”Loving you isn’t the right thing to do /
how can I ever change things that I feel?”

Joulukuussa 1976 julkaistu Go Your Own Way enteili Fleetwood Macin lopullista läpimurtoa rockdinosaurusten raskaaseen sarjaan. Singlen julkaisua seurasi helmikuussa 1977 albumi Rumours, jota on myyty tähän päivään mennessä reippaasti yli 40 miljoonaa kappaletta. Petollisen hyväntuulinen Go Your Own Way käsittelee kappaleen kirjoittajalle Lindsey Buckinghamille kipeää ja henkilökohtaista aihetta: hänen juuri päättynyttä suhdettaan yhtyetoveriinsa Stevie Nicksiin. Fleetwood Macin tarinaan tutustuminen on ehdottoman suositeltavaa kaikille saippuaooperan ystäville; kähmintää ja käänteitä riittää kuin Kauniissa ja rohkeissa – kokaiinia mahdollisesti jopa enemmän.

Video ei ole enää saatavilla

”Seasons don’t fear the reaper /
nor the wind, the sun or the rain”

Hetki, jolloin lehmänkellosta tuli tähti, on helppo määritellä: 8. huhtikuuta vuonna 2000. Saturday Night Liven sketsi, jossa tuottaja Bruce Dickinson (Christopher Walken) opastaa Blue Öyster Cultin fiktiivistä jäsentä Gene Frenkleä (Will Ferrell) lehmänkellon soitossa, teki lyömäsoittimesta kulttiesineen ja sai jälleen yhden sukupolven rakastumaan ’Reaperiin. Vuosikymmenet eivät ole nakertaneet Blue Öyster Cultin suurimman hitin tehoa: sitä on myyty digitaalisestikin lähes miljoona kappaletta. Herkän popballadin ovat levyttäneet paitsi HIM, myös muun muassa Apollo 440, Heaven 17, The Beautiful South ja The Goo Goo Dolls. Vuoden 1976 kymmenenneksi parhaan popklassikon, The Saintsin (I’m) Strandedin, tapaan kappale sijoittuu varsin korkealle listalla ”turhimmat sulkumerkit biisin nimessä”.

Video ei ole enää saatavilla

”Hey ho, let’s go! / Hey ho, let’s go!”

Ramonesin ensimmäinen single on myös yhtyeen ensimmäisen albumin ensimmäinen kappale. Maailman ensimmäinen punksingle se ei kuitenkaan ole, vaikka niinkin on väitetty; sen kunnian katsotaan yleisesti kuuluvan Patti Smithin Hey Joe -versiolle. The Beach Boysin ja 1960-luvun tyttöbändien hengessä kaahaava Blitzkrieg Bop on 132 sekuntia tarttuvinta mahdollista pop-purkkaa. Dee Dee ja Tommy Ramonen kirjoittaman rallin ovat coveroineet muun muassa The Beautiful South, Rob Zombie ja Die Toten Hosen. Suomeksi sen on levyttänyt Ne luumäet, nimellä Lumiukko bop.

Video ei ole enää saatavilla

”Well, she was an American girl, raised on promises /
she couldn’t help thinkin’ that there was a little more to life somewhere else”

The Strokesin Last Nite – tribuutti vai plagiaatti? Jos vuonna 2001 kitararockin pelastajaksi ylistetty newyorkilaisyhtye jotain todisti, niin sen, ettei Tom Pettyn klassinen rock ollut vanhentunut neljännesvuosisadassa päivääkään. Byrds-kitaroita Bo Diddleyn rytmeihin yhdistävä American Girl oli Tom Petty & the Heartbreakersin nimettömän esikoisalbumin (1976) päätösraita. Sen ovat vuosien varrella coveroineet muun muassa Pearl Jam, Of Montreal, The Gaslight Anthem, Def Leppard ja Taylor Swift.

Video ei ole enää saatavilla

”Tonight there’s gonna be trouble / some of us won’t survive”

Huolimatta siitä, että Thin Lizzyn Jailbreakin avaussäkeet kuuluvat rockin historian epäonnistuneimpiin (”Tonight there’s gonna be a jailbreak / somewhere in this town” – vankilan lähistöllä kenties?), on itse kappale kaikkea muuta. Vuoden 1976 menestysalbumin nimibiisi on muodostunut ajan myötä samanlaiseksi rockradioiden kulmakiveksi kuin samalta albumilta löytyvä The Boys Are Back in Town. Edesmenneen kitaristin Phil Lynottin sävellyksen ovat coveroineet muun muassa Supersuckers, Dropkick Murphys ja Jon Bon Jovi.

