Nuorgam kertoo nyt, miltä Kaakkois-Euroopan muuttuva kartta oikein näyttää.

Nuorgamin pussikaljaosasto maisteli analyyttisesti mallasjuomien musiikillista profiilia. Festivaaliyhteistyö paljastaa näennäisen samanlaisista lagereista olennaisia eroja.

Koff – oman elämänsä Hynysille

Mukana: mm. Ruisrock, Rock the Beach, Nummirock, Sauna ja Tuska.

Koff ehti tänä kesänä hillua Turussa maailman popkerman parissa, mutta tärkein musiikillinen perusarvo Koffin kirjoissa on kuitekin lappeenrantalainen paalutuskone Kotiteollisuus. Kaljamainosten mukaan Koffin Facebook-tykkääjät voivat voittaa tapaamisen Kotiteollisuuden kanssa, ja firman mukaan bändi on jopa osallistunut uuden Koff Rock -oluen tuotekehittelyyn. Siitä on todisteena videokin, jossa Hynynen kääntelee papereita.

Lapin kulta – raikkaampi kuin Koff

Mukana: Full Steam Ahead -kiertue.

Lapin kulta on raikas lager, joka seilaa Fullsteamin kanssa höyrylaivalla, koska Fullsteamin indie-meiniki on niin uutta ja raikasta. Hartwallin säätiedotuksen mukaan Suomessa puhaltaa nyt raikas tuulahdus ja ilmassa on uutta energiaa, ja yritys haluaakin olla mukana luomassa raikasta kaupunkikulttuuria.

Heineken – vähän fiksumpi kalja

Mukana: Flow.

Heineken isännöi Flow-festivaalin Open Source Stagea, jonka nimessä kalskahtaa maailmaa muuttavien älykköjen mystinen Start up -maailma. Heineken tarjoillaan viileänä, vain viileimmille tyypeille.

Tuborg – ihmisten kalja

Mukana: Provissirock.

Provinssirock on perusfestivaali, jonka slogan (”Ihmisten juhla”) paljastaa filosofisen yhteyden perussanomalehtiin. Samanhenkinen Hesari on tarkoitettu ”niille, jotka välittävät tästä elämästä” ja Aamulehti puolestaan kertoo ”elämästä ihmisille”. Festarivalinnallaan Tuborg asemoi itsensä tiukasti maailmassa elävien ihmisten kaljaksi.

Siivittäköön Civet lätkärockillaan Suomen leijonat voittoon!

Nuorgam nostaa hattua ja lähettää musiikillisen lentosuukot Leijonille, jotka taistelevat tänään maanantaina naisten jääkiekon maailmanmestaruuskisojen finaalipaikasta Kanadan Ottawassa.

Nämä neljä naisten laulamaa kappaletta on kuin tehty jääkiekkoareenoilla huudettaviksi. Niiden välitön hankkiminen kaikkien jäähallien levyhyllyyn on joustokaukalotason prioriteetti.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Suomi ja Yhdysvallat kohtaavat naisten jääkiekon MM-kisojen välierässä maanantaina 8.4.2013 kello 22.30 Suomen-aikaa.

Tyypilliselle Rytmihäiriö-levylle mahtuu yli kymmenen henkirikosta, ja kappaleissa tapetaan keskimäärin 0,38 ihmistä minuutissa. Yhtyeen tappotahti on poikkeuksellinen. Se jättää helposti jälkeensä esimerkiksi itsemurhia romantisoivan kuolonmetallin, sillä itsensä voi tappaa laulussa vain kerran.

Infografiikka perustuu varovaiseen arvioon, uhrien todellinen määrä saattaa olla suurempikin. Nuorgamin rikostutkimusyksikkö ei löytänyt pitäviä todisteita esimerkiksi siitä, että kappaleissa päivyrillä ja Raamatulla suoritetut pahoinpitelyt olisivat olleet kuolettavia.

Rytmihäiriö Tavastialla 15.3. ja Tampereen Pakkahuoneella 16.3.

