Onko tässä Saksan paras bändi?
Saksalaista musiikkia pidetään helposti tirolihattuihin ja lederhoseihin pukeutuneiden hevi- ja teknomiesten hommina. Mutta mitä saksalaiset itse ovat mieltä? Nuorgam otti selvää.
Saksan ja Suomen välillä on vuosien saatossa ollut paljon vuorovaikutusta popmusiikin saralla. Monien suomalaisten bändien maailmanvalloitus The Rasmuksesta Disco Ensembleen on alkanut Saksasta – ja usein myös tyssännyt sinne. Lisäksi Saksassa toimii Kaiku Studios -levy-yhtiön kaltaisia suomalaisia indie-puolen yrittäjiä, sillä Saksan pääkaupunki on Berliini. Jokin tuossa Keski-Euroopan maassa siis vetää suomalaista musiikkia puoleensa, mutta mitä Itämeren tällä puolella tiedetään saksalaisesta popmusiikista? Rammstein. Scorpions. Tokio Hotel.
Itämeri ja kielimuuri tuntuvat eristävän germaanisen populaarikulttuurin omaksi sisäänpäinlämpeneväksi oliokseen, johon suomalaisella musafanilla ei juuri ole tarttumapintaa. Mutta onko se huono asia? Kuulisimme kai ennen pitkää, jos saksalaiset olisivat tehneet jotain kiinnostavaa. Nuorgam päätti selvittää oliko Seppo Räty oikeassa. Onko Saksa todellakin paska maa – musiikillisesti?
Asian selvittämiseksi pyysimme saksalaisia kollegojamme esittelemään meille populaarimusiikkinsa mahdollisia kätkettyjä aarteita. Kysyimme kahdeksalta kiinnostavalta musiikkiblogilta ja -verkkosivustolta yksinkertaisen kysymyksen: mikä on Saksan paras bändi?
Kysymys on mieletön, mutta jokainen haastateltu blogi keksi pienen pohdiskelun jälkeen oman suosikkinsa. Toisille haaste oli liian vaikea: Nothing But Hope And Passion nimesi viisi bändiä itse määrittelemistään genreistä. Hey-verkkosivusto järjesti toimittajiensa kesken äänestyksen, jonka perusteella päätyivät lähettämään top-listan, jolla oli kolme yhtyettä.
Kaikkien blogien vastauksien joukosta vain yksi bändi sai kaksi ääntä. Älkäämme kuitenkaan vielä nimetkö SIZARRia Saksan parhaaksi. Voit muodostaa oman mielipiteesi kuuntelemalla esimerkkikappaleet kaikilta saksalaisblogien nimeämiltä bändeiltä ja lukea Nuorgamin kommentit niistä. Jos mieleesi nousee parempi saksalainen yhtye tai artisti, kommentoi. Tutustu samalla kyselyymme vastanneisiin blogeihin. Moni niistä kirjoittaa englanniksi ja on lähes Nuorgamin tasoinen. (Eipäs nyt sentään liioitella! -Ed. huom.)
Poule d’Or
Blogiin tästä.
Saksan paras bändi: Kirrin Island
http://www.youtube.com/watch?v=5ZWsQQ3nj_8
Nuorgamin kommentti: Poule d’Orin kirjoittajan Hendrikin mukaan ”Kirrin Island on artisti Hampurista, joka käyttää musiikissaan sampleja ja abstrakteja biittejä luodakseen postambientin elektronisen äänimaiseman. Musiikki on kaunista ja ylittää laadullaan tyypilliset sampleja hyödyntävät ambient-projektit, joita hypetetään jatkuvasti blogosfäärissä. Kirrin Island on mielestäni jotain täysin uniikkia.”
Ei tätä täysin uniikkina oikein voi pitää. Sen sijaan voisi puhua lähes kivulloisen coolista ja kolkosta ambientista, joka tavoittaa paikoitellen myös lämpimämpiä sävyjä ja on taiteellisesti kunnianhimoista ja mielenkiintoista.
electru.de
Blogiin tästä.
Saksan paras bändi: SIZARR
Nuorgamin kommentti: SIZARR kiinnostaa. Videolla on viehättävän 1980-lukulaista Muuri-estetiikkaa. Musiikki kuullostaa tyypilliseltä elektroniselta indieltä à la Bat For Lashes, mutta mieslaulaja Fabian Altsötterin äänessä on charmanttia käheyttä, joka antaa SIZARRille omalaatuisemman tumman soinnin.
Hey
Blogiin tästä.
1. Saksan parhaista bändeistä: PTTRNS
Nuorgamin kommentti: Kitaravetoiseen indieen on yhdistetty ujoa etnosoundia. Ei erityisen omaperäistä, vai mitä Vampire Weekend? Vaikka PTTRNS ei kuulostakaan trendikkäältä, täytyy sanoa, että kappaleen Talking Heads -henkinen outro toimii loistavasti.
2. Saksan parhaista bändeistä: Roosevelt
http://www.youtube.com/watch?v=sPfkmKGOcvs
Nuorgamin kommentti: Roosevelt kuulostaa Foalsin uudelta tuotannolta. Se ei ole kuitenkaan mikään negatiivinen toteamus. Tässä biisissä on sitä tuttua Fleetwood Mac -tyyliharjoittelua, josta Cut Copy teki oman taiteenlajinsa.
