Nuorgam — Nightwish https://www.nrgm.fi Verkkomedia, jossa rakkaus musiikkia kohtaan kukoistaa ja voi hyvin. Wed, 18 Mar 2026 13:17:32 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=7.0 Nuorgam Nightwishin Areenaspektaakkelissa! https://www.nrgm.fi/artikkelit/nuorgam-nightwishin-areenaspektaakkelissa__trashed/ Mon, 12 Nov 2012 15:08:29 +0000 http://www.nrgm.fi/?p=36825

Siellä jossakin se bändi on.

Viime viikolla aloitimme uuden liveraportointitavan livetviittaamalla keikkoja. Liveraportointitapa. Livetviittaus. Kauhean vaikeita sanoja. Lähes yhtä vaikeita sanoja kuin Nightwishin uuden albumin nimi, Imaginaerum, jonka niminen elokuva on nyt myös julkaistu.

Reportterimme Anton Vanha-Majamaa oli paikanpäällä älypuhelin tanassa katsomassa keikkaa ja uutta elokuvaa. Tässä kooste lauantai-illan tapahtumista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]> Giffaa hei! #317: Nightwish https://www.nrgm.fi/giffaa-hei/giffaa-hei-317-nightwish__trashed/ Tue, 02 Oct 2012 05:00:52 +0000 http://www.nrgm.fi/?p=34940

Nightwish /Anette Olzon 07.07.2012 Ruisrock, Turku.

]]> Giffaa hei! #277: Nightwish https://www.nrgm.fi/giffaa-hei/giffaa-hei-277-nightwish-2/ Tue, 17 Jul 2012 05:00:39 +0000 http://www.nrgm.fi/?p=31257

Nightwish / Tuomas Holopainen 07.07.2012 Ruisrock, Turku.

]]> #96 Nightwish – Amaranth (2007) https://www.nrgm.fi/artikkelit/96-nightwish-amaranth-2007/ Sat, 16 Jun 2012 08:00:59 +0000 http://www.nrgm.fi/?p=29070

Anette Olzon, rokkimimmi. (Kuva: Tomi Palsa)

Suomen musiikkihistorian ylenpalttisimman saippuaoopperan seurauksena syntyi Nightwishin paras kappale.

”You believe but what you see
You receive but what you give”

Minulla ei ole kummoista suhdetta Nightwishin musiikkiin. En ole vieläkään onnistunut kuuntelemaan yhtään heidän albumiaan alusta loppuun. Samoin kuin muut paitsi pienen kiven alla 2000-luvulla asuneet suomalaiset, olin toki kuullut yhtyettä radiossa ja nähnyt heidän videoitaan musiikkiohjelmissa silloin, kun sellaisilla asioilla kuten ”radio” ja ”musiikkiohjelmat” oli vielä jotakin merkitystä.

Jopa minulle oli tosin selvää, että yhtyeen primus motorilla Tuomas Holopaisella on harvinainen kyky säveltää taitavia ja mieleenpainuvia pophevikappaleita. Yhtyeessä oli kuitenkin omaan makuuni liikaa vieroksuttavia ominaisuuksia. Kuten vaikkapa se, että Nightwish kuulosti enemmän kuin paikoittain liikaa Stratovariukselta, jonka laulajaksi oli palkattu sietämättömästi loilottava heavy metal -biancacastafiore, jonka englannin kielen ääntäminen oli vieläkin sietämättömämpää.

Vuoden 2005 Once-albumin ykkössingle Nemo kuitenkin herätti mielenkiintoni. Siinä oli kaikkea: mieleenpainuva melodia; herkän tummasuklainen tunnelma, joka vältti teutonihevin muovisimmat sudenkuopat; Antti Jokisen, tuon musiikkivideoiden Renny Harlinin, ohjaama suureellinen Edgar Allan Poe -fantasiavideo; ja mikä parasta, Tarja Turunen malttoi kerrankin laulaa kappaleen ehdoilla.

Mutta se oli vasta alkusoittoa tulevalle; tätä seuranneita tapahtumia ei kukaan olisi osannut aavistaa.