Video ei ole enää saatavilla

”I’m gonna put on an iron shirt / and chase Satan out of Earth”

Paras reggaebiisi kautta aikojen? Kenties. Max Romeon ja tuottajaguru Lee ”Scratch” Perryn yhteistyön helmi on ainakin yksi tyylilajin samplatuimmista kappaleista; sille rakentuvat muun muassa The Prodigyn Out of Space, Kanye Westin Jay-Z:lle tuottama Lucifer sekä The Qemistsin Iron Shirt. I Chase the Devil julkaistiin vuonna 1976 Max Romeon albumilla War Ina Babylon, mutta myös taustayhtye The Upsettersin omalla albumilla Superape – tosin eri sanoituksella ja nimellä (Croaking Lizard).

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Out of Space (1992) oli The Prodigyn neljäs single. Se ylsi Iso-Britannian singlelistalla parhaimmillaan viidenneksi.

Video ei ole enää saatavilla

”I’m in love with Massachusetts / I’m in love with the radio on”

Jonathan Richmanin tunnetuimman kappaleen historia on täynnä viivästyksiä, vaihtoehtoja ja varaslähtöjä. Roadrunnerista äänitettiin vuosina 1972–1975 tukku versioita, joiden tuottajina toimivat milloin Kim Fowley, milloin John Cale, milloin Matthew King Kaufman. Listattakoon Roadrunner vuoden 1976 popklassikoiden joukkoon, sillä versioista paras – John Calen (The Velvet Underground) vuonna 1972 tuottama – julkaistiin silloin singlenä ja The Modern Loversin esikoisalbumin avausraitana. Roadrunnerin ovat myöhemmin levyttäneet muun muassa Sex Pistols, Joan Jett, The Feelies, Yo La Tengo ja Wire. M.I.A. puolestaan siteeraa kappaleen sanoitusta Kala-albuminsa (2007) avauskappaleessa Bamboo Banga.

Video ei ole enää saatavilla

”Some people wanna fill the world with silly love songs /
and what’s wrong with that?”

Aloitetaan arvoituksella:

Q: ”In what year did Paul McCartney write silly love songs?”
A: 1962, 1963, 1964, 1965…

Sir Paulille on ollut aina helppo naureskella. Ja on hänelle naureskeltukin. Mutta Sir Paul ei välitä. Paitsi, että välittää. Siitä todistaa Silly Love Songs, McCartneyn uran terävin ja katkeransuloisin piikki häntä kritisoineiden suuntaan. Jumalaisen bassomelodian kuljettama rallatus puolustaa urheasti tyhjänpäiväisen popmusiikin paikkaa maailmassa; kappale voi olla arvokas, vaikkei se ”sanoisi” mitään. Singlelistan ykköseksi Yhdysvalloissa ja kakkoseksi Iso-Britanniassa yltäneen kappaleen ovat coveroineet vuosien saatossa muun muassa Shirley Bassey ja Red House Painters.

Video ei ole enää saatavilla

”You’re the dancing queen, young and sweet, only seventeen /
dancing queen, feel the beat of the tambourine”

ABBAn neljännen albumin, Arrivalin, ensimmäinen single sai ensiesityksensä vuoden 1976 elokuussa – päivää ennen kuin Kaarle XVI Kustaa ja Silvia Sommerlath saivat toisensa. Kappaleesta tuli ABBAn ainoa listaykkönen Yhdysvalloissa. Se nousi listaykköseksi myös kahdessatoista muussa maassa – ei kuitenkaan Suomessa, jossa sen parhaaksi sijoitukseksi jäi kolmas. Yhteensä singleä myytiin yli 3 miljoonaa kappaletta. Dancing Queenin ovat levyttäneet muun muassa Erasure, Redd Kross, Diablo ja Rajaton. Keikoilla tätä romanttisen popin mestariteosta ovat soittaneen esimerkiksi Belle & Sebastian, Kylie Minogue, Robyn ja John Frusciante.

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Kun U2 esiintyi vuonna 1993 Tukholmassa, ABBAn Björn Ulvaeus ja Benny Andersson nousivat lavalle ja esittivät kappaleen yhdessä irlantilaisyhtyeen kanssa.

