>Julia Kykkänen</strong> on pudonnut kaikkia poikiamme myöhemmin. <em>Toy Story</em> -astronautti <strong>Buzz Lightyear</strong> sen sanoi: ”Ei tämä ole lentämistä. Tämä on putoamista, tyylillä.” Parhaita ovat he, jotka putoavat viimeisimpinä. (<strong>MM</strong>)</p>
<h3>#12 Onko komedia? (Dave Lindholm)</h3>
<p>Tietenkin! Olisihan se nyt traagista, jos olisi kauhu, draama, dokumentti, saippuasarjat tai aikuisviihde. (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#13 Miksi? (Pikku G)</h3>
<p>Koska lastenmusiikille on aina tilausta. Jokainen uusi genre, joka kumpuaa etnisten tai seksuaalisten vähemmistöjen parista otetaan ensin haltuun valtavirran listakamana ja sen jälkeen lastenmusiikkina. Ensimmäistä dubstep-lastenlevyä odotellessa. Kuuleeko <strong>Alex Nieminen</strong> ja Ipanapa-posse? (<strong>AT</strong>)</p>
<h3>#14 Miten pilviin piirretään? (Hanna Pakarinen)</h3>
<p>Siinäpä kysymys. Tuo lienee yhtä helppoa kuin pölyhiukkasen nappaaminen ilmasta tai oman kyynärpäänsä nuoleminen. Vaan ehkä pilviin piirtäminen onnistuisi spraymaaleilla? Niiden koostumuksessa on sentään jotain samaa kuin pilvissä. (<strong>MM</strong>)</p>
<h3>#15 Onko elämää ihanampaa? (Kisu Jernström)</h3>
<p>Ei. Paitsi tämä Kisu Jernströmin (lausutaan ”Jäääärnström”) kuva. (<strong>SR</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-49046" alt="kisujärnström" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/kisuja__rnstro__m.jpg" width="515" height="329" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/kisuja__rnstro__m.jpg 515w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/kisuja__rnstro__m-460x293.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/kisuja__rnstro__m-480x306.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 515px) 100vw, 515px" /></a></p>
<h3>#16 Missä miehet ratsastaa? (Teräsbetoni)</h3>
<p>Helsinki International Horse Show’ssa, <strong>Marko Björsin</strong> isännöimällä Helsingin Ruskeasuon tallilla sekä muilla hevostalleilla ympäri Suomen, lännenelokuvissa, <em>Taru sormusten herrasta</em> -elokuvatrilogiassa, <em>Brokeback Mountainissa</em>,<em> Päättömässä ratsumiehessä</em>, rockfestivaalien hupailusähkörodeoareenoilla, <a href="http://youtu.be/iy4mXZN1Zzk"><strong>Robbie Williamsin</strong> musiikkivideossa</a>, <a href="http://oppositopia.files.wordpress.com/2009/02/lucky_and_jolly.jpg">sarjakuvissa</a> ja<a href="http://www.poliisi.fi/poliisi/helsinki/home.nsf/pages/1D033EF1D8734200C225768700308B41?opendocument"> pääkaupunkimme keskustassa</a>. Muun muassa. (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#17 Miksi mä maailmalle laulaisin? (Vesa-Matti Loiri)</h3>
<p>Kieltämättä on itsekin tullut Loiria kuunnellessa usein mietittyä tätä, hyvässä ja pahassa. Vastausta en tiedä. (<strong>AT</strong>)</p>
<h3>#18 Kuka muilutti nukkumatin? (Notkea Rotta)</h3>
<p>Koska video todistaa nukkumatin kohteiden olevan ns. poissa pelistä, tieteellisellä karsintametodilla päädymme ainoaan mahdolliseen vastaukseen: <strong>Kari Heiskanen</strong>. Kari Heiskanen muilutti nukkumatin. (<strong>SR</strong>)</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="http://www.youtube.com/watch?v=E5S77o7AHeM" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/E5S77o7AHeM</a></p>
<h3>#19 Miksi arki näyttää tältä? (Ismo Alanko Säätiö)</h3>
<p>Hyvä kysymys! Vastausta on vaikea tosin antaa, sillä ihmisen arki on kovin yksilöllinen käsite. Joku saattaa kävellä päivittäin käsillään ruokakauppaan, jollain taas arki voi koostua <em>Emmerdalen</em> täydellisesti epäonnistuneen uusiotunnarin manaamisesta aamusta iltaan. Jos taas asiaa lähestyy rutikuivan huumorin näkökulmasta, olisi mielenkiintoista kysyä Nooa-nimiseltä ihmiseltä, miksi arki näyttää tältä. (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#20 Mikä on muotii? (Sensuuri)</h3>
<p>Tämä. (<strong>SR</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-49047" alt="Britney-Spears-Justin-Timberlake-Red-Carpet" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/britney-spears-justin-timberlake-red-carpet.jpg" width="477" height="636" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/britney-spears-justin-timberlake-red-carpet.jpg 477w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/britney-spears-justin-timberlake-red-carpet-460x613.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/britney-spears-justin-timberlake-red-carpet-315x420.jpg 315w" sizes="auto, (max-width: 477px) 100vw, 477px" /></a></p>
<h3>#21 Kuuletko kun hautausmaa vetää käteen? (Joose Keskitalo)</h3>
<p>En. Hautausmailla on yleensä melko hiljaista. Sen sijaan mietityttää, että mahtaakohan hautausmaa toteuttaa kyseisen aktiviteetin <a href="http://youtu.be/nhkhqkw6syM">tällä tavalla</a>. (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#22 Mitä vittua? (Uniklubi)</h3>
<p>Suuren filosofin sanoin, ”If you have to ask, you&#8217;ll never know,” parahin Uniklubi. (<strong>SR</strong>)</p>
<h3>#23 Mistä purjeisiin tuulen löysimmekään? (Rainer Friman)</h3>
<p>Aika narsistinen ellei jopa solipsistinen kysymyksenasettelu. Totuushan on, että tuuli löysi teidän purjeenne. (<strong>AT</strong>)</p>
<h3>#24 Oletko sä siellä? (Atlético Kumpula)</h3>
<p>Olen mä! En tosin kauaa, sillä puolen tunnin päästä on pakko olla tuolla. (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#25 Kuka pelkää kuolemaa? (Fintelligens)</h3>
<p>Lähes kaikki ihmiset. Tietoisuus omasta kuolemasta erottaa ihmisen muista ötököistä. Tietoisuus puolestaan johtaa pelkoon, sillä kuka nyt haluaisi yhtäkkiä tyystin lopettaa olemisen. Siinähän saattaisi vaikka missata <em>Game of Thronesin</em> seuraavan jakson! Ihmisrotu on ratkaissut asian keksimällä uskonnot. Halleluja, ei meidän tarvitsekaan kuolla, sillä taivaassa/linnunmunassa/Olympoksella asuu partasuinen / sakaalinpäinen / näkymätön tyyppi, joka on luonut neitsyitä / täyttyneitä toiveita / kuolleita sukulaisia tursuavan paratiisin, jossa elo jatkuu ikuisesti, vaikkei siinä olekaan hitustakaan järkeä! Kätevää! (<strong>SR</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-49097" alt="Perhonen" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/perhonen-700x661.jpg" width="640" height="604" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/perhonen-700x661.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/perhonen-460x435.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/perhonen-444x420.jpg 444w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/10/perhonen.jpg 1031w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#26 Kuinka perhonen lentää? (Suurlähettiläät)</h3>
<p>Perhoset siivet lyövät noin 25 kertaa sekunnissa ja hyönteinen suorittaa lukuisia ihmissilmälle näkymättömiä liikkeitä joiden avulla se ohjaa lentoaan. Perhosten lento kiinnostaa Yhdysvaltain sotateollisuutta, joka kehittää parhaillaan hyönteisen kokoisia drone-lentokoneita. (<strong>AT</strong>)</p>
<h3>#27 Kuka sut muka huolisi? (Anna Puu)</h3>
<p>Sori vaan, Anna. Vaikka elämä kuinka potkisi päähän, tummat pilvet kertyisivät taivaanrantaan, paikalliset sadekuurot osuisivat vain minun kohdalleni, astuisin koiran jätöksiin tai liukastuisin banaaninkuoreen, veikkaan, että <a href="http://www.barkuka.fi/">Kuka</a> mut huolisi. (VH)</p>
<h3>#28 Minne katosi päivät? (Scandinavian Music Group)</h3>
<p>Nuo 86 400 sekunnista koostuvat, planeettamme pyörimisliikkeen jaksottamat yksiköt katoavat samaan paikkaan kuin kaikki muukin tässä maailmassa – Eka Vekaran lannevaatteen määrättömään isoon taskuun, josta ne voi ottaa uudelleen käyttöön tarvittaessa. (<strong>SR</strong>)</p>
<h3>#29 Mitä elämän jälkeen? (YUP)</h3>
