Whitney Houston kuoli vain 48-vuotiaana.

Whitney-dokumenttielokuvan ohjaaja Kevin Macdonald tivaa esiin totuuden siitä, miksi vuonna 2012 kuolleen laulajan elämä vajosi niin nopeasti huumeisiin.

Whitney Houston hukkui hotellihuoneensa ammeessa helmikuussa 2012 vain 48-vuotiaana pitkään jatkuneen kokaiiniriippuvuuden jälkeen. Yksitoista vuotta aiemmin hän oli tehnyt sadan miljoonan dollarin levytyssopimuksen levyistä, joista valmistui ainoastaan yksi.

Video ei ole enää saatavilla

Tällä kappaleella alkaa Cannesissa esitetty dokumenttielokuva Whitney. Elokuva on Houstonin perheen hyväksymä, mutta ohjaaja Kevin Macdonald tivaa silti esiin totuuden siitä, miksi laulajan elämä vajosi niin nopeasti huumeisiin. Avainhenkilöiden yhteistyöstä huolimatta Macdonaldilla on siis ollut täysi vapaus leikata dokumentista muutakin kuin kiiltokuvaa.

Musiikillisesti Houstonin uralta käydään varsin lyhyesti läpi keskeisimmät huippuhetket, joista mieleen jäävät tunteikas konsertti Etelä-Afrikassa apartheidin kaaduttua ja Houstonin ensiesiintyminen televisiossa. Laulajan lahjakkuudesta kertoo paljon se, että vuoden 1991 Super Bowlissa laulettua ikonista versiota kansallislaulusta ei ehditty harjoitella lainkaan.

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Video ei ole enää saatavilla

Dokumentissa mukana ovat lähes kaikki laulajaäiti Cissy Houstonia myöden. Ansiot tulevat esiin siinä, miten hyvin Macdonald saa lähimmäiset puhumaan vaietuista asioista.

Ensinnäkin Whitneyn parhaasta ystävästä ja rakastajasta Robyn Crawfordista puhutaan ja Macdonald antaa Houstonin veljen Gary Garlandin paljastaa homofobiansa.

Video ei ole enää saatavilla

Robyn Crawfordin ja Houstonin välisestä suhteesta kohistiin jo aikanaan. Houston halusi pitää sen salassa ja kielsi julkisuudessa olevansa kiinnostunut muista kuin miehistä. Se taisi mennä läpi, sillä hänellä oli ollut useita suhteita julkkiksiin (mm. Eddie Murphy).

Dokumentissa vihjataan, että Houston meni naimisiin Bobby Brownin kanssa pitkälti, koska tämä tuli kuvioihin kohujen suhteen oikeaan aikaan. Avioliitossa valinnutta rakkautta kuvaillaan aidoksi, mutta enemmänkin läheisriippuvaisuudeksi.

Alaisiltaan useita häirintäsyytöksiä saanut Brown on monen mielestä ollut Houstonin alamäen pääsyy. Brown ei suostu haastattelussa puhumaan lainkaan vaimonsa huumeongelmasta. Myös levy-yhtiön pomo väittää, ettei tiennyt huumeongelmista, vaikka 2000-luvulla levyttäminen ei meinannut millään edetä.

Kukaan ei tunnu ottavan vastuuta, mutta syy Houstonin huumeongelmiin oli todennäköisesti vielä paljon traagisempi. Dokumentissa Houstonin täti Mary Jones kertoo, että Dee Dee Warwick käytti hyväksi useampaa perheen lasta Cissy Houstonin ollessa kiertueella. Tämä selittäisi myös dokumentissa esiin nousevaa Whitneyn tarvetta ottaa tyttärensä aina mukaan kiertueelle.