Vai olisiko sittenkin? Ehkä tämä oli ainoa looginen tie yhtyeelle – ja henkilölle, Holopaiselle – joka tuntuu addiktoituneen reality-sarjoista tuttuun emotionaalisen rehellisyyden tyranniaan (lue: kaikki tunteet täytyy huutaa talojen katoilta, sillä ne ovat ”aitoja”). Holopainen ehkä haluaisi, että kyseisen episodin dramaattisuus vertautuisi hänen rakastamansa Taru sormusten herrasta -saagan eeppisiin kiemuroihin, mutta kyllähän se on silkkaa Dynastiaa.

On tarinan stereotyyppinen ulkomaankomeljanttari, kulisseissa Turusen naruja vetelevä aviomies Marcelo Cabuli, on bändiään valistuneen tyrannin tavoin ohjastava, Disneyyn ja elokuvasäveltäjä Vangelisiin mieltynyt mieslapsi Holopainen ja on Turusen väitetty diivailu (”Minä en tarvitse enää Nightwishiä!”). Ja on ennen kaikkea se, miten yhtye ilmoitti Turuselle potkuista: vain tunteja sen jälkeen, kun Nightwish oli soittanut maailmankiertueensa viimeisen keikan vielä autuaan tietämättömän Turusen kanssa, yhtye julkaisi nettisivuillaan Holopaisen avoimen kirjeen, jossa Turunen potkittiin ulos yhtyeestä mustamaalauksen saattelemana.

Sitä seurasi tietenkin Turusen oma avoin kirje ja sitä puolestaan Nightwishin uuden laulajan etsintä, joka muistutti kaikelle kansalle avoimine hakuineen ennen kaikkea television laulukilpailuohjelmia. Koko episodi oli siis juuri samanlaista paisuteltujen, hieman onttojen tunteiden popdraamaa, joka on Nightwishin leipälaji sekä musiikissa että sen ulkopuolella.

Harva olisi osannut odottaa, että Nightwishin ensimmäinen single Tarjagaten jälkeen on juuri tämä – täydellinen pophevikappale ja paras kirkasta naislaulua hyödyntävän metallin edustaja koskaan.

Kukaan ei toki erehtyisi luulemaan Anette Olzonia klassisesti koulutetuksi laulajaksi, mutta se oli myös hänen valttinsa. Hänen ilahduttavasti ohuempi äänensä oli vuoripuronraikas tuulahdus Nightwishin musiikissa; Turunen ei oopperalaulajien perisyntiä heijastellen olisi esimerkiksi ikipäivänä selvinnyt Amaranthin kertosäkeen poukkuilevasta rytmityksestä.

Lisäksi Olzon oli jotain, mitä Turunen ei koskaan ollut – rokkimimmi – ja yhtye tuntui haluavan sylkäistä tämän seikan Turusen kasvoille. Englanninkielinen fraasi ”back with a vengeance” on harvoin sopinut rockbändin paluuseen yhtä pistämättömästi.

Tuomas Holopainen, Vangelista diggaava mieslapsi. (Kuva: Tomi Palsa)

Tuomas Holopainen, Vangelista diggaava mieslapsi. (Kuva: Tomi Palsa)

Osa videon ja kappaleen viehätystä on tarkkailla, miten pubibändin varjoista kirkkaisiin parrasvaloihin yhtäkkisesti tempaistu Anette Olzon pärjää. Se on kuin Keanu Reevesin katseleminen Myrskyn ratsastajat -elokuvassa. Vähän väliä tekee mieli huudahtaa: ”Hyvä, Keanu! Selvisit siitä kohtauksesta mokaamatta täydellisesti!” Sama tunne tulee, kun seuraa Olzonin varsin outoa, heviuskottavaksi aiottua liikehdintää kappaleen videossa. ”Hei, tuo näytti aika nololta, mutta tavallaan hyvältä!”

Se on kuin seuraisi karismaattisen amatöörin hieman myötähuolestuttavaa mutta viihdyttävää rock-performanssia, mitä se toki onkin. Eikö tällä esityksellä voitettaisi Heavy Metal Idols, jos sellainen ohjelmaformaatti olisi olemassa?