<p>Ei yhtikäs mitään. Siis sinulle. Kun kuolet, kaikki minkä ymmärrät olevaksi lakkaa sinulle olemasta. Tämän tiedon kanssa eläminen on toki niin raskasta, että kovin monet meistä takertuvat lukuisien uskomusten ja mytologioiden tarjoamiin lohdun sanoihin, joissa vannotaan, että kuoleman jälkeen olisi vielä jotain. Onhan se ihan kiva ajatus, mutta totta se ei ole, se on pelkkää fiktiota. Ota siis kaikki irti siitä elämästä, joka sinulla on, esimerkiksi menemällä <strong>Scooterin</strong> keikalle. Yhtye esiintyy marraskuussa ainakin Lahdessa ja Helsingissä. (<strong>JJ</strong>)</p>
<h3>#30 Vieläkö sun omenapuusi kasvaa? (Aki Sirkesalo)</h3>
<p>Ei kasva. Kun olin tenava, istuttivat vanhempani omakotitalomme pihalle valkea kuulas -merkkisen omenapuun taimen. Se oli hieno valinta: 1850-luvulla Baltiasta Suomeen levinnyt valkea kuulas on ihanan tuoksuinen, kaunis ja suussa sulavan maukas omenalajike.</p>
<p>Vuodet vierivät ja kasvoimme molemmat, puuni ja minä. Ajan myötä omenapuustani kehittyi pari metriä korkea, tuuhea ja viehkeän käppyräinen. Joka toinen vuosi se tuotti runsaan omenasadon, ja noina syksyinä puun tuoksu oli huumaava – kypsän omenan aromi kuului alkusyksyyn yhtä erottamattomasti kuin sireenin tuoksu juhannukseen. Vielä tänä päivänäkin valkea kuulas-omenoiden imppailu kuljettaa minut nostalgian pehmentämiin teini-iän traumoihin kuin Madeleine-leivos eräät kadonnutta aikaa etsimään.</p>
<p>Lähiömulta johon uljas puuparka oli istutettu oli kuitenkin savista ja ravinteetonta. Tai ehkä se johtui mereltä puskevasta tuulesta, joka taittoi rungosta oksan toisensa perään. Toisaalta lajikkeena valkea kuulas tunnetaan lyhytikäisyydestään. Joka tapauksessa omenapuuni alkoi kärsiä. Puuparan viimeisinä vuosina sen oksilla kasvoi enemmän jäkälää kuin lehtiä. Sen runko oli lähes haljennut kahtia.</p>
<p>En ole aivan varma missä välissä puu kaadettiin. En loppuaikoina käynyt tervehtimässä sitä kovinkaan usein. Asuin pitkiä aijanjaksoja ulkomailla ja minulla oli kiireitä töissä. Selityksiä riitti. Ja kun sitten kerran olin käymässä vanhempieni luona, käyskentelin pihalla ja huomasin että puuni oli kaatunut tai kenties armollisesti kaadettu.</p>
<p>Havaintoni sävy oli toteava: tilanne ei herättänyt minussa juuri minkäänlaisia tunteita. Tietysti olin osannut varautua tähän, merkithän olivat olleet ilmassa viimeiset vuodet. Silti suhtautumiseni hieman kylmää kun sitä tarkemmin ajattelee. Koen jopa tiettyä katumusta – hylkäsinkö omenapuuni? (<strong>TK</strong>)</p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/s/e/r/servojpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/s/e/r/servojpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Osa 3 – &#8221;Onko saunassa puita?&#8221;</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/osa-3-onko-saunassa-puita/</link>
    <pubDate>Fri, 10 May 2013 09:00:08 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=43980</guid>
    <description><![CDATA[Juttusarjassa suomalaiset muusikot esittävät kysymyksiä, joihin me vastaamme. ]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<p class="ingressi">Suomalaisen rockmuusikon uteliaisuutta ei voi koskaan täydellisesti tyydyttää. Kyselykausi on ikuinen.</p>
<p><em>Nuorgamin</em> Mitäs menit kysymään -sarjan toisessa osassa rockhenkilöiden tiedusteluihin vastaavat <strong>Iida Sofia Hirvonen, Visa Högmander, Jarkko Immonen, Juuso Janhunen, Joonas Kuisma, Oskari Onninen, Antti Piirainen, Timo Pennanen, Santtu Reinikainen, Arttu Tolonen, Mervi Vuorela</strong> ja <strong>Tuomo Yrttiaho</strong>.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-43982" alt="1vene" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/1vene.jpg" width="600" height="450" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/1vene.jpg 600w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/1vene-460x345.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/1vene-480x360.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px" /></a></p>
<h3>#1 Kuka keikuttaa venettäni? (Kauko Röyhkä)</h3>
<p>Sikäli, kun kyseessä ei ole tähdetön yö tai muu tilanne, jossa soutajan tietämättä veneessä todella saattaisi olla joku toinen henkilö tekemässä kiusaa, oikeampi kysymyssana lienee &#8221;mikä&#8221;, ei &#8221;kuka&#8221;. Jos soutuvene liikkuu suorakulmassa aaltoihin nähden eli aallot osuvat veneen kylkeen, voi pienikin liplatus aiheuttaa holtitonta heiluntaa, jolloin helposti tuntuu kuin joku olisi veneen alla sitä keikuttamassa. Paras keino vatkaamisen vähentämiseksi on kääntää vene kulkemaan aaltojen suuntaisesti niitä vastaan, jolloin veneen keula leikkaa vaahtopäät tieltään ja matkanteko sujuvoituu huomattavasti. (<strong>JI</strong>)</p>
<h3>#2 Saako pörssistä kottii? (Martti Servo &amp; Napander)</h3>
<p>Ei saa, Martti. Ei saa. (<strong>JK</strong>)</p>
<h3>#3 Milloin näiden vaikutus lakkaa? (Absoluuttinen Nollapiste)</h3>
<p>Riippuu nautitusta aineesta ja sen määrästä sekä käyttäjän aineenvaihdunnasta, painosta, iästä ja terveydentilasta. Esimerkiksi heroiini ja kokaiini näkyvät huumestesteissä vain muutaman tunnin ajan, kun taas niiden aineenvaihduntatuotteet näkyvät useita vuorokausia. Kannabiksen satunnaiskäyttö näkyy virtsassa 2–7 päivää ja runsas käyttö kolmisen viikkoa. Alkoholi poistuu elimistöstä keskimäärin 12 tunnin kuluttua, mutta jos testeissä on mitattu etyyliglukuronidia, iloliemi saattaa näkyä virtsassa jopa 80 tunnin ajan. (<strong>MV</strong>)</p>
<h3>#4 Miksi kuljen? (Agents)</h3>
<p>Syitä on useita. Jos en kulkisi aamulla vessaan, kusisin sänkyyni. Jos en kulkisi kauppaan, kuolisin nälkään. Jos en kulkisi töihin (mitä en itse asiassa tee, mutta teoriassa voisin), en saisi rahaa enkä voisi kulkea oikein mihinkään. Jos taas en kulkisi harrastuksiini enkä baariin, kuolisin ehkä tylsyyteen. (<strong>MV</strong>)</p>
<h3>#5 Onko Saaran syy, jos kympillä myy? (Alwari Tuohitorvi)</h3>
<p>Ei, vaan syyttävä sormi osoittaa Saaran elämää ohjaileviin ja sitä kahlitseviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja korttelin pikkunilkkiparittajaan. (<strong>TY</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-43983" alt="2Lenin" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/2lenin-700x393.jpg" width="640" height="359" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/2lenin-700x393.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/2lenin-460x258.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/2lenin-480x270.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/2lenin.jpg 1280w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#6 Onko se Lenin? (Tuula Amberla)</h3>
<p>Kyllä, se todella on Lenin. V.I. livahti mausoleumistaan ulos ja liftasi tiensä Suomeen verestääkseen muistojaan maanpakovuosiltaan. Siinä samassa tuli hurmatuksi myös muuan kansakoulunopettaja, ja huhuttiinpa myös hänen liittymisestään <strong>Rollareihin.</strong> Lenin oli kuitenkin enemmän <strong>Beatles</strong>-miehiä. (<strong>TY</strong>)</p>
<h3>#7 Missä on mun Strömsö? (Annika Eklund)</h3>
<p>Strömsön saari sijaitsee Raaseporissa, Suomen lounaisrannikolla. Strömsö on myös vihreän teen, villasukkien ja siniseksi maalattujen puutarhavajojen sävyttämä henkinen tila, jossa asiat &#8221;menevät niin kuin Strömsössä&#8221;. (<strong>JK</strong>)</p>
<h3>#8 Mikä boogie? (Fintelligens)</h3>
<p>Boogie on shuffle-rytmikuvio. Se sai alkunsa pianolla soitetusta boogie-woogie-musiikista, joka on sukua bluesille. Boogiesta on moneksi: <strong>Jacksons</strong> syytti boogieta ”siitä”, <strong>KC &amp; the Sunshine Bandilla</strong> oli boogie-kengät ja<strong> Stevie Wonder</strong> kehotti reggae-naista boogaamaan yhäkin. <strong>Dirk Diggler</strong> taasen näki tähteyden unelmiensa romahtavan metamfetamiinin ja miesprostituution täyteisissä boogie-öissä. (<strong>SR</strong>)</p>
<h3>#9 Kuka sinä olet? (Hector)</h3>
<p>Santtu Reinikainen, vapaaherra. (<strong>SR</strong>)</p>
<h3>#10 Missä se Väinö on? (J. Karjalainen)</h3>