Kantauralilainen Satumaa – mukaelma V.V. Napolskikhin kaaviosta

Suomi-iskelmän kaukokaipuulla on yllättävät syvät juuret.

Nuorgam tempautuu mukaan kansantieteelliseen keskusteluun kirjahyllystä sattumalta löytyneen vanhan kirjan innoittamana.

Akateemisen Ethnologica Uralica -sarjan julkaisu Northern Religions and Shamanism vuodelta 1992 avaa näkymiä suomalaisten esivanhempien mielenmaisemaan tuhansien vuosien taakse. Siinä V.V. Napolskikh rekonstruoi kantauralilaisen mytologisen maailmankuvan. Kyse on siis siitä, millainen oli suomalaisten, unkarilaisten, udmurttien ja muiden uralilaisten kansojen esivanhempien mytologia tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua.

Kantauralilaisen mytologian kova ydin näyttäisi olevan se kaiho, joka läikähtää sielussa, kun muuttolintojen komeat parvet karkaavat etelään ja jättävät ihmispolon kaamokseen palelemaan. Onkin hauskaa, että tämä suomalaisuuden syvä pohjavirta tiivistyy parhaiten Suomen ”kansallistangossa” – Unto Monosen Satumaassa.

Kantauralilainen maailmankuva on kolmitasoinen. Siinä on etelään ja taivaaseen assosioituva ylinen maailma, ihmisten keskimaailma sekä pohjoiseen ja kuolemaan assosioituva alinen maailma. Sielut tulevat ylisestä maailmasta, elämän virran alkulähteiltä, ja niiden määränpäänä on alajuoksulla odottava alinen. Etelän onnela on se ”lintukotola”, jonne linnut lentävät talveksi pitkin ”linnuntietä”. Kaikki sieltä tuleva on hyvää ja pyhää.

Satumaan sanoituksessa haaveillaan ”onnen kaukorannasta”, jossa ”kukat kauneimmat luo aina loistettaan”. Se on paikka, jonne linnut lentävät, mutta jonne laulaja voi vain kaivata.

Kun laulaja siirtyy mielessään Satumaahan ”aatoksin mi kauas entää”, hän tekee samaa matkaa, kuin hantien tai mansien shamaanit, joka johdattivat linnun hahmossa potilaansa sielun muuttolintujen maahan, uudistavalle elämän alkulähteelle.

Lähde: V.V. Napolskikh, 1992, Proto-Uralic World Picture: A Reconstruction, Ethnologica Uralica -sarjan julkaisussa Northern Religions and Shamanism, 1992, painettu Budapestissa, editoijat Juha Pentikäinen ja Mihály Hoppál.

Suomen Euroviisu-edustaja valitaan seuraavina viikkoina Uuden Musiikin Kilpailussa ja tuttuun tapaan koko kansa huomaa väittelevänsä Euroviisuista, joista kukaan ei tunnusta olevansa kiinnostunut. Nuorgam osallistuu analysointiin sijoittamalla ehdokkaat nelikenttään sen perusteella, säväyttävätkö ne vaateliasta kansainvälistä tuomaristoa ja jäävätkö ne yleisön mieleen.

Malmön euroviisufinaalissa tuomaristojen äänillä on yhtä suuri painoarvo kuin yleisöäänestyksellä, ja nelikentän pystyakseli kuvaakin sitä, vetoaako kappale ulkomaisiin tuomaristoihin. Kyllä! Nuorgam sai kiinni kaksi ihan oikeaa raatilaista ja testasi laboratorio-olosuhteissa, miten he reagoivat Suomen viisuehdokkaisiin. Koekaniineina olivat Viron viisuraadin pitkäaikainen jäsen Owe Petersell ja Latvian tuomaristossa viime vuonna istunut Sigita Jevgļevska.

Vaaka-akseli puolestaan kuvaa sitä, erottuisiko ehdokas mitenkään joukosta maailman suurimmassa iskelmädiskohelvettissä. Myös mieleenjäämispisteet punnittiin tieteellisen täsmällisesti – niitä sai yllättävyydestä, omaleimaisuudesta, ärsyttävyydestä ja morsiusmekosta.