Video ei ole enää saatavilla

”Babe I think I’ll lose my mind / ’cause I’m stranded on my own /
stranded far from home”

Vuoden 1976 syyskuussa julkaistua (I’m) Strandedia pidetään ensimmäisen Yhdysvaltain ulkopuolella ilmestyneenä punksinglenä. The Saintsin omalla Fatal Records -levymerkillä alun perin 500 kappaleen painoksena julkaistu energiapurkaus otettiin innostuneesti vastaan etenkin Iso-Britanniassa; Sounds-lehden arviossa sen ylistettiin olevan ”tämän viikon ja jokaisen muunkin viikon” paras single. Kappaleen ovat kirjoittaneet The Saintsin kitaristi Ed Kuepper ja laulaja Chris Bailey, joka vieraili 2000-luvun alussa Nick Cave & the Bad Seedsin Bring It On -singlellä. Mainittakoon, että kappaleen nimessä olevat sulkumerkit ovat popmusiikin historian kenties turhimmat.

Video ei ole enää saatavilla

”I’m in the phone booth, it’s the one across the hall /
If you don’t answer, I’ll just ring it off the wall”

Blondie omi Hanging on the Telephonen vuoden 1978 versiollaan niin uskottavasti, että harva osaa edes epäillä kappaleen olevan cover. Alun perin tämän teinirakkauden riuduttavuudesta kertovan pophelmen levytti kuitenkin kalifornialainen powerpopyhtye The Nerves, ja Blondien lisäksi siihen ovat tarttuneet muun muassa L7, Def Leppard, Cat Power, Girls Aloud ja Alexi Laihon Sinergy-yhtye. Kappaleen kirjoitti The Nervesin kitaristi Jack Lee. Muita Leen tunnettuja sävellyksiä ovat Will Anything Happen, jonka senkin Blondie levytti Paraller Lines -albumille, sekä Suzi Quatron You Are My Lover ja Paul Youngin Come Back and Stay.

Video ei ole enää saatavilla

”O que será que me dá / Que me bole por dentro será que me dá”

Brasilialaisen popmusiikin kenties kaunein hetki – ja se on paljon sanottu. Á Flor da Pele (O Que Será?) on Chico Buarquen Meus Caros Amigos -albumin (1976) avauslaulu, ja sillä hänen kanssaan esiintyy Milton Nascimento. Mistä portugalinkielinen laulema kertoo? Se kertoo tyttölapsesta, joka kysyy äidiltään, mitä hänestä tulee isona. Äiti vastaa, ettei tulevaisuutta voi tietää kukaan. Que será, será – se tapahtuu, mikä on tapahtuakseen. Toisessa säkeistössä nuoreksi naiseksi kasvanut tyttö esittää saman kysymyksen rakastetulleen – ja saa saman vastauksen. Kolmannessa säkeistössä tytöstä on tullut äiti ja hän kuulee saman kysymyksen lapsiltaan – vastaus on yhä vain sama. Yksinkertaisen mutta kauniin kappaleen on suomeksi levyttänyt Liisa Tavi (1986). Miten käy -niminen käännös on Liisa Akimofin käsialaa.

Video ei ole enää saatavilla

”Sunny, yesterday my life was filled with rain /
Sunny, you smiled at me and really eased the pain”

Yksi 1970-luvun suosituimmista discoyhtyeistä syntyi olosuhteiden pakosta: saksalaistuottaja Frank Farian oli tehnyt Boney M -nimellä singlen Baby Do You Wanna Bump, ja kun singlestä tuli hitti, Farian huomasi tarvitsevansa ”yhtyeen” ”esittämään” kappaletta televisio-ohjelmiin. Farian oli popmogulina edellä aikaansa; hänen myöhempiin neronleimauksiinsa kuului muun muassa Milli Vanilli. Sunnyn alkuperäisen version levytti vuonna 1966 kappaleen säveltäjä Bobby Hebb. Boney M:n lisäksi melankolisen soulpalan ovat levyttäneet muun muassa Cher, Frank Sinatra, Stevie Wonder, Marvin Gaye, Nick Cave ja Jamiroquai.

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Bobby Hebbin alkuperäinen versio on yksi northern soulin kiistämättömistä mestariteoksista.

