<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>


<rss version="2.0"
  xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
  xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
  xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
  xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
  >

<channel>
  <title>Nuorgam — Anna Brotkin</title>
  <atom:link href="https://www.nrgm.fi/kirjoittaja/anna-brotkin/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
  <link>https://www.nrgm.fi</link>
  <description>Verkkomedia, jossa rakkaus musiikkia kohtaan kukoistaa ja voi hyvin.</description>
  <lastBuildDate>Wed, 18 Mar 2026 13:17:32 +0000</lastBuildDate>
  <language>fi</language>
  <sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
  <sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
  <generator>https://wordpress.org/?v=7.0</generator>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/s/p/i/spicegirlswordensuperheldeninanimatiefilm20180326112328jpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/s/p/i/spicegirlswordensuperheldeninanimatiefilm20180326112328jpg-500x500-non.jpg" />
    <title>”Ei ole olemassa yhdenlaista tapaa olla tyttö” – 7 asiaa, jotka Spice Girls opetti minulle</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/ei-ole-olemassa-yhdenlaista-tapaa-olla-tytto-7-asiaa-jotka-spice-girls-opetti-minulle/</link>
    <pubDate>Sat, 26 May 2018 06:45:19 +0000</pubDate>
    <dc:creator>Anna Brotkin</dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Uusi loppu]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=50933</guid>
    <description><![CDATA[Anna Brotkin kirjoittaa lapsuuden ja nuoruuden rajapintaan sijoittuvista ratkaisevista vuosistaan Spice Girlsien vaikutuksen alaisena.
]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-50936" class="size-large wp-image-50936" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice-girls-worden-superhelden-in-animatiefilm.20180326112328-700x329.jpg" alt="&#8221;Viisi on enemmän kuin yksi. Ystävät ovat supertärkeitä ja niihin kannattaa panostaa.&#8221;" width="640" height="301" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice-girls-worden-superhelden-in-animatiefilm.20180326112328-700x329.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice-girls-worden-superhelden-in-animatiefilm.20180326112328-460x216.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice-girls-worden-superhelden-in-animatiefilm.20180326112328-768x361.jpg 768w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice-girls-worden-superhelden-in-animatiefilm.20180326112328-480x226.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice-girls-worden-superhelden-in-animatiefilm.20180326112328.jpg 850w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a><p id="caption-attachment-50936" class="wp-caption-text">&#8221;Viisi on enemmän kuin yksi. Ystävät ovat supertärkeitä ja niihin kannattaa panostaa.&#8221;</p>

<p>Anna Brotkin kirjoittaa lapsuuden ja nuoruuden rajapintaan sijoittuvista ratkaisevista vuosistaan Spice Girlsien vaikutuksen alaisena.</p>