<p>Väinö on enimmäkseen Helsingissä ja soittaa muun muassa <strong>Tiisu</strong>-nimisessä bändissä, jota voit kuunnella <a href="https://soundcloud.com/#henkka-illikainen/sets/tiisu">tästä.</a> (<strong>AT</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-43984" alt="3Mensa" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/3mensa-700x505.jpg" width="640" height="461" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/3mensa-700x505.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/3mensa-460x332.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/3mensa-480x346.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/3mensa.jpg 800w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#11 Missä viisaaksi tullaan? (Kolmas Nainen)</h3>
<p>Viisaus ja älykkyys ovat kaksi eri asiaa. Viisaus tarkoittaa yleensä kykyä tehdä sellaisia päätöksiä ja tekoja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat hyvän lopputuloksen. Älykkyys taas on arkikielessä ja psykologiassa yleisesti käytetty käsite, joka viittaa yksilön kykyyn oppia ja sopeutua. Jos koet voivasi saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia Suomen väestöstä, kannattaa liittyä Mensan jäseneksi. Suomen Mensa on väkilukuun suhteutettuna suurin koko maailmassa. Olemme siis todella älykäs kansa. Kolmannen Naisen olisi korkea aika nimetä kappale uudelleen <em>Missä älykkääksi tullaan?</em> -muotoon. Kysymykseen olisi silloin helpompi vastata. (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#12 Elina, mitä mä teen? (Leevi and the Leavings)</h3>
<p>Tylsämielinen kysymys. <em>Elina-mitä-mä teen spirit.</em> Ota vaikka joku lääke ja lue nettiä, jos et keksi muuta. Liity johonkin kulttiin. Ala &#8221;harrastaa&#8221; jotain uskontoa. Perusta uskonto netistä käsin. Kehitä joku riippuvuus. Lopeta syöminen. Ota vaikka tatuointi. Irrota tatuointi omin käsin. Hanki huonekasvi, hamsteri, lapsi ja lopulta tappajapython, joka syö huonekasvin, hamsterin ja lapsen elävältä. Jätä työpaikkasi ja tienaa rahaa kotoa käsin suoraan tietokoneellesi. Heitä tietokone ikkunasta ja mene ulos. Pysy ulkona ja heittäydy identiteettivarkaiden uhriksi. Katso mitä tapahtuu! (<strong>ISH</strong>)</p>
<h3>#13 Voiko naista näin käsitellä? (Ritva Oksanen)</h3>
<p>Ympäristöstä imetty tieto ja kokemus osoittavat, että naista toki voi käsitellä noin, mutta se ei missään nimessä kannata. (<strong>TY</strong>)</p>
<h3>#14 Miten historiaa luetaan? (Paleface)</h3>
<p><strong>Matti Apusen</strong> mielestä väärin. Kuten myös yhteiskuntaoppia. (<strong>OO</strong>)</p>
<h3>#15 Mä miksi laulan humppaa? (Antero Raimo &amp; ovet)</h3>
<p>Martti Servon on kertonut laulavansa humppaa, koska se on suunnattoman helppoa. Hänen mukaansa humppa voi toimia myös tulonlähteenä elinkamppailussa. (<strong>JK</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-43985" alt="4Yyteri" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/4yyteri.jpg" width="640" height="480" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/4yyteri.jpg 640w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/4yyteri-460x345.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/4yyteri-480x360.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#16 Milloin saavut Yyteriin? (Tapio Rautavaara)</h3>
<p>Jos asut Helsingin Kalliossa, omistat henkilöauton, käynnistät sen <em>nyt</em> ja lähdet ajamaan kohti tuota Porin kaupunginosaa, josta löytyy yksi Suomen pisimmistä hiekkarannoista, saavut Google Mapsin mukaan perille reilun kolmen tunnin kuluttua. Ajomatkan pituus on hieman alle 260 kilometriä. Varaa mukaan paljon hyvää musiikkia tai muita virikkeitä, sillä alkumatkan 35 kilometrin moottoritiepätkän jälkeen Poriin ja Yyteriin vievä Valtatie 2 on maailman tylsin ja puuduttavin tie ajaa. Asiaa ei tosin ole tieteellisesti todistettu. (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#17 Olisitko sittenkin halunnut palata? (Regina)</h3>
<p>Olen viime aikoina kiinnittänyt vahvasti huomiota läheisten ihmisten reaktioihin niillä hetkillä, kun he kokevat tehneensä virheen. Usein seurauksena on vahvaa katumusta. &#8221;Minun olisi pitänyt tehdä toisin!&#8221; Itse en ole vastaavaa oikeastaan kokenut – teen parhaani ja jos se ei riitä, niin ainakaan syy ei ole omassa panoksessani. En tiedä mihin asiaan liittyen tätä minulta kysyt, mutta olen asunut useammassakin maassa ja paikassa ja nähnyt monenlaisia tilanteita, En ole kokenut polttavaa halua palata menneeseen. Eihän se koskaan olisi samanlaista muutenkaan. Vastaus kysymykseesi on siis se, että vaikka olisinkin halunnut, se olisi mahdotonta, koska se paikka, ihminen tai tilanne ei enää ole nykyaikaa, vaan mennyttä – ja täten ei enää olemassa ainakaan sellaisena kuin sen muistaisin. (<strong>AP</strong>)</p>
<h3>#18 Haluutko mua vielä ? (Kauko Röyhkä &amp; Riku Mattila)</h3>
<p>En. Haluan ennemmin valtamerilaivan, oman saaren, viinitilan, <em>Paluu tulevaisuuteen </em>-elokuvasta tutun aikakoneen sekä röntgenkatseen. (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#19 Missä olet Laila? (Scandinavian Music Group)</h3>
<p><strong>Laila</strong> on jo pitkään ollut eläkkeellä, asuu Tampereen Hervannassa, ostaa kioskilta kuukausittain <em>Rumba</em>-lehden ja on yksinkertaisesti maailman siistein isoäiti. (<strong>JK</strong>)</p>
<h3>#20 Mikset nuku sisko pieni? (Rauli &#8221;Badding&#8221; Somerjoki)</h3>
<p>Sisko voi kärsiä unihäiriöstä. Ne ovat yhteydessä monenlaisiin neurologisiin, psyykkisiin ja somaattisiin ongelmiin. Erityisesti Suomessa unettomuutta esiintyy usein kaamosaikana, talven pimeimpänä jaksona, jolloin vuorokausirytmiä säätelevän käpyrauhasen tuottaman melatoniinin erittyminen häiriintyy. Unihäiriötä voidaan hoitaa esimerkiksi unilääkkeillä, terapialla tai nauttimalla melatoniinia ulkoisesti. (<strong>JK</strong>)</p>
<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-43986" class="size-large wp-image-43986" alt="Kuvassa ei ole puita." src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/5puita-700x392.jpg" width="640" height="358" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/5puita-700x392.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/5puita-460x258.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/5puita-480x269.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/5puita.jpg 1600w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a><p id="caption-attachment-43986" class="wp-caption-text">Kuvassa ei ole puita.</p>
<h3>#21 Onko saunassa puita? (Martti Servo &amp; Napander)</h3>
<p>Todennäköisesti ei. Toivottavasti ei. Jos kysyjä tarkoittaa puusta pilkottuja kuivia klapeja, joita syötetään kiukaanpesään tulta ylläpitämään, niin ne ovat puuta, mutta eivät puita. (<strong>TP</strong>)</p>
<h3>#22 Mikä janon sammuttaa? (Taikapeli)</h3>
<p>Yleisin janonsammuttaja on vesi. Esimerkiksi kahvi ja alkoholi kuivattavat elimistöä ja siten pikemminkin lisäävät kuin vähentävät janontunnetta. Sokeriset virvoitusjuomat, kuten limonadi, saattavat sammuttaa janon hetkellisesti, mutta niiden säännöllistä käyttöä ei suositella. (<strong>MV</strong>)</p>
<h3>#23 Miten ois? (Antti Tuisku)</h3>
<p>Ei nyt, kulta, mun päätä särkee. (<strong>JI</strong>)</p>
<h3>#24 Miten pelko lähtee? (Jore Marjaranta)</h3>
<p>Pelko pysyy, kohde vain vaihtuu. Tunne ei lähde kohtaamalla sen aiheuttajaa, koska todellisuus osoittautuu usein kammottavammaksi kuin uskalsitkaan kuvitella. Pelon varsinainen &#8221;tuottaja&#8221; olet sinä itse, etkä pääse itseäsi pakoon mitenkään. Jos tahdot päästä pelosta 100-prosenttisen varmasti eroon, kuole. Jos et halua vielä kuolla, sinun kannattaa kohdistaa pelko esimerkiksi eksoottisiin eläimiin, joita et koskaan näe. Itse pelkään esimerkiksi elämää, vettä, ruokaa, ihmisiä, itseäni ja valoa, mutta olen oppinut näiden pelkojen kanssa olemaan. <strong>(ISH)</strong></p>
<h3>#25 Mitä miehen tulee olla? (Suurlähettiläät)</h3>
<p>Nainen, eläin, kasvi, tietokone, sieni, avaruusolio, saatana, <strong>Jeesus, Elvis.</strong> (<strong>ISH</strong>)<br />
