”Villi ja vapaa puoliponinhäntä.”

Karen Marie Ørsted eli MØ on monia asioita monille ihmisille: superstarojen yhteistyökumppani, tanskalaisen musiikin paras vientitoivo, omaperäisesti popmusiikkia eteenpäin puskeva säveltäjätaituri. Lisäksi hänellä on musiikkibisneksen parhaat poninhännät.

Koska Ørsted on hyllyttänyt poninhäntänsä ainakin toistaiseksi, päätimme juhlistaa MØn loistokkaiden poninhäntien muistoa ennen hänen esiintymistään kesäkuun Sideways-festivaalilla Helsingissä.

Seuraavassa MØn seitsemän vivahteikkainta poninhäntää parhausjärjestyksessä. Nuorgamin tyyli- ja tonokkityöryhmä esittää syvät pahoittelunsa esimerkiksi hiusstylisteille ja muotibloggareilla lähes täydellisestä tietämättömyydestään alan sanastosta. Voitte korjata termit kohdilleen kommenteissa!

7# Villi ja vapaa puoliponinhäntä

Yleinen poninhäntätyylivalinta MØn uran alkupuolelta. Villinä ja, todellakin, vapaana liehuva poninhäntä on paradoksaalinen ja haastaa poninhännän perinteiset assosiaatiot kontrolliin. Kuvan leopardiprinttimekko toistaa saman ristiriidan luonnossa elävän esikuvansa tavoin: on kyse vapaudesta, mutta äärimmäisen hallitussa ja tehokkaassa muodossa. Aivan kuten monissa MØn lauluisaa!

Poninhännän tunnussävelmä: MØ – Pilgrim

Video ei ole enää saatavilla

#6 Die Antwoord -takatukkaponnari

Eteläafrikkalaisen Die Antwoord -yhtyeen Yolandi Visserin omintakeisen tyylin elävästi mieleen tuova poninhäntä-takatukkasekamelska. Tässä poninhäntätyylissä on sekä bodya, sporttia että tsemppistä. Se jättää health goth -tyylin läähättämään kajalit valuen jonon hännille pinkaistessaan itse New Yorkin maratonin kärkiryhmään.

Poninhännän tunnussävelmä: Cashmere Cat feat. MØ & SOPHIE – 9 (After Coachella)

Video ei ole enää saatavilla

#5 Punknuttura

Tämän kuvan kohdalla törmäämme jo muinoin sumerialaisia mystikkoja askarruttaneeseen kysymykseen: voiko nutturakin olla ponnari? Voi se. Nuttura ei ole muuta kuin kasaan litistetty poninhäntä, jolta on riistetty vapaus. Tämä pään päälle kasattu nuttura on sormivärimaalaukselta näyttävän hiusvärin kera Insta-sukupolven versio punkista: rikkumattoman tyylitietoinen ja huolitellun huolittelematon; kuvausvalmis, aina.

Poninhännän tunnussävelmä: MØ – Waste of Time

Video ei ole enää saatavilla

#4 Salaperäinen sivuponnari

Simppeli sivuponinhäntä luo loppuunkaluttuudestaan huolimatta mielleyhtymiä sekä alati kiehtovaan kahdeksankymmentälukuun että voimistelusaleihin. Eikö tällaisessa poninhännässä voisikin tähdittää lukiohuutosakin johtajasta kertovaa pikimustaa satiiria Trumpin ja lähes viikottaisten kouluampumisten aikakaudelle? MØn ilme vastaa yksiselitteisesti: totta helvetissä voisi.

Poninhännän tunnussävelmä: MØ – Nostalgia

Video ei ole enää saatavilla

#3 Jännittävä lettinippu

MØta on aiemminkin syytetty kulttuurisesta omimisesta, erityisesti Major Lazerin kanssa tehdyn megahitin Lean Onin vapaasti intialaisesta kulttuurista lainaavan videon jälkipyykkiä pestäessä. Myöskään tässä mustien naisten pikkuleteistä eli dreadeista innoituksensa anastavassa ponnarityylissä ei olla kaukana kulttuurisesta omimisesta. Ottaen huomioon, että maailman kulttuurit perustuvat pitkälti lainaamiseen ja että rotuun, etnisyyteen ja kulttuuriin liittyy oikeita, poliisiväkivallan kaltaisia vääryyttään raikaavia epäkohtia, me Nuorgamin tyylityöryhmässä emme jaksa kuitenkaan pahastua asiasta. Päinvastoin: tämä läpeensä jännittävä poninhäntätyyli nappaa rankingissamme himoitun kolmossijan!