Kappaleen kertosäe on sulaa neroutta: se on veistetty samasta puusta kuin sellaiset elämää ja äänentoistolaitteistoa suuremmat voimakertosäkeet, jotka kuullaan kappaleissa Total Eclipse of the Heart, Heaven Is a Place on Earth ja, kyllä, Over the Hills and Far Away. Kertosäkeessä Olzonin kerrostettu laulu kuulostaa voimakkaalta mutta suorastaan tyttömäiseltä; siinä on juuri sopivaa kireyttä ja potkua tällaisen paisuttelun tarpeisiin.

Minun tulkintani mukaan sekä sanoitus että Hugo Simbergin rakastettua Haavoittunut enkeli -maalausta lainaava video ovat sellaista suhteellisen avointa ja hienostelematonta eeppis-myyttistä hölynpölyä, joka on helppo tulkita korostamaan Holopaiselle ilmeisen tärkeitä viattomuuden, ulkopuolisuuden ja väärinymmärrettyyden teemoja. Tärkeintä niissä ei kuitenkaan ole sisältö vaan hyvältä näyttävä ja kuulostava pinta.

Amaranth kuuluukin metallisesta kuosistaan huolimatta samaan karsinaan nimenomaan 1980-lukulaisten voimapoppisten ja -balladien kanssa: se on isojen hiusten, ison symboliikan, isojen äänten ja vieläkin isompien satukirjatunteiden juhlaa.

Se on hemmetin hyvä kappale. Se on eittämättä tämän vuosituhannen suomalainen pophelmi.

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/YynIYQU8VOo

SAMAAN AIKAAN MAAILMALLA

27. huhtikuuta 2007 – Pronssisoturi-muistomerkki siirrettiin aamuyöllä pois Tallinnan Tõnismäeltä. Siirto aiheutti mellakoita Virossa ja Viron ja Venäjän välirikon.

]]> Vuoden 2011 parhaat kappaleet – sijat 341–330 https://www.nrgm.fi/artikkelit/vuoden-2011-parhaat-kappaleet-sijat-341-330/ Tue, 03 Jan 2012 10:00:28 +0000 http://www.nrgm.fi/?p=20829 Nuorgam kunnioittaa päättyneen vuoden 365 parasta kappaletta 365 eri artistilta 365 merkin mittaisin ylisanoin. Juttusarja ilmestyy tammikuun jokaisena päivänä.

Julkaistujen artikkeleiden mukaan päivittyvä soittolista Spotifyssä.

# 341 Handsome Furs – Serve the People

Kanada ja pop – minkäs sille oikein voi. Toimii. Genren elektronisempaa laitaa edustaa tämä perverssillä tavalla Suomeen rakastunut aviopari. Biisi on uuden Sound Kapital -levyn helmi. Se yhdistää hienosti humisevan tuotannon, hyvällä tavalla perinteisen sävellyksen ja (myös Wolf Paradesta tutun) Dan Boecknerin sopivasti paatoksellisen ja julistavan laulutyylin. (Jarkko Immonen)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/JIKeQTjeo0M
Serve the Peoplen videon on ohjannut Han Xia.

# 340 Zervas & Pepper – Cigar Store Indian

Vihaan radiota suuresti. Kuulin kuitenkin virkistävän kappaleen YleX:n Uuden musiikin iltavuorossa. Tuntui kuin Neil Young ja Midlake kohtaisivat intiaanien leirinuotiolla. Vaikutuin ja tilasin Zervas & Pepperin albumin kuulematta sekuntiakaan muita biisejä. Levyn pikkukiva aikuisfolk petti odotukset, mutta Cigar Store Indian kuuluu kevyesti vuoden biisivalioihin. (Tomi Palsa)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/RoyD7PWETWw
Zervas & Pepper esittää Cigar Store Indianin livenä Wales Onlinelle.

Kappaleen studioversion voit kuunnella tästä.