<img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-43987" alt="9Sun" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/9sun-700x236.jpg" width="640" height="215" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/9sun-700x236.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/9sun-460x155.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/9sun-480x162.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#26 Kuka uskoo aurinkoon? (Woude)</h3>
<p>Kysymys on irrelevantti. Aurinko ei ole uskon asia vaan tosiasia. Aurinko on spektriluokan G2V tähti, joka mahdollistaa kaiken elämän maapallolla ja on siten varsin todellisessa mielessä ainoa luoja, jonka planeettamme ihmiset ovat koskaan tunteneet. <strong>CMX</strong>-albumin <em>Aurinko</em> tosiasiallisuudesta kiistellään vielä. (SR)</p>
<h3>#27 Voi hyvä luoja mitä nyt? (YUP)</h3>
<p>Tähän aikaan vuodesta kysymys tulisi kyllä muotoilla: &#8221;<a href="http://www.youtube.com/watch?v=bAUtDARVzrI">TAIVAS VARJELE MIKÄ SIELTÄ TULEE?</a>&#8221; Ja vastaus on tietysti: maali. (<strong>JJ</strong>)</p>
<h3>#28 Mikä meitä vaivaa? (Absoluuttinen nollapiste)</h3>
<p>Italialainen<strong> Stefano Mei</strong> voitti 10 000 metrin juoksun Euroopan mestaruuden hienolla 250 metrin kirillä. Merkittävin vaiva, joka estää miestä haastamasta Afrikan kilometrinnielijöitä Moskovan MM-kisoissa, lienee ikä. Hän nimittäin otti voittonsa Stuttgartissa vuonna 1986. (<strong>TP</strong>)</p>
<h3>#29 Mikä estää sua? (Kauko Röyhkä)</h3>
<p>Kunnianhimon ja itsevarmuuden puute, pelkuruus, saamattomuus, laiskuus, korkea veroaste, epäonnistumisen ja vetoketju auki julkisella paikalla esiintymisen kammo, häpeä ja morkkis. (<strong>JJ</strong>)</p>
<h3>#30 Missä muruseni on? (Jenni Vartiainen)</h3>
<p>Pienehkö Muru-ravintola sijaitsee Helsingissä osoitteessa Fredrikinkatu 41.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-43981" alt="Murunen" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/murunen.jpg" width="440" height="286" /></a></p>
<p>Ravintola kutsuu työntekijöitään ”murusiksi”. Jenni Vartiaisen omistusosuudesta ravintolassa <em>Nuorgamilla</em> ei ollut varmaa tietoa jutun mennessä painoon. (<strong>SR</strong>)</p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/k/a/r/karjalainenjpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/k/a/r/karjalainenjpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Osa 2 – &#8221;Mikä mahtaa olla in?&#8221;</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/osa-2-mika-mahtaa-olla-in/</link>
    <pubDate>Fri, 03 May 2013 08:30:12 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=43720</guid>
    <description><![CDATA[Juttusarjassa suomalaiset muusikot esittävät kysymyksiä, joihin me vastaamme. ]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<p class="ingressi">Suomalaisen rockmuusikon uteliaisuutta ei voi koskaan täydellisesti tyydyttää. Kyselykausi on ikuinen.</p>
<p><em>Nuorgamin</em> Mitäs menit kysymään -sarjan toisessa osassa rockhenkilöiden tiedusteluihin vastaavat<strong> Iida Sofia Hirvonen</strong>, <strong>Visa Högmander</strong>, <strong>Joonas Kuisma</strong>, <strong>Antti Lähde</strong>, <strong>Aku-Tuomas Mattila</strong>, <strong>Oskari Onninen</strong>, <strong>Timo Pennanen</strong>, <strong>Arttu Tolonen</strong>, <strong>Anton Vanha-Majamaa</strong> ja <strong>Tuomo Yrttiaho</strong>.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-43724" alt="Kuva0" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva0.jpg" width="675" height="450" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva0.jpg 675w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva0-460x306.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva0-480x320.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 675px) 100vw, 675px" /></a></p>
<h3>#1 Onko meiltä kuulunut meteliä? (Absoluuttinen nollapiste)</h3>
<p>Todennäköisesti, sillä kuuntelen usein musiikkia yöaikaan. Mutta en sentään biletä, katso urheilua kovaäänisesti tai harrasta räppäämistä. Jos meteli häiritsee, tule koputtamaan. Samoin silloin, jos jokin levyistäni kuulostaa hyvältä, etkä saa tunnistettua kappaletta seinän läpi edes Shazamin avulla. (<strong>OO</strong>)</p>
<h3>#2 Missä oot Vicky Lee? (Mikko Alatalo)</h3>
<p>Mahdoton sanoa, sillä kukaan ei tiedä, kuka hän on tai onko häntä edes olemassa – eivät edes kappaleen kynäilleet <strong>Mikko Alatalo</strong> ja <strong>Harri Rinne</strong>. Kaksikko sai idean vuoden 1978 Syksyn sävel -voittajaan kirjeestä, jonka Rinne sai verotoimistosta. Kirjeessä väitettiin, että Rinne olisi naimisissa Vicky Lee -nimisen amerikkalaisnaisen kanssa. Ei ollut. (<strong>AL</strong>)</p>
<h3>#3 Poistuisitko mun elämästäni? (Apulanta)</h3>
<p>Teinivuosien taakse jääminen sekä yhtyeen musiikillinen suunta 2000-luvulla varmistivat sen, että pyyntö on turha. (<strong>TY</strong>)</p>
<h3>#4 Minne paha haudattiin? (CMX)</h3>
<p>Ei voi kertoa, koska muuten pahan palvojat tekisivät paikasta pyhiinvaellusretkiensä kohteen. (<strong>ATM</strong>)</p>
<h3>#5 Onko Marsissa lunta? (Diandra)</h3>
<p>Marsin pohjoista ja eteläistä napaa peittävät ns. napalakit. Ne koostuvat vesi- ja hiilidioksidijään kerroksista, ja niiden sisällä saattaa tosiaan tuntua siltä, että sataisi lunta. Hiilidioksidi myös tiivistyy Marsissa ajoittain kuuraksi. Eli joo, <strong>Diandra</strong>, Marsissa on lunta. (<strong>AVM</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-43725" alt="Kuva5" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva5-700x543.jpg" width="640" height="496" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva5-700x543.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva5-460x357.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva5-480x372.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva5.jpg 1600w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#6 Milloin vaimonne viimeksi sai kukkasen? (Ernos)</h3>
<p>Vähältä piti, ettei hiljattain nimipäivänään. Ehdin jo tiedustella mieluista lajiketta, mutta sitten kuitenkin unohdin. Vastaus lienee: vuonna 2012. (<strong>AL</strong>)</p>
<h3>#7 Mikä tilanne? (Ezkimo)</h3>
<p>Livescores-verkkopalvelun mukaan Moskovan Lokomotivin kakkosjoukkueen ja FC Dolgoprudnyn välinen ottelu Venäjän jalkapallon toisen divisioonan länsilohkossa on tätä kirjoittaessa 0–0. Vaikka ruuti onkin ollut toistaiseksi märkää, ei toivoa kannata heittää. Ottelua on nimittäin pelattu vasta 13 minuuttia. (<strong>AL</strong>)</p>
<h3>#8 Mistä kymysys?! (Hector)</h3>
<p><em>Nuormigan</em> artiklisketa, josa toitamitjat vasvattaa rock-muukoisiden etäsitmiin kymysyksiin. (<strong>JK</strong>)</p>
<h3>#9 Kuka teki minusta tän naisen? (Jippu)</h3>
<p>Äitisi nimeä en tiedä, isäsi on oopperalaulaja <strong>Jorma Elorinne</strong>. Kun olit kuusivuotias, vanhempasi erosivat ja jäit asumaan äitisi sekä tämän uuden miehen kanssa. Olet julkisuudessa puhunut isäpuolesi alkoholinkäytöstä, ja hän on varmasti muokannut sinua äitisi rinnalla paljon. Kysymykseesi olet tosin vastannut naistenlehdissä niin moneen otteeseen, etten taida jatkaa pidemmälle. (<strong>AVM</strong>)</p>
<h3>#10 Mikä mahtaa olla in? (J. Karjalainen)</h3>
<p>Ysäri, millennium, rastat, pikkuletit, lävistykset, nu-metal ja likaiset hiukset. Freesattu grunge. Kukkakuosit. Eläimelliset kuosit. Tiikerinraidat. Tiikeri voi syödä vaikka kokonaisen krokotiilin tai karhun. Armeijakuosi. Aito meininki. Sota. Menneisyys. Nostalgia. Uhanalaiset eläimet. AAAAAAAA kuolleet lemmikit. Vanhentunut ruoka ja karmeat yllätykset annoksissa. Pizza-laatikosta löytyi elävä rotta – katso järkyttävät kuvat. 3D-printtaus, ranttaus, kloonaus, rääkkäys, uhraus, latinot. Paasto ja ryyppäys. Lintsaus ja anafylaktinen shokki. Nahkatakki, <strong>Jeesus,</strong> kuume, <strong>Elvis. </strong>(<strong>ISH</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-43726" alt="Kuva10" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva10-700x466.jpg" width="640" height="426" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva10-700x466.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva10-460x306.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva10-480x320.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva10.jpg 1800w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#11 Kuka kynsi minun aivojani (Sami Kukka)</h3>