Poninhännän tunnussävelmä: Major Lazer feat. MØ – Lean On

Video ei ole enää saatavilla

#2 Old school -palmikko

Tämä on se perusmallin korkea palmikoitu poninhäntä, josta muodostui MØn uran alussa 2010-luvun alkupuolella hänen tavaramerkkinsä. Raikas ja tyylikäs palmikko edustaa kuitenkin myös särmää ja hallintaa. Se sanoo: ”Ainoa joka tähän palmikkoon tarraa olen minä! Miksi luulet, että se on noin korkealla?”

Poninhännän tunnussävelmä: MØ – Dark Night

Video ei ole enää saatavilla

#1 Moderni design-kuontalo

Tämä fantastinen poninhäntä tuo mieleen modernin taiteen ja niin kutsutun mid-century modern -tyylisuunnan designin luonnosta innoittuneet pelkistetyt muodot. Me Nuorgamin suunnittelutiimiläiset olemme vakuuttuneita, että MØ on hakenut inspiraation poninhäntäänsä legendaarisesta Lokki-kuosista, jonka Maija Isola suunnitteli Marimekolle vuonna 1961. Hyvä MØ! Hyvä Suomi!

Poninhännän tunnussävelmä: MØ – Walk This Way

Video ei ole enää saatavilla

Rangleklods: mies ja torso.

Hilsen fra Norge! Norjassa tänäänkin jatkuva by:Larm on perinteisen musiikkifestivaalin lisäksi myös Skandinavian suurin musiikkiteollisuustapahtuma. Festivaalilla kuullaan pohjoismaisen popmusiikin kermaa kotoisista LCMDF:stä, French Filmsistä ja Black Twigistä Ruotsin, Norjan ja Tanskan huippuihin.

Paikan päälle Osloon jäämerellis-metsäläisine habituksineen rantautunut Nuorgam esittelee festivaalin – ja samalla Pohjoismaiden – kymmenen kiinnostavinta artistia kaksiosaisessa jutussa. Jutun ensimmäisen osan löydät täältä.

Kotimaiset yhtyeet olemme tässä rajanneet jutun ulkopuolelle, sillä heistä olemme kirjoittaneet paljon aiemminkin – ja tulemme kirjoittamaan vielä paljon lisää.

Highasakite

Mikä?

Tulokasbändi Highasakitea on kutsuttu Norjan edellisvuoden innostavimmaksi uudeksi yhtyeeksi – eikä ole lainkaan vaikeaa ymmärtää miksi. Yhtyeen musiikissa on Lykke Lin laajakankaalta lainattua kohtalokkuutta ja avaruutta, mutta siinä on juuri sopivasti enemmän räminää ja leikkisyyttä. Viimevuotinen esikoislevy sai yhtyeen kotimaassa hurmioituneen vastaanoton ja niitti lehdiltä täysiä pisteitä.

Mihin tarkoitukseen?

Sateiselle juoksulenkille, tahdittamaan konttorityötä, leivontaan.

Minkä artistien faneille?

Grizzly Bear, Feist, Architecture in Helsinki.

Video ei ole enää saatavilla

Rangleklods

Mikä?

Tanskalaiselle Dane Rangleklodsille voi povata kansainvälistä suosiota – tai ainakin hän sen ansaitsisi. Vaikka hyvia uusia bändejä on Pohjoismaissa paljon, harvassa ovat ne esimerkit, jotka eivät kuulosta joltain tunnetummalta hypeartistilta – tai parin kolmen sellaisen yhdistelmältä.

Tämä ei päde Rangleklodsiin, jonka musiikissa downtempo-electronica yhdistyy analogisiin soittimiin, suorastaan klassiseen laulunkirjoitukseen ja lauluääneen, joka tuo mieleen pikemminkin Edwyn Collinsin kuin elektronisesta popista tutut ”13 tusinassa” -tyylilajin honottajat. Rangleklodsin laulu on karismaattista ja vivahteikasta; hänen musiikkinsa persoonallista ja salaperäistä.