# 339 Noah Kin – Outerspace

Valtavassa nosteessa julkaistu debyyttialbumi ei ehkä täyttänyt kaikkia kohtuuttomiksi kasvaneita odotuksia, mutta se oli kelpo päänavaus nuorelta räppäriltä. Outerspace on albumin paras biisi – hengästyttävästi eteenpäin kiitävä palanen jostain ulkoavaruuden ja klubin tanssilattian väliltä. Mikä huikeinta, sekä tuotanto että riimit ovat Noah Kinin omaa käsialaa. (Santtu Reinikainen)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/S6V-3H6cAUE
Outerspace löytyy Noah Kinin marraskuiselta esikoislevyltä No Matter the Season.

# 338 Loch Lomond – Blue Lead Fences

Britannian suurimman järven mukaan itsensä nimennyt portlandilaisyhtye on kuin Sufjan Stevensin maanläheinen serkkupoika kengännauhabudjetilla. The Decemberistsin kanssa tehty Amerikan-kiertue ja sitä seurannut neljäs albumi toivat bändille vihdoin jonkinlaisen läpimurron, mikä kaikkia kellopelien, staccato-viulun, mandoliinien ja vibrafonien ystäviä ilahduttaa. (Antti Lähde)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/6lzkscaR_gk
Blue Lead Fences löytyy helmikuussa julkaistulta albumilta Little Me Will Start a Storm.

# 337 The Dirtbombs – Good Life

Kun utelias ja konsepteihin tykästynyt rockbändi päättää tulkita albumillisen teknon klassikoita, on lopputuloksena sielukkaan kuuloinen versio kahdeksan vuoden takaisesta The Rapturesta. Tämä näkemyksellinen Detroit-synteesi Inner Cityn vuoden 1988 tanssihitistä maistunee myös heille, jotka toivovat musiikkinsa oikeiden ihmisten oikeilla soittimilla soittamana. (Mikko Valo)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/p5XU1CeZD_k
The Dirtbombs versioi Party Store -albumilla myös muun muassa Carl Craigia ja DJ Assaultia.

# 336 Tenhi – Haaksi

Tenhin Haaksi on nimensä mukaisesti kuin pitkä venematka. Teemat polveilevat, musiikilliset kaaret ovat suorastaan postrockmaisia. Rytmi keinahtelee hijaisten laineiden lailla, ja etäisesti kaikuva piano on se seestynyt ulappa. Nämä vedet ovat tyyniä, matka etenee hiljalleen mutta varmasti. Haaksen nokassa Tyko Saarikko mumisee usvaisesti kuin ennenkin. Kaunista. (Mikael Mattila)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/fknH2sQVhvY
Haaksi julkaistiin Tenhin viidennellä studioalbumilla Saivo.

# 335 Nightwish – Storytime

Holopainen vihdoin lunastamassa täyden potentiaalinsa! Vähemmän itäsuomalaista heviautismia, enemmän Danny Elfmania, Lloyd Webberiä ja Abbaa! Vielä kun mies saisi karsittua Nightwishistä loputkin jäykän paalutusmetallin ainekset. Mitä paremmaksi bändi muuttuu, sitä enemmän se saa odottamaan hajoamistaan, jotta Holopainen voisi keskittyä esimerkiksi musikaaleihin. (Tommi Forsström)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/5g8ykQLYnX0
Storytimen videon on ohjannut Stobe Harju, joka ohjaa myös tulevat Nightwish-elokuvan Imaginaerumin.

# 334 Drive-By Truckers – Used to Be a Cop

2000-luvun ylivertaisimman southern rock -koplan yhdeksäs levy Go-Go Boots oli bändin uran heikoimpia – siltä löytyi ”vain” 4–5 virheetöntä americana-timanttia. Niistä kirkkain on Used to Be a Cop, piilevää raivoa kihisevä vinjetti päähänpotkitusta ja katkeroituneesta ex-jeparista, kuin Springsteenin Highway Patrolman, jossa kertoja ja päähenkilö ovat yksi ja sama. (Antti Lähde)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/kvJ-lWOZMYg
Used to Be a Copin videon on ohjannut Jason Thrasher.