Grafiikka: Sami Nieminen. Kuvat: anatom.fi.

Mitä mieltä olet Uuden Musiikin Kilpailun osanottajista? Kerro se kommenteissa (vaikka et olekaan Euroviisuista kiinnostunut).

Muista myös Dear UMK, here are the results of Nuorgam nönnönnöö-artikkelimme!

Alina Orlova on tällä hetkellä liettualaisen popmusiikin ykkösvientituote.

Nuorgam on aiemmin esitellyt Viron ja Latvian musiikkia. Baltian-kierros päättyy Markus Kuokkasen opastamana nyt Liettuaan.

Liettua on ihmeellinen maa, siellä on meneillään vaikka mitä. Näytteiksi on poimittu muun muassa utuista poppia, Balkan-henkistä tassimusiikkia ja filosofista metallia.

Alina Orlova

Vähän Regina Spektorilta tai Amanda Palmerilta kuulostava Alina Orlova on jo kansainvälisesti tunnettu muusikko, joka laulaa liettuaksi, venäjäksi ja englanniksi. Orlova esittää usein folk-henkisiä laulujaan pelkän pianon säestyksellä.

Orlovan kappaleet ovat hienoja, ajattomia teoksia. Esimerkiksi alle pariminuuttinen Lovesong on täydellinen pieni kabaree-rallatus, joka tanssittaa kuulijan jonnekin romanttisen epätoivoisten sydänsurujen pyörteisiin.

Video ei ole enää saatavilla

Rasabasa

Liettualais-norjalainen Rasabasa on nosteessa. Baltian kesän ykkösjuhla, Latvian Positivus-festivaali, hehkutti bändiä tänä vuonna yhdeksi kuumimmista uutuuksistaan.

Rasabasan musiikki leijailee uneliaasti syntikkasiivin, ja laulajan keijukaismaiset tanssiliikkeet loihtivat samanlaista satumesätunnelmaa kuin bändin animaatiovideo. Hassua, mutta laulajan kehollisen ilmaisun kautta eteerisestä musiikista saa jotenkin paremmin kiinni.

Video ei ole enää saatavilla

GJan

GJan, jonka nimi kirjoitetaan kahdella isolla alkukirjaimella, ja jonka nimen lausumismuotoa en uskalla arvaillakaan, esittää oikein pätevän kuuloista kansainvälistä radiopoppia.

GJan syö videolla kakkua kapinallisen sottaisesti ja kiroileekin. Voi olla, että hän on Liettuan Avril Lavigne tai Pink, tai sitten voi olla, että olen liian vanha sanomaan tästä mitään.

Video ei ole enää saatavilla

Baltic Balkan

Maailmassa ei kai ole koskaan ole liikaa Balkan-henkistä bilemusiikkia. Dj-ryhmä Baltic Balkan keittää Balkanin perinteistä, klezmer-musiikista ja muista väkevistä aineksista musiikkia, jossa on imua kuin Shantelissa konsanaan.

Ryhmä julkaisi elokuun alussa Banda Dzeta -orkesterin kanssa mainion Katapulta-EP:n ja tulee 10.8. Helsinkiin Mbarin Balkan Fever -festivaalille.

Video ei ole enää saatavilla

Freaks on Floor

Kaikilla kunnianhimoisilla bändeillä on nykyään ihan oma genrensä, ja Freaks on Floorin oma uusgenre on “alternative party”. Bändin Freedom, Peace & Me -kappale soi varsinkin livenä tosi isosti ja komeasti, mutta kompensoiko hyvä meininki vähän noloja sanoja?

