Long talk: vieraana David Tibet (Current 93)

Apokalyptistä folkia? Sehän oli sanaleikki, nauraa genren arvostetuin hahmo.

Current 93:n unenomaisen, apokalypsin symbolismin paatoksen ylipappi David Tibet on epäilemättä mystisen eksentrikon maineessa. Brittiläiseen neofolk- ja industrial-skeneen yhdistetyn, mutta viime vuodet näihin piireihin ilmeistä hajurakoa tehneen taiteen sekatyöläisen visiot ovat usein psykedeelisiä ja surrealistisia. Eläin- ja kasvisymboliikkaa, okkultistisia viittauksia, maailmanloppua ja ennen kaikkea kristillis-gnostilaista henkeä sisältävä kuvasto on menneiden kolmen vuosikymmenen kerännyt myyttisen auran ympärilleen.

Outolinnun aura karisee äkkiä, kun tavoitan Tibetin puhelimitse hänen kotoaan Hastingsista kesken parisuhdevelvollisuuksien. Ensi töikseen hän anteeksipyydellen nauraa, jos hetken odotus mitenkään onnistuisi, että hän ehtisi sulkea Skype-yhteyden ja sanoa heit tyttöystävälleen. Sitten hän kertoo innostuneena tulevasta vuodesta: Current 93 heittää kymmenkunta keikkaa pitkin vuotta ja julkaisee levyn. Tibet itse taas viimeistelee runokirjaansa ja pitää New Yorkissa taidenäyttelyn.

Reilun tunnin aikana keskustelu rönsyilee vanhan progen ja glamrockin arvostamisesta muun muassa niihin kahteen asiaan, joista ventovieraan kanssa ei muka saisi puhua: uskontoon ja politiikkaan. Olennaisin on toki kysyttävä heti alkuun:

Miksi vasta vuosi 2012 oli kypsä Current 93:n ensimmäiselle Suomen-keikalle?

”En oikeastaan tiedä! Sinun täytyy kysyä sitä Euroopan keikkamyyjältäni. Hän soitti minulle ja kysyi haluammeko esiintyä Suomessa. Ei sille mitään erityistä syytä ollut, yhtä hyvin olisimme voineet soittaa siellä 10–20 vuotta sitten. Olen tietenkin erittäin innoissani tästä keikasta, olen jo pitkään halunnut esiintyä Suomessa!”

Mikä oli ensimmäinen popkappale, josta muistat pitäneesi?

”Lapsena Malesiassa asuneena en kuulleet kovinkaan paljon länsimaista pop-musiikkia, vaikka tietysti Beatlesia silloin tällöin. Ensimmäinen suosikkini oli kuitenkin T. Rexin Metal Guru, ja rakastan edelleen glamrockia yli kaiken. Se on vaikuttanut aina vahvasti omaankin musiikkiini, vaikkei ehkä kuulukaan niin selvästi. Ensimmäinen ostamani levy oli Uriah Heepin Demons and Wizards.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mitä levyä olet kuunnellut eniten elämäsi aikana?

”Näin 51 vuoden iässsä olen kuunnellut niin paljon levyjä, että vaikea sanoa… Jos mietin nuoruuttani, niin voisin mainita sellaisia kuin T. Rexin The Slider, Yesin Fragile, Emerson, Lake & Palmerin Trilogy, Judas Priestin Sin After Sin, se Demons and Wizards, Jethro Tullin Aqualung… Sitten kuuntelin myös paljon varhaista musiikkia, kuten gregoriaanista laulua ja etenkin Palestrinaa. Romanttisista säveltäjistä en pahemmin perusta, mutta Glenn Gouldin Beethoven-tulkinnat ovat mahtavia.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

”Viime aikoina olen kuunnellut paljon afroamerikkalaista gospelia ja Leonard Cohenia. Olen aina fanittanut häntä suuresti, ja hänen uusi levynsä on fantastinen! Varsinkin, kun ajattelee miehen ikää, verrattuna vaikka Bob Dylaniin. Kyllä minä häntäkin arvostan, mutta Cohenin sanoituksista saa sentään nykyäänkin selvää. Cohen onkin ehkä ainoa artisti, jonka uusia levyjä hankin, siis muusikkoystävieni julkaisujen lisäksi.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mitkä ovat suosikkisäkeesi popmusiikissa?