# 333 Eini – Mä jään

Vuoden ”vanha koulu kohtaa uuden aallon” -ilmiön omasta mielestäni pisimmän korren suhteessa odotustasoon vetänyt projekti oli Einin ja Lemonator-lähtöisen tuottajatiimin yhteistyönä syntynyt Mä jään, joka päivittää kasaridiskodiivan soundin 2010-luvulle menettämättä tippaakaan Iskelmäradio-ulottuvuudestaan, jolla daamin vanha fanikanta pysynee edelleen otteessa. (Tommi Forsström)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/RjqSUm-CePk
Mä jään -kappaleen videon on ohjannut Anatom Allstar.

# 332 Jimmy Träskelin – Tuhannes laulu

Yksi vuoden lupaavimmista lauluntekijöistä tunnelmoi juhlavasti harmonin säestyksellä debyyttinsä päätösraidalla. Tyylikäs herrasmies tulkitsee kuin Hector parhaina päivinään. Laulussa on sekä paljon lopullista, että jotain avoimeksi jättävää: paljon kokenut tuulisen kylän poika juoksee rakastettunsa kanssa pitkin katua ja auringonlaskuun, kohti uusia seikkailuja. (Mikael Mattila)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/Il3BzEPJI0Q
Jimmy Träskelin esitti Tuhannennen laulun Hangon Parkissa elokuussa.

Kappaleen studioversion voit kuunnella Spotifyn kautta tästä.

# 331 Kemopetrol – A Song & a Reason

Kemopetrol palaa tavalla, joka ei jätä toivomisen varaa. Huolella työstetyn albumin nimiraita kantaa tittelinsä taakan ylväänä ja jäntevänä. Melodia nousee korkeuksiin kuin huomaamatta, sanojen alakulossa on vapauttavaa uhmaa. Lopuksi niin rakenne kuin sävelkin katoavat tuuleen kuin tanssiaskelten häätämä epätoivo. Viimeistään silloin laulu ja sen syy ovat yhtä. (Hannu Linkola)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/vK1NnAyay8Q
Kemopetrol esitti A Song & a Reasonin Oulun 45 Specialissa marraskuussa.

Kappaleen studioversion voit kuunnella Spotifyn kautta tästä.

# 330 Totally Enormous Extinct Dinosaurs – Garden (Soul Clap Like It’s ‘97 Remix)

Silloin tällöin runopojat ja -tytöt kekkaavat, että tanssimusiikkihan on nastaa. Oxfordin dinot astelevat parketille Hot Chipin, Holy Ghostin ja kumppaneiden avaamaa väylää. Lakoninen laulanta asettuu luonnikkaasti ekstrovertin biitin lomaan. Soul Clapin tulkinta väittää olevansa vuodelta 1997 mutta lehmänkellot ja syndrumit vievät sen vielä kauemmas historiaan. (Harri Palomäki)

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/Me3tAMxgagk
Valtavia ja sukupuuttoon kuolleita dinosauruksia remixannut Soul Clap tulee Bostonista.

Sarja jatkuu huomenna.

]]> Paavo Väyrynen https://www.nrgm.fi/artikkelit/paavo-vayrynen/ Fri, 16 Dec 2011 12:00:12 +0000 http://www.nrgm.fi/?p=19841

Paavo Suuri pitää pienestä Oskarista.

Nuorgamin Pressaehdokas ja pop -juttusarjassa presidenttiehdokkaat vastaavat kiperiin musiikkiaiheisiin small talk -kysymyksiin.

Nyt vastausvuoron omii Keskustan Paavo Väyrynen. Lopuksi vastaukset asettaa poliittiseen kontekstiinsa tuttuun tyyliin Nuorgamin poliittinen analysaattori, Kaasuputki-blogin Jami Järvinen.

Mitä kappaletta olet kuunnellut eniten elämäsi aikana?

”Vesa-Matti Loirin esittämiä Eino Leino -runoihin sävellettyjä lauluja, kuten Lapin kesä.”