Video ei ole enää saatavilla

Inquisitor

Inquisitor edustaa kiinnostavan kiemuraista ja filosofista metallia. Parin vuoden takaisen albumin pitkille ja monimutkaisille kappaleille löytyy yhtä pitkä ja monimukainen selitys. The Quantum Theory of Id -levyn kerrotaan olevan metafyysinen satu, jonka inspiraation lähteenä on ikiaikainen kamppailu determinismin ja indeterminismin käsitteiden välillä. Laulujen nimet viittaavat tiettyihin kirjoihin, joiden opiskelu ehkä avaisi tätä eeposta. Levy lähtee käyntiin determinismin murtumisella, ja jatkuu labyrinttien ja kiusausten kautta pelastukseen.

Kyseessä on selvästikin A.W. Yrjänän salainen sivuprojekti.

Video ei ole enää saatavilla

Creams

Creams on juuri niin outo bändi, että en yhtään tiedä, mitä mieltä sen musiikista voisi olla, mutta sitä on pakko kuunnella uudestaan ja uudestaan. Tunkkaisesti kaikuvan laulun ja kirkkaden soundien kontrasti koukuttaa.

Nämä noisepop-potspunk-hörhöt ovat ainakin Myspace- ja Bandcamp-sivujensa perusteella liettualaisia, vaikka bändin kotipaikka onkin Leipzig.

Video ei ole enää saatavilla

Candee Train

Aurinko laskee Kaunasissa, ja jazzahtava Candee Train jammailee kuulaasti talon katolla. Eikä mikään maailmassa voi olla niin funky, kuin bändin basistin ja rumpalin bokserit.

Video ei ole enää saatavilla

Baltic Balkan Helsingin Mbarissa Balkan Fever -festivaalilla 10.8.

Neon-roskaan verhoutunut Kodek tuuttaa "universaali jääfunkia".

Ehkä luulit, ettet tunne latvialaista musiikkia, mutta kukapa ei tietäisi Raimonds Paulsin säveltämää Miljoona ruusua -superhittiä. Tällä vuosituhannella Neuvosto-iskelmän ihmemaassa tehdään muun muassa kunnianhimoista indiepoppia, vakuuttavaa doom-metallia ja eriskummallista bitpoppia. Nuorgam esittelee kuusi maistiaista suomalaisille melko tuntemattomaksi jääneestä etelänaapurista.

#1 Instrumenti

Brainstorm eli Prāta Vētra on jo pitkään ollut latvialaisille Riga Balsam -liköörin kaltainen kansallinen ikoni, jonka levyjä tuputetaan turisteille matkamuistomyymälöissä. Nyt vanhan jättiläisen ikonista asemaa uhkaa kuumaakin kuumempi Instrumenti, joka muistetaan usein indie-uskottavasta outoilustaan. Bändin lavashowhun on kuulunut muun muassa pandanaamioita ja surrealistisia peruukkeja.

Myös Instrumentin levynkansien ja bändipaitojen design on taiteellista hörhöilyä. Designin lähtökohtana on ajatus, että muusikot ovat vain instrumentteja ja todellinen taiteilija oli itse ääni. Tuotteisiin painetut kuviot syntyivät niin, että muusikot kaatoivat maalia kaiuttimen värähtelevälle kalvolle ja antoivat roiskeiden tarttua paperille. Näin ääni ikään kuin ilmaisi itseään visuaalisesti, tai jotain.

Instrumenti on tärkeä erityisesti upeiden keikkojensa takia. Näytteenä maistiaisia konsertista.

http://vimeo.com/34995852

#2 Frailty

Frailty on niin hyvä doom-jyrä, että sille soisi enemmän mainetta ja kunniaa. Bändin luulisi kelpaavan esimerkiksi Swallow the Sunin faneille.

Frailtyn ensimmäisen levyn kappaleet olivat jylhiä, paikallaan seisovia monoliitteja. Toinen pitkä albumi on vauhdikkaampi ja värikkäämpi. Jotkut uusista kappaleista tuovat vastustamattomasti mieleen Amorphiksen alkuaikojen kolkot tunnelmat.

Frailty seisoo tukevasti doom-kliseiden peruskalliolla. Levyillä on tietenkin tuulensuhinaa ja sateenropinaa sekä asiaankuuluvan alleviivaavia kappaleiden nimiä, kuten The Doomed Halls of Damnation.