<p>On mahdollista, että kynsit aivojasi ihan itse! Karmea kertomus: Yhtenä aamuna eräs amerikkalaisnainen heräsi piinalliseen päänahan kutinaan. Pään syyhy jatkui viikkokausia, vaikka lääkärit yrittivät estää naista raapimasta päätään. Hän kynsi päänahkaansa silti yhä pakkomielteisemmin, etenkin unissaan. Eräänä aamuna nainen heräsi ja huomasi, että vihreä ”aivoneste” valuu pitkin hänen otsaansa&#8230; Hän oli kynsinyt kalloonsa reiän ja porannut tiensä aivoihin asti! Nainen sai tästä aivovamman, mutta pakottava raapimistunne palasi silti takaisin. True story! (<strong>ISH</strong>)</p>
<h3>#12 Mitä sä intät? (Ville Leinonen)</h3>
<p>Inttämisen vaikutelma syntyy kahdesta syystä. Inttäjä luulee, että intettävä ei tajua hänen pointtiaan, vaikka tajuaakin. Tai sitten intettävä luulee tajuavansa inttäjän pointin, vaikka ei tajuakaan. (<strong>TP</strong>)</p>
<h3>#13 Mikähän on kolmanneks yleisin koirannimi Kongossa? (Liimanarina)</h3>
<p>Voidaan melko turvallisesti väittää, ettei koirien nimiä tilastoida Kongon tasavallassa erityisellä tarkkuudella. Valtiossa, joka kärvisteli 1990-luvun lopun sisällissodassa ja jonka bruttokansantuote on vain 1,5 prosenttia Suomen vastaavasta, on varmasti tähdellisempääkin tehtävää. Meillä koirien nimien tilastoimiseen on sen sijaan voimavaroja. Hyvä, me! Suomen kennelliiton mukaan maamme kolmanneksi yleisin koirannimi on Rita. Suosituin on Bella. Äh. (<strong>AL</strong>)</p>
<h3>#14 Onko sateenkaaren päässä kultaa? (Pelle Miljoona)</h3>
<p>Ei. Sateenkaari on ilmakehän optinen ilmiö. Se on auringon valoa, joka heijastuu ilmakehässä olevista vesipisaroista. Sateenkaaren sijainti riippuu aina siitä, missä sen havaitseva ihminen on. Sateenkaarta ei voi siis tavoittaa. Jos havaitsija yrittää siirtyä paikkaan, josta sateenkaari näyttäisi ”alkavan”, hän ei löydä sieltä sen paremmin sateenkaaren päätä kuin kultaakaan. Havaitsijan siirtyessä myös sateenkaari siirtyy – ellei sitten katoa kokonaan. Mikäli sateenkaarien päistä alkaisi yllättäen löytyä kultaa, kuten ilmeisesti irlantilaiset ovat saaneet meidät uskomaan, siitä ei olisi ihmiskunnalle kovinkaan suurta iloa. Rikastumisesta haaveilevan pitäisi kerätä ja myydä kulta mahdollisimman nopeasti, sillä jalometallin arvo romahtaisi silmänräpäyksessä eksponentiaalisesti kasvaneen tarjonnan takia. Sateenkaaria esiintyy kaikkialla maailmassa – jopa Savossa! (<strong>AL</strong>)</p>
<h3>#15 Kuka näkee? (Lasse Mårtenson)</h3>
<p>Kotimaassamme melko moni. Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa 5 426 674 henkilöä. Näkövammaisten keskusliiton tietojen mukaan tästä määrästä noin 80 000 on näkövammaisia ihmisiä, joista 10 000 on sokeita ja loput eri tavoin heikkonäköisiä. (<strong>VH</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-43727" alt="Oval shaped brown coconut" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva15-700x466.jpg" width="640" height="426" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva15-700x466.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva15-460x306.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva15-480x320.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva15.jpg 1024w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#16 Kuinka saisin rikki kookospähkinän? (M.A. Numminen)</h3>
<p><em>Nuorgam</em> suosittelee kookospähkinää avattavaksi lyömällä sitä kahdella sormella, kuten <strong>Paul Hogan</strong> tekee <em>Flipper</em>-elokuvassa. (<strong>JK</strong>)</p>
<h3>#17 Voiko koskaan tulla toista? (Georg Ots)</h3>
<p>Toista ei ole olemassa ilman ensimmäistä. Jotta toisen tuleminen olisi ylipäätään mahdollista, on ensin tultava ensimmäinen. Sen jälkeen myös toisen tuleminen on ainakin teoreettisesti mahdollista, joskaan ei varmaa. Tämän tietävät muun muassa monet yhden hitin ihmeet, joihin <strong>Georg Ots</strong> ei tosin kuulunut. (<strong>TY</strong>)</p>
<h3>#18 Tuu rokkaa mun tanssilattiaa – mitä sä vaiheilet? (Pariisin kevät)</h3>
<p>Koska on pakko vaiheilla! Jos en ole humalassa, en uskalla tai ei muuten vain huvita tanssia, ja jos olen humalassa, olen arvaamaton! Ja jos ne soittaa <strong>Pariisin kevättä</strong>, en ainakaan ”rokkaa”&#8230; (<strong>ISH</strong>)</p>
<h3>#19 Kuka kertoisi minulle? (Pepe &amp; Paradise)</h3>
<p>Kysymykset ovat välillä hankalia <strong>Pepelle</strong>, mutta ainakin joihinkin niistä osaa vastata ihan kuka vaan. Kuten <a href="http://www.youtube.com/watch?v=1bBILMMsEus">tähän</a>. (<strong>JK</strong>)</p>
<h3>#20 Kuka on tuo mies? (Regina)</h3>
<p>Hän on <strong>Visa Högmander</strong>, <strong>Iisa</strong>. Pyysit häneltä yösijaa viikko sitten <a href="http://www.nrgm.fi/artikkelit/osa-1-tahdotko-mut-tosiaan">tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa</a>. (<strong>JK</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-43728" alt="Kuva20" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva20.jpg" width="620" height="359" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva20.jpg 620w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva20-460x266.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva20-480x277.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 620px) 100vw, 620px" /></a></p>
<h3>#21 Onko paha uni nyt päättynyt? (Risto)</h3>
<p><strong>James Joycen</strong> <em>Odysseus</em>-romaanin tunnetussa kohtauksessa <strong>Stephen Dedalus</strong> määrittelee historian ”painajaiseksi, josta yritän herätä”. Joten ei, <strong>Risto</strong>. Paha uni vain jatkuu. (<strong>JK</strong>)</p>
<h3>#22 Palaaks lusikka? (Ruger Hauer)</h3>
<p>Jos palaa, niin sä teet sen väärin. Pahinkaan tapaus ei taida keittää aineita kertakäyttölusikalla. Tai suomalaiskansallisella puulusikalla, joka välittää lämpöä harvinaisen huonosti – niin kuin <strong>Ruger Hauerkin</strong>. (<strong>AT</strong>)</p>
<h3>#23 Mikä sä oot arvosteleen mua? (Kauko Röyhkä)</h3>
<p>Tätä kysymystä ei pidä esittää ääneen, vaan vain pohtia itsekseen. Arvosteleminen ja arvostelun kohteena oleminen ovat joko kaikkien tai eivät kenenkään oikeuksia. (<strong>TP</strong>)</p>
<h3>#24 Pitääxunaina? (Suurlähettiläät)</h3>
<p>Pitäämunaina. Jaxuhali! Kyseisessä tilanteessa joku voisi aloittaa breinstormauksen, laittaa kenkulit jalkaan, sanoa ”moikkuli” avokin masuasukille isännän tavoin elikkä aloittaa voimaantumisen, kreata, pitää päräyttävät kalvosulkeiset ja lähteä toimarin kanssa Thaikkuihin viimeistelemään sopparia. Parhautta! (Lähde: <a href="http://www.hs.fi/elama/Jaxuhali+on+suomen+%C3%A4rsytt%C3%A4vin+sana/a1358319559353">Helsingin Sanomat</a>) (<strong>VH</strong>)</p>
<h3>#25 Käykö täällä Visa Electron? (Sydän, sydän)</h3>
<p>Visa Electron käy Suomessa useimmissa jollain tapaa virallisenoloisissa vähittäismyyntiä harjoittavissa paikoissa. Jotkin pikkuliikkeet ja ravintolat saattavat ilmoittaa lapulla, ettei Electron kelpaa. Huomionarvoista on myös, että VR päätti kokeilun jälkeen olla hyväksymättä Electronia junissa. Lisäksi helsinkiläisessä Bar Loosessa kortin käyttöön saatetaan suhtautua nihkeästi. (<strong>OO</strong>)</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-large wp-image-43729" alt="Kuva 25" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva-25-700x541.jpg" width="640" height="494" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva-25-700x541.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva-25-460x356.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva-25-480x371.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/05/kuva-25.jpg 1181w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a></p>