<p>Ikäpolveni tavoin elin lapsuuden ja nuoruuden rajapintaan sijoittuvat ratkaisevat vuodet Spice Girlsin vaikutuksen alaisena. Mitä jäi käteen? Mitä <strong>Victoria</strong>, <strong>Emma</strong>, <strong>Mel B</strong>, <strong>Geri</strong> ja <strong>Mel C</strong> minulle oikeastaan opettivat?</p>
<h2>#1 Yhdessä on hauskempaa</h2>
<p>Spice Girls oli silkkaa ystävyyden ylistystä alusta loppuun. Aina välillä kuulee outoa legendaa siitä, kuinka tyttöjä ei voi olla porukassa kahta enempää ilman että kateus, mustasukkaisuus ja epäluulot iskevät saman tien, ja kuinka naiset puukottavat toisiaan selkään ja kampittavat toisiaan heti tilaisuuden tullen. Ja kuinka naisen kannattaa varoa naista.</p>
<p>Spaissarit näyttivät, että eipäs kannata, vaan päinvastoin. Naisia voi olla ryhmässä vaikka sata ja he voivat saada toisistaan voimaa.</p>
<p>Viisi on enemmän kuin yksi. Moni asia on yhdessä hauskempaa kuin yksin. Ystävät ovat supertärkeitä ja niihin kannattaa panostaa.</p>
<p>”If you wanna be my lover, you gotta get with my friends” on todellakin käyttisneuvo vielä aikuisenakin.</p>
<img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-50934" class="size-large wp-image-50934" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice2-700x933.jpg" alt="Ystävyys on best! T. Baby &amp; Posh" width="640" height="853" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice2-700x933.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice2-460x613.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice2-315x420.jpg 315w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/spice2.jpg 720w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a><p id="caption-attachment-50934" class="wp-caption-text">Ystävyys on best! T. Baby &amp; Posh</p>
<h2>#2 Aina ei ole pakko olla kunnolla</h2>
<p>Spaissarit kuokkii bileissä ja tanssii pöydillä. Geri ei kumarra <strong>Prinssi Charlesia</strong> vaan flirttailee. Spaissarit oli parasta anarkialääkettä ala-asteikäiselle tytölle, joka mietti kannattaako sanoa ääneen mitä oikeasti ajattelee. Vastaus: kyllä kannattaa.</p>
<p>”What would Geri do”, on ihan hyvä ohjenuora edelleen, jos meinaa jänistää.</p>
<h2>#3 Pukeudu miten haluat</h2>
<p>Jos haluat jättää housut kotiin, jätä. Jos haluat tulla verkkareissa bileisiin, tule. Jos haluat meikata, meikkaa. Jos et halua meikata, älä meikkaa. Saparot aikuisella on ihan ok, eivätkä silmälasit tarkoita, että olisit nössö. Mel B:llä on silmälasit ja se on kaikista epänössöin.</p>
<p>Jos haluat olla nössö, ole. Emma on nössö ja se on ihana. Voit olla kiinnostunut vaatteista ja silti älykäs ja hauska. Voit olla epäkiinnostunut vaatteista ja silti älykäs ja hauska.</p>
<p>Vaatteet eivät välttämättä kerro sinusta mitään. Vaatteet voivat halutessasi kertoa sinusta paljon. Tee mitä haluat.</p>
<h2>#4 Seksuaalisuutta ei tarvitse hävetä</h2>
<p>Nainen voi tykätä seksistä ja sanoa sen ääneen. ”Wanna make love to ya baby”, lauloivat pikkutytöt 1990-luvulla Spaissareiden tahtiin.</p>
<p>Emme tietääkseni vahingoittuneet, toisin kuin Sanni-fanien vanhemmat 20 vuotta myöhemmin ehkä luulevat.</p>
<h2>#5 Ihmissuhteet ovat tärkeämpiä kuin työ</h2>
<p>Voit rakastaa työtäsi, suhtautua siihen totaalisella intohimolla ja antaa sille kaikkesi, mutta ihmissuhteet kannattaa silti laittaa arvojärjestyksessä edelle. <em>Spice World The Moviessa</em> Spaissarit uhmaavat manageri-ilkimyksen käskyä ja lähtevät kesken tärkeiden keikkatreenien sairaalaan tukeakseen ystävänsä synnytystä, koska ovat luvanneet niin tehdä.</p>