Video ei ole enää saatavilla

#3 The Sound Poets

The Sound Poets -yhtyeen falsettifiilistelyssä voi kuulla hengenheimolaisuutta Poets of the Falliin ja muihinkin poet-johdannaisiin, koska poet-sanan kosketus muuttaa kaiken viiltävän romanttiseksi kimallukseksi. Edellinen lause on maailmanennätys poet-sanojen määrässä virkettä kohti.

Vaikka The Sound Poets soi radoissa, kovin moni latvialainen ei näytä tunnistavan bändin nimeä. Se jytky-hitti on kai vielä tulematta.

Yhtyeen kotisivuilla on kaksi yllättävän erilaista versiota hitistä, jonka nimi on – luonnollisesti – Poet. Toinen niistä kuulostaa Poets of the Fallilta ja toinen hyvältä.

Video ei ole enää saatavilla

#4 Tesa

Tesa soittaa murskaavaa post-metallia, jonka tekstuuri joko kutsuu syliinsä tai sitten ei. Esikoislevyllä Heartbeats from the Sky on Cult of Lunan soundi, mutta ei sen groovea. Yksitoikkoisessa kudoksessa on harmauden ekstaasia. Huuto hukkkuu vyöryvien kitaroiden alle. Uudet kappaleet lupaavat jatkossa vähän postrockimpaa otetta.

Video ei ole enää saatavilla

#5 Gustavo

Räppäri Gustavon kiinnostavimpiin projekteihin kuuluu muutaman vuoden takainen yhteistyö venäläiskollega Vladyn kanssa. Vlady kuuluu Venäjän Kaukasukselta ponnistavaan Kasta-ryhmään. Kaikki Nuorgamin lukijat, jotka osaavat sekä latviaa että venäjää, voivat siirtyä suoraan nautiskelemaan videon verbaaliakrobatiasta. Muille pitää vähän avata kaksikielisen räpäytyksen neroutta.

Gustavo ja Vlady käyvät baarissa dialogia, joka poukkoilee väärinkäsityksestä toiseen. Kaksikko päätyy tilaamaan tolkuttomat määrät drinkkejä, koska latvian lause ”saammeko laskun” kuulostaa vähän samalta kuin venäjän lause ”tupla-annos, kiitos”. Kun Vlady ehdottaa venäjäksi ”kohta lähdetään”, se kuulostaa samalta kuin latvian lause ”olen kaksonen”, joten keskustelu siirtyy horoskooppeihin.

Saatettakoon nyt kaikkien tietoon, että villissä idässä on lyömättömiä sananiekkoja, vaikka tämä ei suomalaisille aukeakaan. Helmiä sioille.

Video ei ole enää saatavilla

#6 Kodek

Kodek tekee jäätävän viileää bilemusiikkia 1980-luvun 8-bittisten konsoleiden ja kotitietokoneiden hengessä. Albumeita on jopa julkaistu retrosti disketeillä. Kasaripiipityksessä on särmää, ja terästettynä videoiden neon-roskan kanssa se muodostaa paukun, joka voi krapula-aamuna olla tappava.

Kodek on keksinyt omalle musiikilleen genren: universal ice funk.

Video ei ole enää saatavilla

Candy Empiren kissanaamion takaa löytyy multi-instrumentalisti Ervin Trofimov.

Virolaisen rockmusiikin maailmanvalloitus on pääsyt hyvään alkuun. Metsatöll ei ole enää ainoa Suomessa tunnettu virolaisbändi, nyt radiossa soivat Iiriksen, Kerlin ja Ewert & the Two Dragonsin hitit. Britanniassa virolaisista tunnetaan poplaulaja Hannah Ild ja house-pumppu Rulers of the Deep.

Kuka murtautuu Virosta seuraavaksi kansainväliseen tietoisuuteen? Nuorgamin vedonlyöntianalyytikko Markus Kuokkanen tarjoaa kertoimet vientitoivojen kisaan.