<h3>#26 Onko kuu juustoa? (Sleepy Sleepers)</h3>
<p>Ei. Kuu koostuu kevyiden kivilajien ja metallien muodostamista kuoresta ja vaipasta sekä sulasta ytimestä. (<strong>JK</strong>)</p>
<h3>#27 Vieläkö soitat banjoa? (Scandinavian Music Group)</h3>
<p>Vastaus on laulun protagonistin kohdalla ei, mikä on harmi. Banjon soittaminen pimeän jälkeen tai ennen sitä, valoisan aikaan, on suunnilleen parasta, mitä ihminen voi tehdä housut jalassa. Tai ilman. Banjo on käytännössä rumpu, jossa on kielet. Se johdattaa meidät kauas musiikilliseen menneisyyteemme rotuna, jolloin pitkätukkaiset ja karvarintaiset machot eivät olleet vielä keksineet, että kielisoittimen tulee soida laulavasti ja olla ”lämmin”. Ja tämän yhteyden, tämän hauraan rihman olemisemme alkujuurille laulun kertoja rikkoo jonkun luisuhartiaisen, Pariisiin muuttaneen pojan vuoksi. Ei voi tajuta. (<strong>AT</strong>)</p>
<h3>#28 Haluanko siivota kaapit? (Tero-Petri)</h3>
<p>Tuskin. Suurin osa ihmisistä ei sanottavammin nauti siivoamisesta vaan kokee sen ikävänä, jopa vastenmielisenä askareena. Siivoojan työ on tärkeää, mutta ei erityisen arvostettua; ammatinharjoittajan minipalkka Suomessa onkin vain noin 1 280 euroa. Siivoamisen piiriin kuuluvista askareista kaapin siivoaminen on kuitenkin usein huomattavasti kiinnostavampaa ja palkitsevampaa kuin esimerkiksi imuroiminen tai pölyjen pyyhkiminen. Ylimääräisen tavaran poistaminen erilaisista säilytystiloista tuo lähes ihmiselle kuin ihmiselle suurta tyydytystä. Usein kaapeista löytää jotain sellaista, jonka on jo luullut kadottaneensa. Osa itselle tarpeettomista tavaroista saattaa puolestaan löytää uuden omistajan esimerkiksi kirpputorilta. ”Kaappien siivoaminen” voi olla myös kielikuva. Silloin sillä tarkoitetaan omassa elämässä epämiellyttäviksi tai kiusallisiksi koettujen asioiden kohtaamista ja käsittelemistä. Vastaus on silloinkin sama: tuskin. ”Kaappien siivoaminen” kysyy rohkeutta; on paljon helpompaa sulkea silmät oman elämän ongelmilta ja jatkaa entiseen malliin. (<strong>AL</strong>)</p>
<h3>#29 Tuuttis tulee, oletko valmis? (Tuuttimörkö)</h3>
<p>En usko, että kovin moni oli valmis. <strong>Tuuttis</strong> ei tainnut itsekään olla valmistautunut tulemiseensa, koska alun perin suunnitelmana taisi olla lähinnä elbaaminen. Myös Jeesus tai ainakin hänen edustajikseen julistautuneet kysyvät usein olemmeko valmiita hänen tulemiseensa. Jeesuksen tuloa on odoteltu jo pari tuhatta vuotta, mutta tuntuu, ettei kukaan ole siihen vielä valmis. Tältä kantilta katsottuna on aika epärealistista odottaa meidän olevan valmiita Tuuttiksen tulemiselle, joka on minkäänasteisena eventualiteettina ollut psykofyysisellä kartallamme vasta muutaman vuoden. (<strong>AT</strong>)</p>
<h3>#30 Kuka pelkää raakaa lihaa? (YUP)</h3>
<p>Kasvissyöjät ja raskaana olevat nyt ainakin välttelevät raakaa lihaa, mutta pelkääminen on ehkä turhan voimakas ilmaisu. Kenties raakaa lihaa pelkäisi raskaana oleva kasvissyöjä, joka olisi odotuksen lomassa kehittänyt itselleen raakaan lihaan liittyvän neuroosin itsensä sekä lähipiirinsä piristykseksi. (<strong>TY</strong>)</p>
<p><span class="loppukaneetti"> Mihin suomirockin esittämiin kysymyksiin haluaisit vastauksen? Kerro jutun kommenteissa.</span></p>
<p><a title="Osa 1 – ”Tahdotko mut tosiaan?”" href="http://www.nrgm.fi/artikkelit/osa-1-tahdotko-mut-tosiaan/">Lue myös: Mitäs menit kysymään, osa 1: Tahdotko mut tosiaan?</a></p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/p/a/t/patemustajpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/p/a/t/patemustajpg-500x500-non.jpg" />
    <title>Osa 1 – &#8221;Tahdotko mut tosiaan?&#8221;</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/osa-1-tahdotko-mut-tosiaan/</link>
    <pubDate>Fri, 26 Apr 2013 08:30:13 +0000</pubDate>
    <dc:creator></dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=43494</guid>
    <description><![CDATA[Uudessa juttusarjassa suomalaiset muusikot esittävät kysymyksiä, joihin me vastaamme. ]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<p class="ingressi">Suomalaisen rockmuusikon uteliaisuutta ei voi koskaan täydellisesti tyydyttää. Kyselykausi on ikuinen.</p>
<p><em>Nuorgamin</em> Mitäs menit kysymään -sarjan ensimmäisessä osassa rockhenkilöiden tiedusteluihin vastaavat <strong>Visa Högmander</strong>, <strong>Juuso Janhunen</strong>, <strong>Samuli Knuuti</strong>, <strong>Joonas Kuisma</strong>, <strong>Hannu Linkola</strong>, <strong>Mikael Mattila</strong>, <strong>Santtu Reinikainen</strong>, <strong>Arttu Tolonen,</strong> <strong>Anton Vanha-Majamaa</strong> ja <strong>Tuomo Yrttiaho</strong>.</p>
<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-43497" class="size-full wp-image-43497" alt="Mussolini, 169 cm, oli pieni fasisti." src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/mussolini.jpg" width="468" height="312" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/mussolini.jpg 468w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/mussolini-460x306.jpg 460w" sizes="auto, (max-width: 468px) 100vw, 468px" /></a><p id="caption-attachment-43497" class="wp-caption-text">Mussolini, 169 cm, oli pieni fasisti.</p>
<h3>#1 Mistä on pienet fasistit tehty? (Aivolävistys)</h3>
<p>Kirurgisesta teräksestä, vettyneestä nahasta, viinietikasta, paperiliittimistä, hapankaalista, vaseliinista, näädistä, valkosipulinhajuisesta hengityksestä ja otsarypyistä. (SK)</p>
<h3>#2 Miten kauas mopolla pääsee? (Liisa Akimof)</h3>
<p>Mopojen klassikko on Suzuki PV50. Siinä on tilavuudeltaan 3,4-litrainen bensatankki. Pv-foorumi.org-keskustelupalstalla yleinen käsitys on, että yhdellä tankillisella voi ajaa keskimäärin 100 kilometriä. Ajetun matkan pituuteen vaikuttavat luonnollisesti ajotapa, mopon asetukset ja mahdolliset viritystoimenpiteet. (JK)</p>
<h3>#3 Vieläkö on villihevosia? (Hanna Ekola)</h3>
<p>Riippuu siitä, lasketaanko villihevonen vielä villihevoseksi silloinkin, kun se asuu Lidlin pakastealtaassa jauhelihapizzan päällysteenä. (SK)</p>
<h3>#4 Missä on lepakot talvella? (Ella ja Aleksi)</h3>
<p>Kysymys on poikkeuksellisen epätarkka. Lepakkojen sijainti talviaikaan riippuu täysin siitä, mistä lepakkolajista ja maanosasta on kyse. Kysyjät eivät ole tarkentaneet, tarkoittavatko he hedelmä-, hiirenhäntä-, siankuono-, hauta-, valkopää-, madagaskarinimujalka-, lyhythäntä-, lehtiposki-, kalastaja-, raivotar-, imujalka-, pitkäjalka-, vai doggilepakoita tai hevosenkenkäyökköjä, kaviokuonoyökköjä, valevampyyreja taikka leikkoja, tai jotakin näiden lepakkoheimojen sadoista eri lajeista. Pyydän kysyjiä tarkentamaan ulosantiaan. (JJ)</p>
<h3>#5 Kuka ön Pertti Ström? (Eppu Normaali)</h3>
<p><strong>Pertti Ström</strong> syntyi vuonna 1947 Anjalassa, iisalmelaisen kauppasaksan ja Torniosta Kymenlaaksoon muuttaneen kirjanpitäjän kolmantena poikana. Jo nuorena hän huomasi olevansa erilainen kuin muut, mutta tätä eivät hänen vanhempansa pitäjän ilmapiirin mukaisesti kyenneet ymmärtämään. Siksi Pertti pakeni jo nuorena Helsinkiin alumiinia ajavan ystävänsä avustuksella. Siellä hän tutustui muuan <strong>Heikki ”Hector” Harmaan</strong>, johon Pertin erilaisuus teki vaikutuksen. Pertin hapuileva seksuaalinen kasvu tarttui mukaan myös Hectorin klassikolle <em>Ake, Make, Pera ja mä.</em> Siinä ”Kaijan” rintsikoiden riisuminen osoittautuu Pertille hyvin traumaattiseksi kokemukseksi, mutta sen myötä hän omien sanojensa mukaan lopulta löysi todellisen itsensä. Ei ole sattumaa, että biisi ilmestyi <em>Hectorock I</em> -albumilla juuri vuonna 1974, sillä samana vuonna perustettiin myös Seta ry. Pertin nykyisistä liikkeistä ei ole tarkempia tietoja, mutta kuuleman mukaan hän asuu pitkäaikaisen miesystävänsä kanssa Punavuoressa, Hectoriin yhä yhteyttä pitäen. (MM)</p>
