”The KLF oli sitä itseään, postmoderni taideprojekti, joka vetää maton kaikkien tulkitsijoidensa jalkojen alta.”
Nuorgam goes English as The Great Nick Triani talks about the most perfect hair in pop.
Kun debyyttinsä julkaiseva katusoittajaretkue ilmoittaa, että kaikista maailman tiloista se olisi Tokoinranta, emme voi sanoa yllättyvämme.
”About a Girlin skitsofreeninen tunnemaailma on klassista Nirvanaa, passiivisagressiivista ja ilkeällä tavalla humoristista.”
”Kappale, jonka laulut on täysin samplattu vanhalta levyltä, on hieman hankala promottava. Kuka laulaa musiikkivideolla? Kuka hoitaa Top of the Popsin?”
Nuorgamin kaikki logoväännökset ensimmäistä kertaa ainutlaatuisessa yhteiskatselmuksessa!
Siinä se oli, 1980-luku. Otetaan viskiä.
”Elämme hyvin erikoista ajanjaksoa, mielestäni koko ajan käsitys on muuttumassa ja se pelottaa ihmisiä. Minä näen ajan ikään kuin kolmiulotteisena, mutta joillekin ihmisille se voi olla vaikeasti ymmärrettävissä.”
Arttu Tolonen esittää hartaan toiveen: ”Toivottavasti tiensä takaisin ihmisten yhteisöön löytävät sekä maailmankuvaansa syyttä ’kovaksi’ tieteeksi luulevat taloususkovaiset että monoteistisen uskontonsa nimeen kanssaihmisiään räjäyttelevät, pyhää sotaa käyvät ’soturit’.”
”Aika harva haluaa dekonstruoida popmusiikkia Raamattu ja antiikin myyttien ensyklopedia seuranaan. Ja totisesti minä sanon teille: All Around the World ei anna siihen pienintäkään tarvetta.”
Pulavuosina levyiskelmää dominoi juuri Dallapén mestaroima kotimainen haitarijazz, kertoo Pyry Waltari juttusarjan toisessa osassa.
Manchesterilaisyhtye sai koko Britannin istumaan alas – tosin vasta kaksi vuotta ensimmäisen kehotuksen jälkeen.