Kerran voi onnistua. Aina ei voi onnistua. Jotkut yhden hitin ihmeet saavat kiittää siitä ainoasta onnistumisestaan jotain toista. Esittelemme niistä kahdeksan.
1. Baby I Love Your Way
Hitiksi teki Big Mountain vuonna 1994.
Alkuperäinen esittäjä oli Peter Frampton vuonna 1975.
Kalifornialainen reggaeretkue teki kappaleen myyttisen sukupolvi X:n tunnuselokuvaan Reality Bites. Leffahitin Big Mountain katosi kuvioista nopeammin kuin elokuvaa tähdittänyt Winona Ryder. Tänä vuonna Ryderin on voinut taas nähdä hyvässä rainassa Black Swan. Big Mountainista ei ole näkynyt vuorenhuippuakaan.
2. Word Up!
Hitiksi teki Gun vuonna 1996.
Alkuperäinen esittäjä oli Cameo vuonna 1986.
Skotlantilaisen Gunin biisi pääsi MTV:n voimasoittoon ja kipusi parhaimmillaan Englannin listan kahdeksanneksi. Suomessakin koettiin lyhyt, mutta hektinen Gun-buumi. Jonkinlainen länsimaisen populaarikulttuurin kulminaatiopiste koettiin, kun Vanilla Ice käytti kappaletta musiikkinaan Dancing on Ice -esityksessään. Never forget -osastoa edustaa Kornin versio kappaleesta.
3. Gangsta’s Paradise
Hitiksi teki Coolio vuonna 1995.
Alkuperäinen esittäjä oli Stevie Wonder: Pastime Paradise vuonna 1976.
Coolion ainoa tunnettu kappale on varmasti kovin Raamatun säkeillä avaavaa raphitti koskaan. Coolio-kuumeen huippulukemissa kappale nappasi Grammyn ja palkittiin parhaana videona MTV:llä. Sittemmin Cooliolla on ollut nimensä mukaisesti viileämpää.
4. Mambo No. 5
Hitiksi teki Lou Bega vuonna 1999.
Alkuperäinen esittäjä oli Perez Prado vuonna 1949.
Suomenkin listaykköseksi vuonna 1999 kivunnut pseudomambo oli kotoisin mistäpä muualtakaan kuin Saksasta. Mambon kuninkaaksi kutsuttu Prado ei onneksi kuullut Lou Began versiota. Hän oli kuollut vuonna 1989.
5. Tainted Love
Hitiksi teki Soft Cell vuonna 1982.
Alkuperäinen esittäjä oli Gloria Jones vuonna 1965.
Tarinan mukaan Soft Cell olisi hajonnut, jos Tainted Love olisi flopannut. Siitä tuli ykköshitti 17 maassa. Alkuperäinen kappale ei päässyt kahdella eri yrittämälläkään minkään maan listoille, vaikka jälkimmäisen version (jota ei kuulla tässä) tuotti itse Marc Bolan.
6. Don’t Leave Me This Way
Hitiksi teki Communards vuonna 1986.
Alkuperäinen esittäjä oli Harold Melvin & The Bluenotes vuonna 1975.
Jimmy Somervillen falsetin vetämä energinen versio aikaisemmin tuntemattomaksi jääneestä pophelmestä oli Englannin myydyin single vuonna 1986. Communards omisti kappaleen – tietysti – Lontoon kaupungin hallinnolle.
7. Living Next Door to Alice
Hitiksi teki Smokie vuonna 1976.
Alkuperäinen esittäjä oli New World vuonna 1972.
Joku Googlen kautta tänne päätynyt Smokie-fani voi kitistä, ettei Smokie ole mikään yhden hitin ihme, mutta on se. Kappaleessa päähenkilö jahkailee 24 vuotta, mutta Smokiella kesti vain neljä vuotta napata hitti Australiasta. Elettiin aikaa ennen internetiä, joten se oli mahdollista. Sittemmin joku on pitänyt tarkemmin kiinni New Worldin oikeuksista, sillä alkuperäistä versiota vuodelta 1972 ei YouTubesta enää löydy.
8. The Bomb!
Hitiksi teki Bucketheads vuonna 1995.
Alkuperäinen esittäjä oli Chicago: Street Player vuonna 1979.
Jos vuonna 1995 jonkun house-biisin tahtiin kreisibailattiin, se oli ämpäripäiden The Bomb! (These sounds fall in to my mind). Jo kappaleen otsikossa oli huijaus. Biisissähän ei lauleta päähän tarttuvista soundeista, vaan street sounds swirling through my mind. Kuuntele tarkkaan! Alkuperäinen kappale Street Player, josta The Bomb olennaiset kohtansa on samplannut, oli kaikkea muuta kuin hitti. Se oli Chicagon halveksitun 13 -albumin avausraita.