<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-43498" class="size-full wp-image-43498" alt="Kuvan hahmoilta oletettavasti heruisi." src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/udder.jpg" width="480" height="288" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/udder.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/udder-460x276.jpg 460w" sizes="auto, (max-width: 480px) 100vw, 480px" /></a><p id="caption-attachment-43498" class="wp-caption-text">Kuvan hahmoilta oletettavasti heruisi.</p>
<h3>#6 Heruux? (Fintelligens)</h3>
<p>Riippuu siitä, onko lehmä poikinut ja siitä, onko heruvan lehmän utareet herutettu tyhjiin. (SR)</p>
<h3>#7 Milloin elämä alkaa? (Joel Hallikainen)</h3>
<p>Ihmiselämän alkuhetki on vaikeasti määriteltävissä. Siitä on tullut pitkäti etiikan kysymys, joka nousee toistuvasti esiin esimerkiksi aborttikeskusteluissa. Joidenkin mukaan elämä alkaa siittiön yhtyessä munasoluun ja muodostaessa hedelmöittyneen tsygootin. Toisten mukaan elämä alkaa alkionkehityksen siinä vaiheessa, jossa sikiöllä on jo selvästi ihmismäisiä piirteitä. Erään tulkinnan mukaan elämä alkaa vasta lapsen syntyessä. (JK)</p>
<h3>#8 Sataako huomenna, Padam? (Hector)</h3>
<p>Kyllä. On hyvin todennäköistä, että huomenna lauantaina ainakin jossain päin maapalloa ripsauttaa. Ilmatieteenlaitoksen mukaan kuitenkin esimerkiksi Nuorgamissa näyttäisi olevan luvassa pilvipoutaa. (TY)</p>
<h3>#9 Miksi ovet ei aukene meille? (Hortto Kaalo)</h3>
<p>Syitä voi olla monia. Ovien saranat tai avausmekanismit voivat olla vioittuneet. Jos kyseessä on sähköllä toimiva ovimekanismi, voi ovien jumiutuminen johtua myös sulakkeen palamisesta tai huonosti asennetuista johdoista. Oven lukossa voi myös olla purukumia, tai muuta ainesta, joka estää avaimen käytön. Jos kyseessä on sisäänpäin aukeava ovi, voi sen toisella puolella olla esteenä jotain niin raskasta, että oven avaaminen ilman mittavia fyysisiä voimia on mahdotonta. Mikäli kyseessä ovat ovet, joiden avaaminen tai kauttakulku vaatii kulkulupaa tai muuta tunnistautumista (esimerkiksi julkishallinnon tai yksityisen yrityksen toimitila), kannattaa tarkistaa kyseisten ovien kulkuluvista vastaavalta henkilöltä, että tunnistautumiseen käytettävän välineen käyttöoikeus on voimassa ja että väline on toimintakelpoinen. Jos ovien aukaisemisesta on vastuussa hovimestari, portieeri tai muu henkilö, mutta tämä ei syystä tai toisesta suostu avaamaan ovia teille tai seurueelleenne, on kyseinen henkilö tiukkapipo tai sitten hänellä on sangen ikäviä, ulkonäöstänne tai käytöksestänne johtuvia ennakkoluuloja teitä kohtaan. (JJ)</p>
<h3>#10 Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin? (Juliet Jonesin sydän)</h3>
<p>Samasta syystä kuin miehet rakastuvat vamppeihin, strippareihin, huoriin, vaimonsa parhaimpiin ystäviin ja vihanaisiin, itseään puolitoista sukupolvea nuorempiin toimistoapulaisiin. Jos ihminen olisi rationaalinen olento, eläisimme vieläkin luolissa. (SK)</p>
<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-43499" class="size-full wp-image-43499" alt="Anssi Kelalle tiedoksi, tuleviakin kappaleita varten." src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/heart.jpg" width="469" height="663" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/heart.jpg 469w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/heart-460x650.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/heart-297x420.jpg 297w" sizes="auto, (max-width: 469px) 100vw, 469px" /></a><p id="caption-attachment-43499" class="wp-caption-text">Anssi Kelalle tiedoksi, tuleviakin kappaleita varten.</p>
<h3>#11 Miten sydämet toimii? (Anssi Kela)</h3>
<p>Sydän on lihasseinäinen ontto elin, joka jakautuu neljään onteloon: kahteen eteiseen ja kahteen kammioon, jotka sijaitsevat eteinen-kammio-pareittain oikealla ja vasemmalla puolella sydäntä. Näiden kammioiden supistuminen ja laajentuminen saavat aikaan paine-eroja, jotka luovat sydämen toimintakierron. Tärkeässä roolissa ovat myös läpät, jotka estävät veren kulun väärään suuntaan. Eteisiin laskevien laskimoiden välillä ei ole läppiä, sillä eteisissä oleva paine on suhteellisen pieni, ja niiden supistuminen pienentää laskimoiden tuloaukkoja. Kaikilla kehittyneemmillä lajeilla on sydän. (JJ)</p>
<h3>#12 Kuka pelkää Paulaa? (Paula Koivuniemi)</h3>
<p>Kysymys esitetään perinteisessä, yleensä alakouluikäisten lasten leikkimässä hippaleikissä, joka tunnettiin ennen nimellä ”Kuka pelkää mustaa miestä?” Koska leikin nimeä on historian saatossa alettu pitää rasistisesti arveluttavana, on ”musta mies” korvattu sittemmin esimerkiksi Mustanaamiolla, mustekalalla – tai Paulalla. Tyypillisesti esitettyyn kysymykseen vastataan ”En minä ainakaan!” On kuitenkin epäselvää, alkavatko hipan saalistamat kilpailijat pelätä Paulaa ja välttyykö tämän pelkäämiseltä ainoastaan leikin voittaja. (JK)</p>
<h3>#13 Kuka keksi rakkauden? (Kaija Koo)</h3>
<p>Useiden lähteiden – muun muassa Standfordin yliopiston professori <strong>Marilyn Yalomin</strong> – mukaan romanttisen rakkauden käsitteen keksivät ranskalaiset runoilijat 1100-luvulla. Sacre bleu! jne. (SR)</p>
<h3>#14 Mikä mun päässä nykii? (Maho Neitsyt)</h3>
<p>Diagnoosin tekeminen potilasta näkemättä on aina riskaabelia hommaa, mutta tässä emme oikein voi muuta. Kaikki Pexiin ja muihin kouvoloideihin littyvät legendat tuntien luulisin, että päässä nykii delirium tremens eli Aperitan ja/tai kiljun nauttimiseen sattuneen tauon aiheuttama psykofyysinen sairaustila. Tämä voi tosiaan iskeä päälle krapulan jälkeen, esimerkiksi telkkaria katsellessa tai mopolla ajaessa. Salaa viiniä nauttiessa pään sisäistä ”nykimistä” voi aiheuttaa alkoholiaistiharhaisuus. (AT)</p>
<h3>#15 Miltä meno maistuu? (Lasse Mårtenson)</h3>
<p>Normaalisti ”menon” voi kuulla tai nähdä, muttei maistaa. Synesteetikko voi kuitenkin sekoittaa aistien tuntemukset keskenään ja maistaa menon. Uskomme, että kappaletta kuunnellessa meno maistuisi synestesiasta kärsivän mielestä hapankorpulta, jonka päällä on Kalles kaviar -mätitahnaa. (SR)</p>
<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-43500" class="size-medium wp-image-43500" alt="Tosiaan?" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/patemusta-460x287.jpg" width="460" height="287" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/patemusta-460x287.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/patemusta-700x437.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/patemusta-480x300.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/patemusta.jpg 800w" sizes="auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px" /></a><p id="caption-attachment-43500" class="wp-caption-text">Tosiaan?</p>
<h3>#16 Tahdotko mut tosiaan? (Popeda)</h3>
<p>Niin vastustamattomana kuin ikurilais-turbiinilaista ukkometson vetovoimaasi pidänkin, Pam Pam Pauli vaan, en voi hyvällä omallatunnolla väittää haluavani kanssasi suhteeseen vakavaan, elinkautistani seurassasi päivästä päivään lusimaan. (SR)</p>
<h3>#17 Kuka on se oikea? (Ressu Redford)</h3>
<p>Jos tykkää uransa lopettaneista tsekkiläisistä jalkapalloilijoista, niin <strong>Pavel Kuka</strong> saattaa todella olla oikea vastaus. Hyökkääjänä Tsekin joukkueessa muun muassa Englannin EM-kisoissa 1996 sekä Belgian ja Hollannin kisoissa vuonna 2000 pelannut Kuka toimii nykyään pelaaja-agenttina. (VH)</p>
<h3>#18 Saanko jäädä yöksi? (Regina)</h3>
<p>Kyllä, <strong>Iisa</strong>, saat toki! Mutta nukut patjalla lattialla, ainakin pari ensimmäistä yötä. (VH)</p>
<h3>#19 Voisitsä rakastaa asfalttisoturii? (Ruudolf)</h3>
<p><strong>Mel Gibson</strong> on tehnyt alkuperäisen asfalttisoturin rakastamisesta tavattoman vaikeaa. Jäätyään kiinni rattijuopumuksesta vuonna 2006 hän toitotti poliiseille: ”Vitun juutalaiset ovat syyllisiä kaikkiin maailman sotiin.” Pari vuotta sitten hän ilmoitti ääniviestissä naisystävälleen, että tämä sietäisi saada mailasta päähän, ja uhkasi polttaa tämän talon ja haudata tämän ruusutarhaan. (SR)</p>
