Huhtikuussa kuuntelimme vuoden 1988 järisyttävimpiä kappaleita. Uusi biisi joka päivä!
Vuoden 1988 klassisimmat popkappaleet Elephant Stonesta Freak Sceneen parin hiirenklikkauksen päässä!
”Dinosaur Jr.:n estetiikan täydellisin ilmentymä, kappale, jolla yhtyeen sekoitus korvia vihlovaa meteliä, apaattisen uneliasta, hädin tuskin hereillä pysyvää laulua ja upeita melodioita sekoittui yhdeksi indierockin hienoimmista klassikoista.”
Kaksi minuuttia ja neljäkymmentä sekuntia kirpaisevan kaunista kitarapoppia.
Gangsta rap ei syntynyt N.W.A:n myötä, mutta ilmiöksi comptonilaiset sen ainakin nostivat.
”Teen Age Riotin ja Daydream Nationin avulla Sonic Youth todisti, että rockbändi voi olla yhtä aikaa sekä Ramones että King Crimson.”
”Public Enemyyn kuuluvat höyryävät katukaivot, avoimet ikkunat, jostain elämääsi hiipivä röökinhaju. Tämä musiikki tunkeutuu tajuntaan kuin naapuriesi elämä kuumana kesäpäivänä.”
Haluaisitko sinä löytää lampaan ruhon portailtasi, Markus Hilden kysyy.
Neil Tennant kiteyttää Pet Shop Boysin korkeaa ja matalaa kulttuuria yhdistelevän poptaiteen syvimmän olemuksen kahdeksaan sanaan.
Kuvittele englantilainen merenrantakaupunki sesongin ulkopuolella, pysähtyneestä ja väljähtäneestä maailmasta, jossa kaiken nähdyn päällä värjyy rasvatahrjoja kuin teessä, jota laulun puhuja kutsuu kuulijan nauttimaan.
”Detroit-teknoa kuvattiin alun perin vertauksella, jossa George Clinton olisi juuttunut Kraftwerkin kanssa hissiin pelkkä syntetisaattori mukanaan. Ytimekkäämmin ei Big Funin vetävien rytmien ja jäisten ujellusten yhdistelmää voisi kuvailla.”
”Where Is My Mind on oodi kommunikaatiovaikeuksille, niin ihmisten toistensa välisille kuin oman minän ja tiedostamattoman välisille kuiluille.”
”Vuonna 1988 AIDS oli uusi yhteiskunnan kauhu, ja Touch Me I’m Sick leikittelee nimenomaan sillä. Se yhdistelee irvailevaa rappiota perinteiseen intiimin kanssakäymisen kutsuhuutoon tehden siitä suorastaan irvokasta.”
”Under the Milky Way on kuitenkin notkea mestariteos – se viihtyy yksin sekä seurassa ja on aina yhtä upeaa kuultavaa, kajahtivatpa sen sävelet orkesterimontusta tai baarijakkaralta.”
”Kuten niin monet maailman hienoimmista popkappaleista, Teardrops saa polttoaineensa menetetystä onnesta ja menetystä seuraavasta katumuksesta.”
Australialaisyhtye käsittelee miesten ja naisten välisiä juttuja sellaisella yhtäaikaisella avoimuudella ja hienostuneisuudella, että puhutaan palkintoluokan englanninkielisestä kirjallisuudesta.
Se sumenee, kun sitä yrittää tarkastella läheltä. Se artikuloi tomerasti mutta epäselvästi. Se lepattaa kuin kaitafilmin loppuriekale.
”Suositellaan A Little Respect -kappaleen julkaisua singlemuodossa. Tavoitteena popklassikko ja listamenestys.”
”Salt-n-Pepa oli Lil’ Kimiä ennen Lil’ Kimiä, Nicki Minajia silloin, kun Nicki Minaj oli tarhaikäinen.”
Mercy Seat tavoittaa täydellisesti ja lopullisesti sen paranoidisen ja myyttisen countryn painajaismaailman, jota Cave oli koko siihen astisen uransa tavoitellut.
Arttu Tolonen mehustelee riivaava virveliä ja ER-kitaraa.
Nuorgam