<p>Kukaan ei muistele kuolinvuoteellaan sitä hirveän hyvää preseä, jonka piti duunissa vuonna 2014. Ihmissuhteita saattaa jopa muistella. Ilman työtä elämäni olisi tylsää ja tyhjää, mutta en halua edes ajatella kuinka tylsää ja tyhjää se olisi ilman ihmisiä ympärilläni.</p>
<h2>#6 Ei ole olemassa yhdenlaista tapaa olla tyttö</h2>
<p>Kaikki tytöt eivät ole herkkiä ja kilttejä. Kaikki tytöt eivät ole rohkeita ja röyhkeitä. Kaikki tytöt eivät ole sporttisia ja reippaita. Kaikki tytöt eivät ole ulkonäkökeskeisiä ja hillittyjä. Kaikki tytöt eivät ole räävittömiä ja sanavalmiita. Jotkut tytöt ovat. Kaikki eivät ole.</p>
<p>Ole millainen haluat, älä sellainen millaisena kuvittelet muiden sinut haluavan.</p>
<h2>#7 Kaikki ihmissuhteet eivät kestä ikuisesti, ja se on ookoo</h2>
<p>Kun Geri jätti Spaissarit, elämäni romahti hetkellisesti. Lukittauduin huoneeseeni ja kiukuttelin äidilleni, joka yritti turhaan lohduttaa. Kuten kunnon eroissa kuuluu, yhtäkkiä koko maailma näytti säkkipimeältä, eikä tietoa paremmasta ollut.</p>
<p>Kaksikymmentä vuotta myöhemmin voin todeta, että siitäkin sydänsurusta selvittiin. Itse asiassa ero oli hyvä asia. Olisi suhteellisen kamala ajatus, että Spaissarit tekisivät edelleen musiikkia.</p>
<p>Joidenkin asioiden kuuluu olla hetkellisiä, sillä juuri se tekee niistä täydellisiä.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/gJLIiF15wjQ" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/gJLIiF15wjQ</a></p>
]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/7/1/g/71ginixflxlsl1079jpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/7/1/g/71ginixflxlsl1079jpg-500x500-non.jpg" />
    <title>On ainakin 1 000 syytä rakastaa Janet Jacksonin The Velvet Ropea – tässä niistä viisi ensimmäistä</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/on-ainakin-1-000-syyta-rakastaa-janet-jacksonin-the-velvet-ropea-tassa-niista-viisi-ensimmaista/</link>
    <pubDate>Sun, 13 May 2018 09:07:11 +0000</pubDate>
    <dc:creator>Anna Brotkin</dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Uusi loppu]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=51215</guid>
    <description><![CDATA[Janet Jackson on esiintynyt Suomessa vain kerran, 13. toukokuuta 1998. Sen kunniaksi, että tuota Turkuhallin-konsertista tulee tänään kuluneeksi päivälleen 20 vuotta, Anna Brotkin paljastaa muutaman syyn rakastaa Janetin tuolloin tuoretta The Velvet Rope -albumia.]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-51211" class="size-large wp-image-51211" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/71ginixflxl._sl1079_-700x454.jpg" alt="Janet Jackson vieraili Suomessa ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran pian The Velvet Rope -albumin julkaisun jälkeen." width="640" height="415" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/71ginixflxl._sl1079_-700x454.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/71ginixflxl._sl1079_-460x298.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/71ginixflxl._sl1079_-768x498.jpg 768w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/71ginixflxl._sl1079_-480x311.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/06/71ginixflxl._sl1079_.jpg 1068w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a><p id="caption-attachment-51211" class="wp-caption-text">Janet Jackson vieraili Suomessa ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran pian The Velvet Rope -albumin julkaisun jälkeen.</p>