<h3>#20 Kuka teki huorin? (Sielun veljet)</h3>
<p>Äkkiseltään voisi luulla kysymyksenasettelun liittyvän aviorikokseen tai prostituutioon, mutta tosiasiassa kappaleessa kysytään ihan muuta. Kysymykseen tai sarjaan kysymyksiä koskien maailman tilaa ja miten siihen päädytiin tarjoaa osittaisen vastauksen folklaulaja, runoilija ja ay-aktiivi <strong>Utah Phillips</strong>, joka sanoi: ”Maapallo ei kuole – se tapetaan. Ja tappajilla on nimet ja osoitteet.” Kiertolaisfilosofi Phillips ei kuitenkaan kerro konkreettisia nimiä tai osoitteita. Ne löytyvät uutisista. (AT)</p>
<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-43501" class="size-large wp-image-43501" alt="Etelä-Haaga?" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/taksi-700x401.jpg" width="640" height="366" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/taksi-700x401.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/taksi-460x263.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/taksi-480x275.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/taksi.jpg 799w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a><p id="caption-attachment-43501" class="wp-caption-text">Etelä-Haaga?</p>
<h3>#21 Missä on taksi joka ajaa ympyrää? (Se.)</h3>
<p>Shell HelmiSimpukka Etelä-Haaga sijaitsee Helsingissä osoitteessa Vihdintie 21. Ympärivuorokautisen aukiolonsa, suotuisan sijaintinsa ja hiilihydraatteja kaihtamattoman ruokavalikoimansa ansiosta huoltoasema on profiloitunut ammattiautoilijoiden suosimaksi taukopaikaksi. Varsinkin aamuyön verkkaisina tunteina sen parkkipaikalla vilkkuu monta valopilkkua kuljettajien hakiessa energiaa vuoronsa viimeisille hetkille. Huoltoaseman vieressä on Haagan liikenneympyrä, Suomen ensimmäinen kiertoliittymä. Kun huoltamon pihasta ajaa pois, päätyy lähes vääjäämättömästi osaksi tämän liikenne-elementin päättymätöntä kiertokulkua. Niinpä valtaosa tauolta palaavista taksareistakin imeytyy suoraan ympyrän hypnoottiseen nieluun. Todennäköisesti tuon sentrifugin reunalla on tälläkin hetkellä mittariauto; taksi, joka ajaa ympyrää. (HL)</p>
<h3>#22 Mikä on kun ei taidot riitä? (Martti Servo &amp; Napander)</h3>
<p>Ensin on syytä miettiä, onko tavoite ylipäätään mahdollista saavuttaa. Eräs selitys saattaa löytyä liian korkealle asetetusta rimasta. Toisaalta, harjoitus tekee mestarin. Onnistumisen mahdollisuutta lisää huomattavasti, jos on valmis lisäämään harjoittelua. Tällöin on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös treenien laatuun. Huippuja yhdistää usein tietyn lahjakkuuden lisäksi ennen kaikkea omistautuneisuus harjoittelulle. Mietitäänpä esimerkiksi <strong>Jari Litmasta</strong>: tuhannet toistot ja omatoiminen harjoittelu kylmässä kuplahallissa tasoittivat aikoinaan hänenkin tietään oman alansa huipulle. On siis kaksi mahdollisuutta: joko harjoitella lisää ja entistä päättäväisemmin tai hyväksyä oma keskinkertaisuutensa ja oppia elämään sen kanssa. (TY)</p>
<h3>#23 Enkeleitä onko heitä? (Aki Sirkesalo)</h3>
<p>On. Nimittäin Yhdysvaltain länsirannikolla, jossa kaikkien aikojen hämmentävimmin nimetty urheilujoukkue Los Angeles Angels of Anaheim pitää majaansa. Helvetin enkeleitä löytyy myös lähempää, Suomestakin. (SR)</p>
<h3>#24 Haaveissa vainko oot mun? (Riki Sorsa)</h3>
<p>Jos kyse on toiveenomaisesta kuvitelmasta, se on hyvinkin mahdollista, koska ”tämä unta olla saattaa”. Jos taas ”haaveilla” tarkoitetaan pussimaisisia tai suppilomaisia, tavallisimmin varrellisia pyydystämis- tai keruuvälineitä, niin harva toivoo päätyvänsä kenenkään sellaisiin. (VH)</p>
<h3>#25 Kuka pysäyttäisi kellot? (Suurlähettiläät)</h3>
<p>Kysymys on typerä. Jos esimerkiksi rannekellon pysäyttää sen pariston irrottamalla, ei tämä keskeytä ajan vääjäämätöntä etenemistä, sillä aika on fysiikan abstrakti perussuure, joka määritellään tapahtumien välisenä etäisyytenä aika-avaruuden neljännellä akselilla. Kello on pelkkä mekaaninen väline ajan likiarvoiseen mittaamiseen. (JK)</p>
<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-43502" class="size-medium wp-image-43502" alt="Lempi-filosofi Platon on monen lempifilosofi." src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/platon-460x652.jpg" width="460" height="652" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/platon-460x652.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/platon.jpg 670w" sizes="auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px" /></a><p id="caption-attachment-43502" class="wp-caption-text">Lempi-filosofi Platon on monen lempifilosofi.</p>
<h3>#26 Onko rikos rakastua? (Suvi Teräsniska)</h3>
<p>Kysymys on sekä filosofinen että lainopillinen. <strong>Platon</strong> jakoi rakkauden kolmeen eri lajiin: eros (eroottinen rakkaus), agape (jumalallinen rakkaus) sekä filia (veljellinen rakkaus). Näistä ensin mainittu lienee problemaattisin: oikeusjärjestelmämme puitteissa on kielletty eritoten alaikäisiin ja toisiin eläinlajeihin kohdistuva (eroottinen) lempi. Käytännössä voimme kuitenkin puuttua vain konkreettisiin tekoihin tai niiden suunnitteluun, ajatuksia ja tunteita ei ole kriminalisoitu. Abstraktimmat rakkauden tai läheisyyden muodot tässä kontekstissa pyritäänkin kitkemään pitämällä yllä normeja, joihin ne eivät istu. Elottomina pidettyihin objekteihin (objektiseksuaalisuus, agalmatofilia jne.) kohdistuvaa eroottista rakkautta ei ole lainsäädännöllä sinänsä rajoitettu, mutta sitä pidetään suurena tabuna. Rakkauteen monen mielestä kuuluva avioliitto on myös instituutiona monia rakkauden muotoja ulossulkeva. Viimeaikoina tapetilla on Suomessa ollut samaa sukupuolta edustavien oikeus avioliittoon. (AVM)</p>
<h3>#27 Mitä jää? (Tiktak)</h3>
<p>Jää on veden kiinteä olomuoto. Normaalipaineessa vesi jäätyy 0 celsiusasteessa, mutta myös veden suolaisuus vaikuttaa asiaan. itämeren vähäsuolainen vesi jäätyy n. 0,3 miinusasteessa. Jäästä on ihmiselle sekä haittaa että hyötyä: toisaalta se vaikeuttaa merenkulkua (viinaralli Tallinnaan hidastuu, kun pika-alukset lasketaan talvitelakalle), toisaalta järven- ja merenjäällä on kiva pilkkiä ja Martini-lasia on vaikea kuvitella ilman muutamaa jääpalaa. (AVM)</p>
<h3>#28 Mitä tapahtui Hokkasen Timolle? (Vesterinen yhtyeineen)</h3>
<p>Fonecta löytää Suomesta 75 Timo Hokkasta, joiden kaikkien tekemisistä ei varmaa tietoa ole. Eräs <strong>Timo Hokkanen</strong> kuitenkin harrastaa voimailua Huittisten Voimailijoissa. Vuonna 2012 hän voitti Suomen mestaruuden maksimivoimapunnerruksessa sekä raw-penkkipunnerruksessa. Penkkipunnerruksesta tuli samaisena vuonna peräti MM-pronssia. Miettiä voi, psyykkaavatko vastustajat tätä Hokkasta munansaannoksilla? (AVM)</p>
<h3>#29 Kannattaako tunnustaa jos pettää? (Zen Café)</h3>
<p>Kyllä. Ei. Piru vasemmalla olkapäällä vastaa: ei! Jos olet avoimessa parisuhteessa, jossa pettäminen on molemmille osapuolille sallittua ja molemmat ovat tietoisia siitä, että näin saattaa tapahtua, ei välttämättä kannata tunnustaa. Pyhimys oikealla olkapäällä vastaa: kannattaa! Jos olet vakavassa parisuhteessa, jossa luotat mielitiettyysi ja mielitiettysi luottaa sinuun ja todella välität hänestä, kannattaa miettiä, miltä tuntuisi, jos kumppanisi pettäisi sinua. Pystyisitkö petettyäsi enää ikinä katsomaan häntä suoraan silmiin omantunnontuskissasi? (VH)</p>
<h3>#30 Miltä nyt tuntuu? (Haloo Helsinki!)</h3>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-43496" alt="Miltatuntuu" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2013/04/miltatuntuu.jpg" width="400" height="293" /></a></p>
<p>(SR)<br />
<span class="loppukaneetti"> Mihin suomirockin esittämiin kysymyksiin haluaisit vastauksen? Kerro jutun kommenteissa.</span></p>
]]></content:encoded>

    </item>
  </channel>
</rss>