MIMICRY

Mimicry villitsee yleisöä kotikentällä, vaikka vieraissa onkin vaikeampaa. Elektroryhmä on livenä niin viileä ja badass, että siihen on vaikea olla ihastumatta. Uusien, vähäeleisten kappaleiden myötä Mimicrystä on ehkä tulossa Viron Ladytron. Mimicryn mystinen lavakarisma voi johtua siitä, että Kene Vernik on oikeasti ihmishusky.

Breikkaustodennäköisyys: 62 %

Video ei ole enää saatavilla

CANDY EMPIRE

Tolkuttoman tyylikäs Candy Empire on saanut vahvan startin kisaan. Savuinen, käheä pörinä riittää jonnekin paalupaikan tuntumaan. Joku on kuvannut karkki-imperiumia futuristiseksi Blondieksi, jota säestää Neil Young. Se kertoo jotain kuvailemisen vaikeudesta.

Breikkaustodennäköisyys:58 %

SIBYL VANE

Sibyl Vane on turvallisen tuntuinen vetokohde. Bändi likkuu jossain vaihtoehtorockin, bluesin ja popin maastoissa. Monissa kappaleissa on imua. Sibyl Vane löytänee paikkansa radioiden soittolistoilta.

Breikkaustodennäköisyys: 70 %

Video ei ole enää saatavilla

LAIKA VIRGIN

Kuulaan elektroninen Laika Virgin taitaa olla Viron Cut Copy. Bändi teki äskettäin raikkaan videon, jossa on paljon kivoja värejä ja villavaatteita. Villapaitaromantikkojen ketsuppipullo on nyt avattu.

Breikkaustodennäköisyys: 52 %

Video ei ole enää saatavilla

TALBOT

Talbotilla on kisassa ennakkosuosikin paineet. Viron doom-duo sai huhtikuussa Tallinn Music Week -tapahtumassa Go Change the World -palkinnon. Se on siis maansa virallinen vientitoivo.

Breikkaustodennäköisyys: 60 %

VÄLJASÕIT ROHELISSE

Väljasõit rohelisse on aika jännä bändi. Varsinkin bändin keikat ovat kuulemma jänniä. Hankalan niminen orkesteri hiipii salakavalasti suosikkien peesiin. Bändin nimi viittaa Arkadi ja Boris Strugatskin tieteisromaaniin Stalker: Huviretki tienpientarelle, johon perustuva Andrei Tarkovskin elokuva kuvattin Talinnassa. Ja kyllähän bändin musiikissa voi kuulla Stalker-elokuvan tunnelmia. Bändi kuvaa musiikkiaan yhden soinnun psykedeliaksi, jossa on hitaan bluesin, surfin ja krautrockin sävyjä.

Breikkaustodennäköisyys: 40 %

http://vimeo.com/35320529

FORGOTTEN SUNRISE

Forgotten sunrise on parhaimmillaan, kun se tunnelmoi romanttisesti ranne otsalla. Tallinnan Von Krahlissa tehty hieno keikkataltiointi on tyylikkäässä jyhkeydessään kuin päivitettyä Bauhausia.

Breikkaustodennäköisyys: 50 %

Video ei ole enää saatavilla

FREAKANGEL

Freakangel on kisan musta hevonen, jota ei löydy vienninedistämissivustoilta. Sen nokkamies Dmitry Darling on Tallinnan pimeissä lepakkoluolissa lymyävä hottis, jolla on pousaukset hallussa. Se voi viedä pitkälle, eihän musiikissa ole kyse vain musiikista. Freakangel kurkottaa EBM-kellareista kohti valtavirtaa. Uusi levy on välillä silkkaa Marilyn Mansonia.

Breikkaustodennäköisyys: 66,6 % – tietysti

Video ei ole enää saatavilla

Freakangel Tampereen Redemption-festivaalilla 8.9. Festivaali järjestetään Klubilla ja Dog’s Homessa. Lisätietoja tästä.