Video ei ole enää saatavilla

”I use the NME / I use anarchy”

Edesmenneen managerilegendan Malcolm McLarenin mukaan Sex Pistolsin esikoissingle oli ”kutsu aseisiin nuorille, jotka kokevat, että rock’n’roll on heiltä riistetty”. Single kipusi vaivoin Iso-Britannian Top 40 -singlelistan häntäpäähän, mutta toimi sytykkeenä vuoden 1977 punkräjähdykselle – joka vei mennessään myös Sex Pistolsin itsensä. Kappaleen ovat coveroineet vuosien varrella muun muassa Megadeth ja Mötley Crüe – sekä Eläkeläiset, joiden käsittelyssä kappaleesta tuli Anarkistijenkka. Hyvin muistetaan myös Mel C:n tulkinta vuoden 1999 V Festivalissa. Spice Girlsistä soolouralle lähtenyt laulaja muutti kappaleen avaussäkeet muotoon: ”I am an antichrist / I am a Sporty Spice”.

Video ei ole enää saatavilla

”I remember on night the kid cut off his right arm /
In a fit to save a bit of power”

Pubrockyhtye Brinsley Schwarz hajosi vuonna 1975. So It Goes oli sen raunioista selvinneen Nick Lowen ensimmäinen soolosingle. Samalla se oli punkin ja uuden aallon merkittävimpiin levy-yhtiöihin kuuluneen Stiff Recordsin ensimmäinen julkaisu. Nimensä So It Goes on napannut Kurt Vonnegutin Teurastamo 5 –romaanista ja siinä usein käytetystä ilmauksesta.

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Thin Lizzyn Boys Are Back in Town -hitin tapaan So It Goes lainaa kimmoisan rytminsä Steely Danin varhaisesta hitistä Reelin’ in the Years (1973).

Video ei ole enää saatavilla

”It doesn’t matter what you do or say /
Just forget the things that you’ve been told”

Shout It Out Loud on KISSin rakastetuimpiin albumeihin kuuluvan Destroyerin (1976) ensimmäinen single. Jostain syystä sen listamenestys jäi varsin vaatimattomaksi –kanadalaiset sentään ymmärsivät ostaa sen suuressa viisaudessaan singlelistansa ykköseksi. Yhä Kissin keikkarepertuaariin kuuluvan glamrock-hymnin ovat coveroineet muun muassa amerikkalainen punkyhtye Zeke, norjalainen Surferosa sekä Raamattu-metallin suuruus Stryper.

Video ei ole enää saatavilla

*pim pi-dim-bim bom! pim pi-dim-bim bom*

Jean Michel Jarren läpimurtoalbumi Oxygène on elektronisen musiikin klassikko, joka on kiistämättömästä kitsch-potentiaalistaan huolimatta kestänyt erinomaisesti aikaa. Kokonaan instrumentaalisen albumin kuudesta osasta tunnetuin on neljäs, jonka suomalaiset muistavat erinomaisesti 1980-luvun musiikkiohjelman Hittimittarin tunnusmusiikkina. Vuonna 1997 Jarre yritti ratsastaa Oxygènen menestyksellä julkaisemalla sille jatko-osan Oxygène 7–13. Se ei ollut alkuperäisen veroinen – tietenkään. Tunnetuimman cover-version rakastetusta pimputuksesta on tehnyt brittikitaristi Hank Marvin (1993).

Video ei ole enää saatavilla

”I tell myself that I was doing alright /
There’s nothing left to do tonight /
But go crazy on you”

Kanadalaisten Wilsonin sisarusten Annin ja Nancyn Heart sykki kiivaimmin nuorena, jolloin sen hardrockissa oli vielä rahtunen folkin herkkyyttä ja viattomuutta. Osuvin esimerkki tästä on yhtyeen esikoisalbumin ensimmäinen single, pakahduttava Crazy on You. Heartin tähti kääntyi laskuun 1980-luvun alussa, kunnes ampaisi jälleen vuosikymmenen puolivälissä rakettimaiseen nousuun Heart-albumin (1985) ja siltä lohkottujen aikuisrockhittien (These Dreams, Never) ansiosta. Crazy on Youn on versioinut muun muassa indierockyhtye Blitzen Trapper.