3. Saksan parhaista bändeistä: Die Nerven
Nuorgamin kommentti: Die Nerveniä voisi kutsua Saksan The Horrorsiksi, mutta koska Rowland S. Howardin kaltaiset post-punk-legendat levyttivät parhaan tuotantonsa Die Nervenin kotimaassa, ottaisi bändi viittauksen varmaankin loukkauksena. Gootahtava post-punk on aina hyvää, joskaan Nichts Neues (ei mitään uutta). Saksankielisyydestä syntyy tyyliin sopiva vieraannuttava efekti. Video on kaikessa ahdistavuudessaan nautittava. Schizophrenic Model mainittu!
Local Suicide
Blogiin tästä.
Saksan paras bändi: Apparat
Nuorgamin kommentti: Local Suiciden kirjoittajan Maxin mukaan: ”Lempisaksalaisartistimme on tällä hetkellä Sascha Ring eli Apparat. Hän on julkaissut vuodesta 2001 asti erinomaista älykästä tanssimusiikkia. Rakastamme sitä, kuinka hän on kehittänyt musiikkiaan vuosien varrella hard technosta Four Tet -henkiseen ambient elektroon, täyteen bändikokoonpanoon ja viime aikoina jälleen minimalistisempaan suuntaan.”
Apparat levyttää tätä nykyä Mutelle ja on siten yleisesti tunnetumpi saksalaisnimi. Vuonna 2011 ilmestyneellä The Devil’s Walk -albumillaan hän jätti leimalliset Four Tet- ja ”Thom Yorken soolomateriaali” -assosiaatiot taakseen ja kirjoitti muutaman Black Waterin kaltaisen upean pop-kappaleen. Arvostamme.
Pony Dance Clyde
Blogiin tästä.
Saksan paras bändi: SIZARR
Nuorgamin kommentti: Myös Pony Dance Clyden Julia Schultz nimesi SIZARRin parhaaksi saksalaisbändiksi. Purple Fried on kappaleena ja videona aivan toisenlainen estetiikaltaan kuin aiemmin mainittu Boarding Time. Purple Friedin pulppuava keveys ja flirttailu orientalististen unikuvien kanssa antaa kuvan SIZARRista monipuolisena yhtyeenä, jossa on huikeasti potentiaalia.
NoFearOfPop
Blogiin tästä.
Saksan paras bändi: Pantha Du Prince
Nuorgamin kommentti: Henrik Weber eli Pantha Du Prince lienee tämän hetken tunnetuimpia saksalaisia elektronisen musiikin tekijöitä. Vuonna 2002 ensisinglensä julkaissut Weber kuuluu tätä nykyä Rough Traden arvostettuun rosteriin, eikä syyttä – esimerkiksi vuonna 2010 julkaistulta Black Noise -albumilta löytyvä Stick To My Side on loistavaa musiikkia.
Nordic By Nature
Blogiin tästä.
Saksan paras bändi: Fenster
Nuorgamin kommentti: Fenster kuulostaa Killersiltä ja muistuttaa ajasta, jolloin Clap Your Hands Say Yeah oli kova bändi. Video näyttää Wes Anderson -elokuvalta. Voiko sellainen konsepti epäonnistua?
Nothing But Hope And Passion
Blogiin tästä.
Saksan paras hiphop-bändi: Casper
Nuorgamin kommentti: Kielimuuri estää voimakkaimmin juuri rap-musiikkiin tutustumista. Videon kahdeksan miljoonaa katselukertaa ja kappaleen keskinkertainen biitti saavat niputtamaan Casperin ”yhdentekevä mainstream” -mappiin.
Saksan paras darkpopbändi: Imaginary War
Nuorgamin kommentti: Neljän Ruusun näköinen bändi tapaa Depeche Moden Falcon uima-altaalla. Viehättävästä mielikuvasta huolimatta Imaginary Warin musiikki on melko kamalaa.
Saksan paras indiepopbändi: Hurricane Dean
Nuorgamin kommentti: Vaikuttaa siltä, että post-punk revival on saavuttanut myös Saksan. Asiasanat: Interpol, Editors, White Lies. Valitettavasti Hurricane Dean taitaa kuulua tunkiolle.
Saksan paras elektronisen musiikin bändi: Marek Hemman & Douglas Greed
Nuorgamin kommentti: Voiko elektroninen tanssimusiikki herättää Marek Hemmania stereotypisempää mielikuvaa Berliinistä?
Nuorgamin kommentti: ”You really hate it when a man sings on a track.” Douglas Greed on sanoituksessaan oikeassa, mutta saa biisinsä ärsyttävät puheosuudet anteeksi bassolinjallaan.
Saksan paras postrockbändi: Kokomo
http://www.youtube.com/watch?v=y2A-3aLYdC8
Nuorgamin kommentti: Kiinnostavin NBHAP:n nimeämä bändi, joka kuitenkin on melko tyypillistä instrumentaalista postrockia.