Minkä kappaleen laulat todennäköisimmin karaokebaarissa?

”En laula karaokebaarissa.”

Mikä bändi tai artisti tekee maailman parasta musiikkia juuri nyt?

”Nightwish.”

Kuka on suosikkibeatlesi ja miksi?

”John Lennon. Hänessä oli paljon idealistia ja maailmanparantajaa. Hän onnistui tekemään myös menestyksekkään soolouran.”

Kuinka iso on levykokoelmasi?

”Muutamia kymmeniä.”

Millä kappaleella tahtoisit avata ensimmäiset Linnan juhlasi?

”Jos tarkoitetaan tanssiosuutta, niin perinteinen valssi, esimerkiksi Tonava kaunoinen, olisi hyvä. Kättelyosuus on hyvä aloittaa Sibeliuksen Jääkärimarssilla.”

Mikä laulu kuvaa parhaiten Suomea / suomalaisuutta juuri nyt?

”Esimerkiksi Ismo Alangon Kun Suomi putos puusta tai edellisen
pressakampanjani tunnussävelmä Tämä taivas, tämä maa.”

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/Y085qMEYGkw

Oletko koskaan soittanut tai halunnut soittaa yhtyeessä?

”En. En ole riittävän musikaalinen.”

U2 -yhtyeen City of Blinding Lights -kappale oli vahvasti esillä Barack Obaman vaalikampanjassa 2008. Mikä kappale on tai minkä kappaleen haluaisit olevan sinun vaalikampanjasi tunnusbiisi?

”Vaihtoehtoja on monta. Yksi niistä on Neljänsuoran Valtava maailma. Sitä soitettiin jo presidenttiristeilyllä lokakuussa heti kun minut oli valittu ehdokkaaksi. Toinen Paradise Oskarin euroviisukappale.”

Video ei ole enää saatavilla

youtu.be/ofamYTGKMdI

Bonus: Voiko kitaraa soittamalla parantaa maailmaa?

”Kyllä voi. Jos kitaran soitto tuottaa hyvää mieltä itselle ja läheisille, on se jo pieni suuri teko maailman parantamiseksi. Musiikki ja kulttuuri yleensäkin ovat auttaneet ihmisiä selviytymään vaikeiden aikojen yli. Tässäkin voin viitata Paradise Oskariin ja hänen maailmanparannuslauluunsa.”

Paavo Väyrynen

”Paradise Oskar! Paavo Väyrysen eurokriittisyys ei yllä euroviisuihin asti. Oskarin piti voittaa laulukilpa heittämällä, koska hän oli viime vuoden voittaja. Väyrynen saattaa tuntea tässä kohdin sielujen sympatiaa.

Viisu-Väyrysen kääntöpuolelta paljastuu Suomi-kriitikko. Lapin kesä ja Kun Suomi putos puusta kertovat maasta ja kansasta, jolla ei toivoa ole. Tulkaa linnut takaisin! Jossain Väyrysen sielun uumenissa murjottaa ironiaviiksekäs cityvihreä, joka haluaisi puhua fonteista ja kahvilaaduista trendibaarissa.”

Mitä mieltä sinä olet ehdokkaan vastauksista? Kommentoi!

]]> Giffaa hei! #163: Nightwish https://www.nrgm.fi/giffaa-hei/giffaa-hei-163-nightwish/ Wed, 30 Nov 2011 06:00:35 +0000 Tomi Palsa http://www.nrgm.fi/?p=19248

Nightwish / Tuomas Holopainen 04.07.2008 Ruisrock, Turku.

Nightwishin uusi albumi ”Imaginaerum” ilmestyi tänään.

]]> Giffaa hei! #092: Nightwish https://www.nrgm.fi/giffaa-hei/giffaa-hei-092-nightwish/ Tue, 02 Aug 2011 05:00:06 +0000 Tomi Palsa http://www.nrgm.fi/?p=11172

Nightwish / Tuomas Holopainen (vas.) sekä Emppu Vuorinen 13.07.2008 Ilosaarirock, Joensuu.

]]>