<p>Janet Jackson on esiintynyt Suomessa vain kerran, 13. toukokuuta 1998. Sen kunniaksi, että tuota Turkuhallin-konsertista tulee tänään kuluneeksi päivälleen 20 vuotta, Anna Brotkin paljastaa muutaman syyn rakastaa Janetin tuolloin tuoretta The Velvet Rope -albumia.</p>

<p>Sain <strong>Janet Jacksonin</strong> <em>The Velvet Ropen</em> (1997) käsiini Hyvinkään Torikadun tennishallin hikisessä tyttöjen pukkarissa, luultavasti vuonna 1999. Olin 11-vuotias. ja levy on kulkenut elämässäni mukana siitä lähtien.</p>
<p>Palaan siihen aina, kun olen epämääräisen levoton, paskana tai onnellinen, sydänsuruinen mytty tai itsesäälin kourissa, melankolinen, turta tai rakastunut. Palaan siihen jatkuvasti.</p>
<p>Vuonna 2018, freesissä 21 vuoden iässä ja tasan kaksikymmentä vuotta Jacksonin Turun-konsertin jälkeen, <em>The Velvet Rope</em> on edelleen yksi maailman parhaista R&amp;B-levyistä. Ja edelleen ajankohtainen. Tässä viisi syytä jumaloida sitä.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/vfK5QhZ9u7o" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/vfK5QhZ9u7o</a></p>
<h2>#1 Se on synkkä ja raaka</h2>
<p>Janet oli <em>The Velvet Ropen</em> ilmestyessä 31-vuotias ja viettänyt suurimman osan elämästään julkisuudessa. Hän oli sairastunut masennukseen ja alkanut käsitellä päänsä sisällä vellovaa moskaa. Tuo itsetutkiskelu purkautui <em>The Velvet Ropella</em> harvinaisen kauniilla tavalla.</p>
<p>Ihmisen sisältä aukeava suhruinen maisema ei ole aina pirteä, mutta se on loputtoman kiinnostava ja rumanakin kaunis. Jälkikäteen Janet on kuvaillut haastatteluissa levyn olleen hänelle keino kohdata demoninsa.</p>
<p>Eikä se päästä helpolla kuulijaansakaan. <em>What About</em> kertoo parisuhdeväkivallasta, superherkkis <em>Every Time</em> rakkaudenpelosta. <em>The Velvet Rope</em> tuntuu levyltä kaikille rikkinäisille ja kaikille keskeneräisille. Eli kaikille meistä.</p>
<h2>#2 Se on seksuaalinen</h2>
<p><em>The Velvet Rope</em> esitteli uudenlaisen Janetin: kokeellisemman, monipuolisemman ja entistä seksuaalisemman. Levy on täynnä huokailua, kiehnäystä ja silkkaa seksiä.</p>
<p>Kuuntele <em>My Need</em> tai <em>Anything</em> ja tajuat mitä tarkoitan. <em>Rope Burn</em> kertoo nimensä mukaisesti bondagesta.</p>
<p><strong>Rod Stewart</strong> -cover <em>Tonight’s The Night</em> käynnisti huhut Janetin biseksuaalisuudesta. <em>Speaker Phone</em> -välispiikillä hän kuulostaa kuin masturboisi puhelimessa.</p>
<h2>#3 Se oli edellä aikaansa</h2>
<p>Yksi levyn kohokohdista, <em>Empty</em>, kertoo siitä, kun rakkaus löytyy internetistä. LOL! Itse olin hädin tuskin nähnyt sähköpostia vuonna 1997.</p>
<p>Levyn edelläkävijyydestä mutta samalla sen klassisuudesta kertoo jotain myös se, että <em>The Velvet Ropen</em> kaikuja on kuultavissa monella viime vuosien hienoimmista R&amp;B-levyistä.</p>
<p>Väitän, etteivät <strong>Solangen</strong> <em>A Seat at the Table</em> (2016), <strong>SZA:n</strong> <em>Ctrl</em> (2017) tai <strong>NAO:n</strong> <em>For All We Know</em> (2016) olisi samanlaisia levyjä ilman <em>The Velvet Ropea</em>.</p>
<h2>#4 Se yllättää</h2>
<p>Parhaat asiat tarjoavat sitä mitä yleisö haluaa, mutta myös jotain mitä se ei tiennyt haluavansa. Kuka helvetti yhdistää <strong>Q-Tipin</strong> ja <strong>Joni Mitchellin</strong>? No tietysti Janet Jackson, ja lopputuloksena on upea <em>Got ’Til It’s Gone</em>.</p>
<p>Toinen yllätysmomentti löytyy The Velvet Ropen hidden trackista. Kannattaa siis kuunnella levyn loppuun asti ja sen ylikin.</p>
<h2>#5 Se on albumi sanan varsinaisessa merkityksessä</h2>
<p><em>The Velvet Ropella</em> on nykymittapuulla valtavasti mittaa (22 biisiä ja yli 75 minuuttia). Toki osa kamasta on lyhyitä introja biiseihin, mutta silti. Kovinkaan moni popartisti ei kestä kuuntelussa yli tunnin mittaa, mutta Janet kestää.</p>
<p>Levyn avaava nimibiisi esittää ajatuksen siitä, että meistä jokainen haluaa tuntea olevansa erityinen. Olevansa joku. Koko levyn ajan sitä tavoitellaan, kunnes loppupuolen <em>Special</em>-biisissä kaikki keskeytyy äkisti kuin veitsellä leikaten ja Janet ilmoittaa: ”Work in Progress”. Kuten ihminen, ikuisesti <em>work in progress</em>.</p>
<p>Draamankaarta ja tarinankerrontaa hallitaan niin hienosti, ettei sen kauneuden ääressä voi kuin itkeä. Suosittelen lämpimästi makaamaan pimeässä ja kuuntelemaan <em>The Velvet Ropen</em> alusta loppuun ilman taukoja.</p>

]]></content:encoded>

    </item>
      <item>
    <media:thumbnail url="/ic/s/k/a/skamjpg-100x100.jpg" />
    <media:content medium="image" type="image/jpeg" url="/ic/s/k/a/skamjpg-500x500-non.jpg" />
    <title>”Miksi suomalaisissa sarjoissa soi niin paska musa? Miksi Skamissa soi niin hyvä musa?” – 6 kysymystä ja vastausta tv-sarjojen biisivalinnoista</title>
    <link>https://www.nrgm.fi/artikkelit/miksi-suomalaisissa-sarjoissa-soi-niin-paska-musa-miksi-skamissa-soi-niin-hyva-musa-6-kysymysta-ja-vastausta-tv-sarjojen-biisivalinnoista/</link>
    <pubDate>Tue, 01 May 2018 05:26:46 +0000</pubDate>
    <dc:creator>Anna Brotkin</dc:creator>
    		<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Skam]]></category>
		<category><![CDATA[televisiosarjat]]></category>
		<category><![CDATA[Uusi loppu]]></category>