Mihin tarkoitukseen?

Kylmäselkäpiiväreilyyn, autoiluun, keikalle, hiljaiseen fiilistelyyn.

Minkä artistien faneille?

Nick Cave, A-ha, Flying Lotus.

Video ei ole enää saatavilla

Autolaser

Mikä?

Norjalaisen Kent Tonningin elektronisen yhden miehen bändin musiikissa kuuluu hänen historiansa, johon kuuluu rockia, jazzia, metallia ja klassista musiikkia. Ei sillä, että hänen musiikkinsa olisi jonkinlainen näiden tyylilajien epäpyhä sekoitus. Vaikutus kuuluu pikemminkin piittaamattomuudessa elektronisen musiikin toisinaan hyvinkin tiukoista pakkopaidoista ja Justice-yhtyeestä muistuttavassa ymmärryksessä rockin suoraan haarojen väliin potkaisevan dynamiikan päälle. Tämä keitos kihisee kuin suoraan aivokuoreen injektoitu sekoitus dubstepiä, filtteridiskoa, energiajuomaa, elektroa, kokaiinia ja rockia.

Mihin tarkoitukseen?

Läpi yön pogoamiseen, eläimellisiin seksisessioihin, herätyskelloksi, korvien puhdistukseen.

Minkä artistien faneille?

Skrillex, Mötley Crüe, The Prodigy.

Video ei ole enää saatavilla

Noonie Bao

Mikä?

Vastikään ensimmäisen sooloalbuminsa julkaissut Noonie Bao toimi aiemmin muiden artistien tuottajana ja laulunkirjoittajana. Se kuuluu. Hänen kappaleensa ovat hyvinkin viehättäviä kaupallisen radiopopin ja Pitchfork-ystävällisen elektropopin risteytyksiä – kuin Little Dragon olisi kolaroinut väkivaltaisesti Natalie Imbruglian kanssa. Ja tämä ei ole minkään sortin kriitiikkiä. Erinomaisia lauluja ja laulunkirjoittajia ei ole koskaan liikaa.

Mihin tarkoitukseen?

Automatkalle, tv-sarjan crossover-hitiksi, sekalaisen seurakunnan bileisiin.

Minkä artistien faneille?

Suzanne Vega, Robyn, Carly Rae Jepsen.

Video ei ole enää saatavilla

Aact Rraiser

Jos se ei ole vielä käynyt tästäkin jutusta selväksi, Norja on pullollaan kansainvälisen mittaluokan artisteja. Aact Rraiser on yksi niistä. Oslolainen kahden miehen bändi taikoo vimpaimistaan vastustamattoman lämpöistä elektronista post-psykedeliaa; biitit putoilevat raskaasti mutta pehmeästi, syntikat huuhtoutuvat yli kuin Välimeren aallot, bassontäyteinen soundi kaikuu syvältä sisäavaruuden rajoilta ja kuulija siirtyy kuin huomaamattaan onnelliseen turvapaikkaansa. Tämä ei ole musiikkia päätä varten, tämä on musiikkia sydämelle ja keholle.

Mihin tarkoitukseen?

Levytykseen, chillaxailuun, out of body -kokemuksiin.

Black Moth Super Rainbow, Passion Pit, Daft Punk.

Video ei ole enää saatavilla

BONUS!

MØ

Lisää ihania ja lahjakkaita naisia. Tanskalaislaulajattaren voisi melkein väittää tekevän ns. uutta r&b:tä, mutta hänen musiikkinsa on popimpaa ja vähemmän tosikkomaista. Tittelin takaa löytyvä Karen Marie Ørsted on jo ehtinyt kiertää Isot-Britanniat ja Amerikat ja esiintyä Pitchforkin sivuilla. Hänen verrattain minimalistinen elektrosoulpoppinsa saattaa tuoda mieleen useammankin aikalaisen, mutta se on liian hyvää, jotta tanskalaisen voisi jättää listalta pois.

Mihin tarkoitukseen?

Hipsteribaarin tiskillä notkumiseen, aavikkovierijöiden katseluun ilmastoidun bussin kyydistä, liikehtimiseen.

AlunaGeorge, School of Seven Bells, James Blake.

Video ei ole enää saatavilla