Video ei ole enää saatavilla

”I lost myself in a familiar song / I closed my eyes and I slipped away”

Jos Classic Rock olisi valtio, olisi More Than a Feeling sen kansallislaulu. Bostonin esikoisalbumia myytiin sen nimikappaleen imussa vaatimattomat 17 miljoonaa kappaletta ja puolitoista vuosikymmentä myöhemmin se innoitti Kurt Cobainia säveltämään Nirvanan valtavirtaan singonneen Smells Like Teen Spiritin räjäyttävän kitarariffin. Kappale – joka on niin eeppinen, ettei sitä olisi voinut julkaista mikään muu levy-yhtiö kuin Epic Records – on soinut vuosien saatossa kymmenissä tv-sarjoissa (The Wire, The Sopranos) ja elokuvissa (Kolmannen asteen yhteys, Vuohia tuijottavat miehet).

Video ei ole enää saatavilla

”I was sayin’ ’Let me out of here!’ before I was even born”

Blank Generation -albumi ja sen nimisingle julkaistiin vuonna 1977, mutta kappaleen ensimmäinen versio oli ilmestynyt jo vuotta aikaisemmin Richard Hell -ep:llä. Siihen mennessä newyorkilaiskitaristi oli jo ehtinyt erota Televisionista ja The Heartbreakersista (Johnny Thundersin, ei Tom Pettyn) ja perustaa punkin tärkeimpiin pioneereihin kuuluneen Voidois-yhtyeensä.

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Tiesitkö, että Blank Generation perustuu suurelta osin Bob McFadden and Dor -yhtyeen swing-tyyliseen kappaleeseen The Beat Generation (1959)?

Video ei ole enää saatavilla

”If you leave me now / you’ll take away the very heart of me”

Basisti Peter Ceteran kuolematon eroballadi onnistui Chicagon kannalta liiankin hyvin. Jo kymmenenteen albumiinsa ehtinyt chicagolaisyhtye (kyllä!) oli opittu tuntemaan yhtenä 1970-luvun kunnianhimoisimmista ja kiinnostavimmista rockjättiläisistä, mutta If You Leave Me Now’n jälkeen yhtyeeltä ei odotettu enää muuta kuin taivaisiin kurottavia rakkauslauluja. Ja niitähän bändi sitten teki. Paljon. Niin Yhdysvaltain, Iso-Britannian kuin Euroopan ykköshitiksi nousseesta If You Leave Me Now’sta on tehty yli sata cover-versiota. Suomeksi laulun levytti ensin Pepe & Paradise, ja myöhemmin siihen ovat tarttuneet muun muassa Egotrippi, Puolikuu ja Tapani Kansa.

Video ei ole enää saatavilla

”I gotta a-feelin’ inside of me /
It’s kinda strange like a stormy sea”

New Rose julkaistiin 22. lokakuuta 1976, ja sitä pidetään yleisesti ensimmäisenä brittiläisen punksinglenä. Kappaleen oli kirjoittanut kitaristi Brian James, joka jätti The Damnedin kahden albumin jälkeen ja liittyi myöhemmin Lords of the New Churchiin. Varhaiseksi punksingleksi kovin romanttisen New Rosen kuuluu lukemattomien bändien keikkarepertuaariin. Levylle asti sen on versioinut tunnetuimmin Guns N’ Roses (Spaghetti Incident, 1993). Pelottomat suuntaavat heinäkuussa Tammerfestiin, jossa The Damned esiintyy.

Video ei ole enää saatavilla

”You just picked up a hitcher /
A prisoner of the white lines on the freeway”

Hejira-albumin (1976) unenomainen avauskappale on Päivänsäde ja menninkäinen -tyyppinen tarina kahdesta ihmisistä, jotka ovat taustaltaan niin erilaisia, etteivät voi milloinkaan saada toisiaan. Joidenkin mukaan kappale kertoo näytelmäkirjailija Sam Shepherdista, jonka kanssa Joni Mitchellillä oli suhde 1970-luvulla. Bassoa kappaleessa soittaa nauhattoman nelikielisen nebukadnessar, Jaco Pastorius. Ja hyvin soittaakin!

Video ei ole enää saatavilla

”A nation after nation / Turnin’ into beasts”

Rauhan, talouskasvun ja luonnonvarojen kaltaisia aiheita käsittelevä Harvest for the World ei ollut The Isley Brothersin kotimaassa Yhdysvalloissa suuri hitti, mutta Iso-Britanniassa se ylsi sentään singlelistan kymmenenneksi. Brittejä softrock-vaikutteinen soulhitti kosketti vielä 1980-luvullakin, jolloin kappaleen levyttivät tai sitä keikoillaan soittivat muun muassa Style Council, Spandau Ballet, Power Station ja The Christians.