    <guid isPermaLink="false">http://www.nrgm.fi/?p=51026</guid>
    <description><![CDATA[Anna Brotkin on käsikirjoittaja ja musiikkitoimittaja, eikä jaksa enää kertaakaan selittää miksi Skamissa soi niin hyvä musa ja suomalaisissa sarjoissa ei. Vastaus: laittomasti. 
]]></description>
    <content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-51040" class="size-large wp-image-51040" src="http://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/skam-700x418.jpg" alt="Kun Skamin tytöt menevät bileisiin, Peachesin Dick in the Air soi. Mutta sarjan yltäkylläisten musiikkivalintojen takana eivät olekaan norjalaisten öljyrahat." width="640" height="382" srcset="https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/skam-700x418.jpg 700w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/skam-460x275.jpg 460w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/skam-768x458.jpg 768w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/skam-480x287.jpg 480w, https://www.nrgm.fi/wp-content/uploads/2018/04/skam.jpg 980w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a><p id="caption-attachment-51040" class="wp-caption-text">Kun Skamin tytöt menevät bileisiin, Peachesin Dick in the Air soi. Mutta sarjan yltäkylläisten musiikkivalintojen takana eivät olekaan norjalaisten öljyrahat.</p>

<p>Olen käsikirjoittaja ja musiikkitoimittaja, enkä jaksa enää kertaakaan selittää miksi Skamissa soi niin hyvä musa ja suomalaisissa sarjoissa ei. Vastaus: laittomasti.</p>