Video ei ole enää saatavilla

Houstonilla on edelleen hallussaan ennätyksiä, joita kukaan ei ole rikkonut. Bodyguard-elokuvassa esitetty I Will Always Love You on maailman myydyin naisartistin single. Dokumentissa kerrotaan, että Michael Jackson ymmärsi häntä loppuun saakka ja kävi välillä tapaamassa häntä, vaikka he eivät tavattuaan puhuneet toisilleen paljoakaan.

Monen muun hiljattain ilmestyneen musiikkidokumentin tavoin Whitney paljastaa megajulkisuuden ongelmat. Hänenkin kohdallaan huumekierteen katkaisu olisi kaiken järjen mukaan pitänyt olla mahdollista. Houstonille oli maksettu tähtitieteellinen summa työstä, jota hän ei koskaan saanut loppuun.

Osa ongelmaa saattoi myös olla se, että Houston palkkasi kaikki sukulaisensa kiertueille mukaan. Ongelmakäyttö oli jo selvää 1990-luvulla, mutta kaikki lähimmäiset olivat taloudellisesti riippuvaisia Houstonista eivätkä uskaltaneet mennä väliin.

Whitney ensi-iltaan Suomen elokuvateattereihin kesän aikana.

Whitney-dokumenttielokuvan traileri.

Video ei ole enää saatavilla

Whitney Houstonilla ei ole mitään, paitsi kylmä.

Maailmansivu on väärällään poptaivaan tähtösiksi kisaavia laulajia. Yksi kilpailukappale on reality-todellisuussa kuitenkin yli muiden. Sisuskaluja kuohautteleva Whitney Houstonin I Have Nothing sulkeutuu esittäjien suosioon vuosi vuoden jälkeen.

Väristyksiä nostattava kappale kuultiin ensimmäisen kerran marraskuussa 1992 ensi-iltansa saaneessa The Bodyguard -elokuvassa. Seuraavana keväänä single saavutti neljännen sijan Billboard Hot-listalla.

I Have Nothingia on esitetty eri laulukilpailuissa vuodesta 2003 lähtien ja ensimmäisen kerran American Idolissa. Nuorgam sijoitti kisaesitykset Whitney-puntarille sen perusteella, miten paljon ne muistuttavat kappaleen alkuperäisesitystä. Kaikki kisailijat rankattiin samalta viivalta, olivat he sitten Suomesta tai Australiasta, lapsia tai aikuisia. Esitysvideoiden inserttihaastattelut kasvattavat draamankaarta edetessään kohti värisyttävää laulusuoritusta.

Elä esiintyjien mukana, kannusta heidät loistokkaaseen suoritukseen ja nyökyttele tuomareiden kehuille. Kämmentä ei tarvitse viedä näiden esitysten vuoksi otsalle. Luvassa 100-prosenttisia tunnekuohuja. Takki tyhjäksi, kiitos.

SE ALKUPERÄINEN

Video ei ole enää saatavilla

#1 LEONA LEWIS

Video ei ole enää saatavilla

#2 JENNIFER HUDSON

Video ei ole enää saatavilla

#3 TAMERA FOSTER

Video ei ole enää saatavilla

#4 JACK VIDGEN

Video ei ole enää saatavilla

#5 TRENEYCE

Video ei ole enää saatavilla

#6 MELANIE AMARO

Video ei ole enää saatavilla

#7 CHARLOTTE & MARY LUY

Video ei ole enää saatavilla

#8 DIANDRA FLORES

Video ei ole enää saatavilla

#9 DANYL JOHNSON

Video ei ole enää saatavilla

#10 SAM BAILEY

Video ei ole enää saatavilla

#11 ALYAH KOLF

Video ei ole enää saatavilla

#12 JASON VIET

Video ei ole enää saatavilla

#13 DIAMOND WHITE

Video ei ole enää saatavilla

#14 ARISXANDRA

Video ei ole enää saatavilla

Bonus!

Eikä unohdeta Christina Aguileraa 13-vuotiaana Mickey Mouse Clubissa…

Video ei ole enää saatavilla

Kate Bush ryhtyi treenaamaan vuoden myöhässä Los Angelesin olympialaisten jousiammuntaan.