”Niitäkin on niin paljon, mutta eräs mikä on koskettanut minua yli 25 vuoden ajan, on Blue Öyster Cultin Astronomy, Secret Treaties -levyltä:”

”Come Susie dear, let’s take a walk
Just out there upon the beach
I know you’ll soon be married
And you’ll want to know where winds come from
Well it’s never said at all
On the map that Carrie reads
Behind the clock back there you know
At the Four Winds Bar”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Kenen muusikon kuolema on viimeksi koskettanut sinua syvästi?

Coilin Jhonn Balancen. Toki myös Peter ’Sleazy’ Christophersonin poismeno oli hyvin surullinen tapaus ja rakastin häntä kovasti, mutta Jhonn oli yksi läheisimpiä ystäviäni. Jhonnin kuolemasta kuulin kesken astanga-joogatuntini Cornwallissa, Sleazysta kuulin taas kotonani Hastingsissa.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Olet tehnyt yhteistyötä valtavan artistikatraan kanssa, aina Nurse With Woundin Stephen Stapletonista Bonnie ”Prince” Billyyn ja Antony Hegartyyn. Onko vielä ketään, jonka haluaisit soittavan tai laulavan levylläsi?

”Ehkäpä Cyndi Lauper, olen hänen suuri faninsa. Ja Rob Halfordin haluaisin ehdottomasti levyilleni! Ja jos he olisivat hengissä, niin totta kai Sweetin Brian Connolly ja T. Rexin Marc Bolan. Hiljattain olen kuunnellut hyvin paljon Geneviève Beaulieun bändejä Menace Ruine ja Preterite, hänen kanssaan oli hauska tehdä yhteistyötä. Ja sitten on tietenkin Leonard Cohen.”

Kenen edesmenneen artistin tai hajonneen yhtyeen olisit halunnut nähdä livenä?

Comus oli pitkään yksi, mutta hehän palasivat kasaan ja aion julkaistakin heitä tulevaisuudessa. Martin Raphaelin Ramasesin olisin halunnut nähdä. Sellainen hieman psykedeelistä poppia 1970-luvun alussa tehnyt nimi, jonka taustabändinä soitti 10cc. Hän tosin teki itsemurhan vuosia sitten… Shirley ja Dolly Collinsin yhteisesiintymisiä en myöskään koskaan päässyt näkemään.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mikä artisti tai yhtye tekee maailman tärkeintä musiikkia juuri nyt?

”Mahdotonta sanoa… Mutta ainakin kaikki ystäväni.”

Mitkä kolme asiaa inspiroivat sinua tällä hetkellä?

”Tämäkin on vaikea, heh! Mietinpä hetken… Ainakin närhet, ne linnut siis, Pyhä Graal ja Aleister Crowleyn maalaukset, joita keräilen innokkaasti.”

Mikä on mielestäsi aliarvostettua, mikä taas yliarvostettua?

”Aliarvostettua on ainakin rakkaus ja ihmisyys, ihmissielu ylipäätään. Yliarvostettua ovat taas media, mainonta ja ahneus. Varsinkin näinä eurokriisin aikoina: koko valuutta oli katastrofi jo syntyessään. Sen suunnittelivat ahneet pankkiirit ja poliitikot saadakseen lisää valtaa. Kokonaisuus ei ole kestävä, kun sen alla on niin monta eri järjelmää. Esimerkiksi Kreikassa korruptio, lahjonta ja veronkierto on yleistä, ja näemmä tämä pitää maan talousjärjestelmän edes jotenkin kasassa. Mutta kun sen yhdistää pohjoiseurooppalaisiin, ’kiltteihin veronmaksajiin, niin eihän se toimi. Ja luonnollisesti tavallinen kansa kärsii pahiten. Eikös Suomi ole eurossa? Miten teillä ihmiset suhtautuvat siihen? Ja olikos teillä se… se ’True Finns’?”