<h2>#1 Miksi amerikkalaisissa sarjoissa soi niin hyvä musa?</h2>
<p>Moderni amerikkalainen tv-fiktio on täynnä hyvää popmusiikkia, joka parhaimmillaan nostaa tarinan aivan uudelle levelille. Kuinka voimauttavaa onkaan, kun <em>Girlsin</em> Hannah tanssii <strong>Robynin</strong> <em>Dancing on My Ownin</em> (video alla) tahtiin! Mutta, sad news: jenkkisarjojen musabudjetit ovat tähtitieteellisiä suomalaisiin verrattuina. Suomalaisissa tuotannoissa musiikkibudjetti on usein se mitä ”jää jäljelle”. Eli surullisen pieni summa verrattuna siihen mitä hyvä musiikki maksaa. Amerikassa tv-sarjat ovat globaalien markkinoiden takia isoa bisnestä.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/eBb0UQihUZA" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/eBb0UQihUZA</a></p>
<h2>#2 Kuka päättää mitkä biisit soivat tv-sarjoissa?</h2>
<p>Jenkeissä monella sarjalla on oma music supervisorina eli ihminen, joka valitsee sarjassa soivat biisit. Suomessa tätä ammatinkuvaa ei oikeastaan ole olemassa, mutta hommaa ovat meillä hoitaneet useassa tv- ja leffaprojektissa muun muassa äänisuunnittelija <strong>Otso Kähönen</strong> ja tuottaja <strong>Pete Eklund</strong>. Suomessa sarjojen biisit päättää usein sarjan äänisuunnittelija, säveltäjä, leikkaaja, käsikirjoittaja tai ohjaaja muun työnsä ohessa. Itse kirjoitan usein käsiksiini biisejä tarjolle, mutta tiedostan, että luultavasti niihin ei ole varaa.</p>
<h2>#3 Miksi suomalaisissa tv-sarjoissa soi niin paska musiikki?</h2>
<p>Suomalaisissa sarjoissa soi myös hyvä musiikki, mutta jos ”paskalla” tarkoitetaan tarinan kannalta tärkeiden musakohtausten toteuttamista köppäsellä katalogimusiikilla laadukkaan popmusiikin sijaan, on syy yleensä rahassa. Hyvät biisit maksavat paljon ja niihin ei yksinkertaisesti ole varaa. Taloudellisista syistä käytetään siis halvempaa katalogimusiikkia.</p>
<p>Joskus sarjalla tai leffalla voi olla diili jonkun tietyn levy-yhtiön kanssa, jolloin tietyn köntän biisejä saa vähän edullisemmin. Silloin otetaan mitä kyseisellä levylafkalla on tarjota. Intressit tällaisissa diileissä ovat kahdensuuntaisia: levy-yhtiö saa näkyvyyttä omille artisteilleen ja mahdollisesti markkinointikäyttöönsä elokuvan materiaalista leikatun musavideon. Elokuva taas saa diilin kautta paljousalennusta biiseistä ja joskus myös saman firman back-katalogin edullisesti käyttöön.</p>
<h2>#4 Miksi norjalaisessa Skam-sarjassa sitten soi niin hyvä musiikki?</h2>
<p>Kun keskustelen popmusiikin käytön kalleudesta, yleensä aina joku kysyy: ”Jos musiikki kerran on niin kallista, niin miten <em>Skamissa</em> voi soida Radiohead (video alla) ja <strong>Kanye West</strong>? Häh? Miten niillä on siihen varaa mutta meillä Suomessa muka ei?” Vastaus on: laittomasti. Norjalaiset eivät maksaneet siitä. Eli joka kerta, kun fiilistelet <em>Skamin</em> upeaa seksi- tai musiikkikohtausta ja pidät sitä osoituksena norjalaisten ylivertaisuudesta, muista, ettei edes heillä olisi oikeasti ollut siihen varaa. He tekivät sen yön hämärissä ja laittomasti.</p>
<p><em>Skam</em> tehtiin alun perin Norjan sisäisille markkinoille ja Norjan yleisradioyhtiön NRK:n levitettäväksi. Sarjaan kirjoitettiin surutta valtava määrä isoja biisejä, ja niiden oikeudet hoidettiin norjalaisen IFPI:n kautta. Mutta oikeudet hankittiin vain Norjan sisäiseen käyttöön, mikä on Norjan systeemissä huomattavasti, huomattavasti halvempaa kuin vastaavat globaalit oikeudet. Musiikkia käytettiin sarjassa valtava määrä, yhteensä 175 biisiä neljällä kaudella.</p>
<p><em>Skamista</em> tuli kuitenkin globaali yllätyshitti, mitä ei ollut osattu ennustaa, sillä pienen kielialueen sarjoista harvoin kiinnostutaan ulkomailla. Sarja lähti leviämään ympäri maailmaa, vaikka oikeuksia musiikin käyttämiseen Norjan rajojen ulkopuolella ei ollut. Oikeuksia valvova IFPI pakotti NRK:n geoblokkaamaan sarjan eli estämään sen näkymisen Norjan ulkopuolella, mutta internet-aikana blokkausyritykset jäävät usein yrityksiksi. Sarja levisi faniensa kautta ympäri maailman. Mokan teki siis NRK, joka mahdollisti sarjan jakelun globaalisti, vaikka oikeudet oli vain Norjan sisäiseen käyttöön. Kämmi huomattiin, kun vahinko oli jo tapahtunut. Oikeuksia alettiin selvitellä ja lisäkorvauksia maksaa vasta jälkikäteen – ja näin tehdään ilmeisesti edelleen.</p>
<p>Jos <em>Skamin</em> 175 biisin oikeuksista olisi alun perin maksettu säännösten mukaisesti, sarjaa ei olisi nykyisessä muodossaan olemassa.</p>
<p><p>Video ei ole enää saatavilla</p><a href="https://youtu.be/d_mbAhWGHvg" target="_blank" rel="noopener">youtu.be/d_mbAhWGHvg</a></p>
<h2>#5 Mikä musiikin käytössä oikein maksaa?</h2>
<p>Musiikin oikeuksien ja lisensoinnin maailma on monimutkainen ja semisti villi länsi. Oikeuksien selvittely on hidasta ja monimutkaista puuhaa, joka vaatii rahan lisäksi valtavasti aikaa ja siten myös työvoimaa. Hintaan vaikuttaa moni asia: kuinka pitkä pätkä biisiä kohtauksessa halutaan soittaa, kuinka laaja levitys sarjalla on, tuleeko sarjasta uusintoja ja levitetäänkö sitä television lisäksi internetissä ja niin edelleen.</p>
<p>Vaikka artisti itse haluaisi antaa biisinsä elokuvan tai tv-sarjan käyttöön hinnalla x, se ei usein ole mahdollista, sillä oikeuksia valvovat musiikkialan etujärjestöt. Hinta ei myöskään välttämättä määräydy biisin tunnettuuden mukaan. Teoriassa siis on mahdollista, että <strong>Beyoncén</strong> megahitti ja tuntematon suomalainen indiebiisi maksavat saman verran.</p>
<h2>#6 Mitä asialle voitaisiin tehdä?</h2>
<p>Asiaa voidaan alkaa ratkoa kahdesta suunnasta: joko korottamalla kotimaisten sarjojen musiikkibudjetteja tai laskemalla biisien hintoja. Jäämme odottamaan tapahtuuko kumpaakaan.</p>
]]></content:encoded>

    </item>
  </channel>
</rss>