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Popin päiväperhot Jason Donovan ja Kim Wilde tulkitsivat Harvest for the Worldin Amnesty-gaalassa vuonna 1991. Smooth!

Video ei ole enää saatavilla

”You can rely on the old man’s money /
You can rely on the old man’s money”

Rich Girl löytyy Hall & Oatesin albumilta Bigger Than Both of Us (1976). Kepeän pisteliäs popralli julkaistiin singlenä tammikuussa 1977 ja se nousikin Yhdysvaltain listaykköseksi – kuten viisi myöhempääkin Hall & Oatesin singleä. Aikansa parishiltoneille kuittailleva popballadi ei ole milloinkaan menettänyt ajankohtaisuuttaan; vuosien varrella sen ovat coveroineet muun muassa Everclear, Me First & the Gimme Gimmes, Nina Simone ja viehättävän Hall & Oates -tribuuttilevyn julkaissut indiepopduo The Bird and the Bee.

Video ei ole enää saatavilla

”A leather kid, a switchblade knife /
He did not intend to take his life”

Rod Stewart tuntuu tekevän kaikkensa, jotta maailma unohtaisi hänen olleen vielä 1970-luvun alussa yksi brittirockin lahjakkaimmista lauluntekijöistä. A Night on the Town -albumilta (1976) löytyvä The Killing of Georgie on tositapahtumiin perustuva tarina Stewartin Georgie-nimisestä homoystävästä, joka sai surmansa New Yorkissa. Kaunis balladi nousi brittilistalla parhaimmillaan toiseksi.

Video ei ole enää saatavilla

”Reggae got soul / For the young and old”

Kun reggae löi läpi kansainvälisesti 1970-luvun alussa, Frederick ”Toots” Hibbertin johtama jamaikalaisyhtye oli yksi genren suurimpia nimiä. Ja on vieläkin: vuonna 1963 perustettu Toots & Maytals keikkailee ja levyttää yhä säännöllisesti. Neljä vuotta sitten se nähtiin Suomessakin – lämmittelemässä The Rolling Stonesia Helsingin Olympiastadionilla! Bändin tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluva Reggae Got Soul ylistää musiikkityylin ikä- ja kulttuurirajat ylittävää sielukkuutta. Vuoden 2007 Surf’s Up -animaatioelokuvassa siitä kuultiin erittäin valitettava cover-versio, josta oli vastuussa kyseenalainen jenkkirockyhtye 311.

Video ei ole enää saatavilla

”What’s the sense in sharing / This one and only life?”

David Crawfordin kirjoittama discohelmi oli paremmin soul- ja gospellaulajattarena tunnetun Candi Statonin suurin hitti. Young Hearts Run Free osui ja upposi etenkin Iso-Britanniassa, jossa se nousi singlelistan kakkoseksi. Kappaleen ovat coveroineet muun muassa Kym Mazelle, Gloria Estefan ja The Swell Season.

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Staton muistetaan hyvin myös The Sourcen usein remiksatusta dance-klassikosta You Got the Love (1991). Viime vuonna kappale nousi jälleen pinnalle Florence + the Machinen versiona, joka ei kuitenkaan pärjännyt alkuperäiselle.

Video ei ole enää saatavilla

”Music is a world within itself /
With a language we all understand”

Klassiselta Songs in the Key of Life -albumilta (1976) löytyvästä Sir Dukesta tuli Stevie Wonderin suurin hitti, kun se julkaistiin singlenä maaliskuussa 1977. Kappale nousi Yhdysvaltain singlelistan ykköseksi ja brittilistan kakkoseksi. Jazzlegenda Duke Ellingtonin mukaan nimetyssä kappaleessa Wonder nostaa hattua monelle esikuvalleen, kuten Count Basielle, Glenn Millerille, Louis Armstrongille ja Ella Fitzgeraldille.

Video ei ole enää saatavilla

”Shake some action’s what I need/
To let me bust out at full speed”

Sanfranciscolainen powerpopyhtye pisti pillit pussiin 1970-luvun alussa, mutta palasi otsikoihin vuoden 1976 Shake Some Action -albumilla, jonka nimikappaleesta tuli yhtyeen tavaramerkki. Vuoden 1995 Clueless-komediassakin soineen Shake Some Actionin ovat levyttäneet vuosien varrella muun muassa baggy-buumin keskinkertaisin yhtye The Farm (Hullabaloo, 1994) sekä oma Michael Monroemme (Nights Are So Long, 1987).

Video ei ole enää saatavilla