Olet viime aikoina ollut aktiivinen myös kuvataiteen parissa. Käsittelet siinä paljolti samanlaisia teemoja kuin musiikissasi. Miten eri alat kulkevat taiteessasi lomittain?

”En oikeastaan koe itseäni muusikoksi tai taiteilijaksi, enemmänkin olen vain tyyppi, jolla on voimakas pakkomielle niitä asioita kohtaan, jotka minua koskettavat. Olen oikeastaan tehnyt kaiken taiteen itselleni, se on eräänlaista itsekseni puhumista. Tarkoitukseni ei ollut, että taide koskettaisi muita ihmisiä, ja sikäli suosio tuli yllätyksenä. Monet työni ovat outoja, ja ymmärrän, jos joku ei niitä tajua, mutta ymmärrän myös heitä, jotka tajuavat. Olen toki kiitollinen kaikille, jotka työtäni arvostavat, samoin kuin olen kiitollinen heille, joista olen vaikuttunut. Minulta on myös tulossa valokuvakirja sekä muutamia veistostöitä.

Uskon, että meidät on luotu nimenomaan luoviksi olennoiksi. Näin ollen kaikilla ihmisillä on kyky tehdä todella mahtavia juttuja, kunhan he eivät välitä mitä muut ihmiset ajattelevat – että ’nauretaanko minulle, kun teen nyt näin’. Uskon ihmisen sieluun, Jumalaan, ja toivon, että olemme kykeneväisiä tekemään paljon enemmän. Olemme oppineet paljon siitä, miten maailma toimii, mutta olemmeko oppineet juuri mitään omasta toiminnastamme? Nämähän ovat kaikki kliseitä, mutta miksi ne ovat sellaisia? Kannattaako meidän edes esittää uusia ajatuksia ja kysymyksiä, kun emme ole ratkaisseet edes näitä vanhoja?”

Olet työskennellyt myös vaatesuunnittelija Fabio Qarantan kanssa. Onko lisää vastaavaa tulossa?

”Niin, Qarantan kanssa toimimme niin, että hän käytti monia maalauksia ja piirroksiani vaatteidensa printteinä, enkä sinällään ollut mukana designauksessa. Luulisin, että tällaisia hankkeita on luvassa enemmänkin.”

Kertoisitko hieman sivuprojekteistasi, kuten Zu93:sta ja Myrninerestistä? Kummatkin ovat esittäneet myös Currentin materiaalia.

Zu’ta olen fanittanut pitkään ja he ovat fanittaneet minua. He pyysivät minua laulamaan heidän äänitteilleen, ja lähettivät minulle hyvin yksinkertaisia noise- ja dronepätkiä. Sitten he muokkasivat näitä raitoja, ja koostimme niistä impro-dronepohjalta levyn. Olemme tähän mennessä esiintyneet kahdesti.

Myrninerest taas syntyi siten, että minut ja Michael Cashmore pyydettiin esiintymään Barcelonaan. Aikeenamme oli esittää Currentin biisejä, mutta halusimme eri nimen ja myös viulistin. Tähän rooliin valikoitui Aloma Ruiz Baoda. Olen itse asiassa tänään tapaamassa Natalie Hyndea, joka on Pretendersin Chrissy Hynden tytär, ja kitaristi James Blackshaw’ta, joiden kanssa menemme äänittämään bändin uutta levyä. Levyn nimi on Jhonn, Uttered Babylon, ja se käsittelee suhdettani Jhonn Balanceen.”

Mikä on suhteesi Niksu-satuhahmoon ja nukketeologiaan ylipäätään? Muistan Niksun omasta lapsuudestani…

”Et sinä voi muistaa Niksua! Hän oli osa minun lapsuuttani! (naurua) Jo pienenä tykkäsin Niksu-tarinoiden tummasävytteisestä estetiikasta. Monet Harmsen van der Beekin kuvituksista olivat yllättävän synkkiä. Kun tein Swastikas for Noddy -levyä, ajauduin aika maaniseen tilaan vedettyäni happoa, amfetamiinia ja vodkaa. Näin Niksun ristiinnaulittuna taivaalla peikkojen kanssa, ja näky teki minuun vaikutukseen. Hurahdin täysin: hankin hirveästi Niksu-sälää mukeista pyjamoihin – minulla oli jopa Niksu-hattu!

Tuon ’puppet theology’ -jutun loin vähän Philip K. Dickin jalanjäljissä. Se oli alusta asti tehty vähän kieli poskessa – vaikka samalla se oli hyvinkin vakavaa. Siihen liittyi kristillistä apokalyptismiä ja vaihtoehtoista teologiaa, muttei mitään ’oikeaa’. Samalla syntyi tuo apocalyptic folk -termi, joka oli lähinnä sanaleikki! Monet ihmiset olivat siihen aikaan että ’mitä vittua David, tämähän kuulostaa ihan Simon & Garfunkelilta huonolla tripillä, olet pilannut urasi!’ Ja minä vastasin, että juuri näin! Tuo apokalypsi liittyi toki mainitsemaani teologiaan, mutta folk-sanalla viittasin myös kansaan.”

Eli Niksu-päiväsi ovat siis ohi?

”Hahaa, joo. Olen jo liian vanha sellaiseen!”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Mikä on suhtautumisesi kristillisiin yhteisöihin ja järjestäytyneeseen uskonnollisuuteen – käytkö esimerkiksi kirkossa? Jos kutsun uskoasi synkretistiseksi, olenko väärässä?

”Käyn kirkossa melko harvoin. Ulkomailla enemmänkin, ja silloinkin minua kiinnostavat ne lähinnä rakennuksina. Malesiassa kristinusko näyttäytyi yhtä eksoottisena uskonton hindulaisuuden tai buddhalaisuuden keskellä. Olin kuitenkin eniten kiinnostunut kristillisistä tekteistä, enkä sinällään sanoisi uskoani synkretistiseksi. Minua kiinnostivat Uusi testamentti, maailmanloppu, apokryfikirjat. Kiinnostuin myös buddhalaisuudesta, kabbalasta ja Aleister Crowleysta. Jo 12-vuotiaana minulla oli paljon näihin aiheisiin liittyviä kirjoja, mikä kuulostaa varmasti hassulta. Kiinnostuksestani tiibetiläisiä viisauksia kohtaan tein levynkin. Olin myös Crowleyn thelemalaisia oppeja seurailevan Ordo Templi Orientisin jäsen, mutta sydämeni oli silti kristinuskossa.

En varmaankaan ole mikään ’standardiuskovainen’, mutta en missään tapauksessa koe olevani mitenkään erikoinen. Minusta ihmisen suhteen Kristukseen tulisi olla henkilökohtainen, enkä usko tuomitsevuuteen – vaikka minähän olen tuomitsevainen, koska olen ihminen! Uskon kuitenkin siihen, että Kristus nousi kuolleista ja tulee palaamaan. Mutta voin puhua vain omasta puolestani, sillä aivan hyvin voin olla väärässäkin. Näkemykseni eivät vuosien saatossa ole sinällään muttuneet, vaikka nykyään ne ovat ehkä sofistikoituneempia. Onko se sitten hyvä juttu, en tiedä, hehheh.”

Kuinka hyvin tunnet suomalaista musiikkia?

”Jos olen rehellinen, niin tuntemukseni on nolla. Ainoa bändi, jonka muistan nimeltä, on Wigwam, mikä sekin ulottuu nuoruuteeni ja progen diggailuun. Tosin olen ymmärtänyt, että teillä oli muutama vuosi sitten suurikin räjähdys underground-musiikin puolella? Monet ystäväni soittivat niitä bändejä minulle, mutten muista niiden nimiä. Olen lukenut Kalevalan, käännöksenä tosin, ja Tolkien-fanina tiedän, että hän kehitti haltiakielen suomesta. Kielenne on musikaalinen ja kaunis!”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

http://www.youtube.com/watch?v=hqT6sSdOI_I

Current 93 Savoy-teatterissa 18. maaliskuuta.