Nuorgamin päivittäin ilmestyvän Popklassikot-sarjan kymmenes osa on valmis. Nauti, kuuntele ja kommentoi!

Spotify-rajoituksista johtuen listalta puuttuu Beastie Boysin She’s On It. Sen voit kuunnella tästä.

Vuoden 1985 Top 30 (no okei, 29)

1. Kate Bush – Running Up That Hill
2. The Smiths –How Soon Is Now?
3. Simple Minds – Don’t You Forget About Me
4. Tears for Fears – Everybody Wants to Rule the World
5. The Waterboys – The Whole of the Moon
6. The Cure – In Between Days
7. The Cult – She Sells Sanctuary
8. Madonna – Into the Groove
9. The Pogues – Dirty Old Town
10. Killing Joke – Love Like Blood
11. Whitney Houston – How Will I Know
12. The Jesus & Mary Chain – Just Like Honey
13. Huey Lewis & the News – The Power of Love
14. Fine Young Cannibals – Johnny Come Home
15. Tom Waits – Downtown Train
16. Prince – Pop Life
17. Dire Straits – Money for Nothing
18. Sandra – (I’ll Never Be) Maria Magdalena
19. Paul Hardcastle – 19
20. The Replacements – Swingin’ Party
21. Prefab Sprout – Goodbye Lucille #1
22. New Order – The Perfect Kiss
23. Nick Cave & the Bad Seeds – Tupelo
24. Talk Talk – Life’s What You Make It
25. New Model Army – No Rest
26. Camper Van Beethoven – Take the Skinheads Bowling
27. Dinosaur Jr. – Repulsion
28. Jan Hammer – Crockett’s Theme
29. Nitzer Ebb – Warsaw Ghetto

Linkki soittolistaan tästä.

Whitney ennen suurta rysähdystä.

Whitney Houstonin putoaminen poptaivaalta addiktiohelvettiin tuntuu vielä kamalammalta peilattuna siihen Whitneyyn, joka teki vuonna 1985 tämän kappaleen: siihen kauniiseen ja kuulaan herkkään mokkahipiäiseen prinsessaan, jonka ääni liikutti ihmisiä (ja paikalleen kiinnittämättömiä esineitä) kuin myrskytuuli.

Se Whitney oli kujeilevan viaton ja pirskahtelevan raikas kuin hiilihapotettu kesäjuoma. Mutta samalla voimakas, kaikesta lahjakkuudestaan huolimatta tukevasti maan pinnalla.

Ja se ääni. Tai oikeastaan Ääni – lempinimi, jolla Houston yleisesti tunnetaan. Ei enempää eikä vähempää kuin mezzosopraanon äänialan kattava, hyvän nuoren punaviinin tavoin miellyttävästi takakireä, yläilmoihin kieppuva potku persuksiin, joka on monen mielestä kaikkien aikojen suurin popääni.

Siltä Whitneyltä Mariah Carey varasti jokaikisen tempun omaan kirjaansa. Niin tekivät valitettavasti kaikki muutkin 1980- ja 1990-lukujen r&b-laulajattaret; Houstonia voidaan ihan hyvällä syyllä syyttää r&b-musiikin pilaamisesta pitkäksi aikaa, kun tavattoman paljon keskinkertaisemmat laulajat yrittivät wannabe-hittitehtaineen kopioida Whitneyn äärimmäisen hallittua vokaalijonglöörausta.

Sitä Whitneyä voidaan myös kiittää, kun päivän kuudessadas itsejulistautunut diiva törmää American Idol -karsinnassa ovesta sisään vain kirkuakseen kuulijoiden niskakarvat pystyyn kuin lääkitsemätön skitsofreniapotilas – mitä jotkut heistä toki ovatkin.

How Will I Know’ssa Whitneyn tuhannen boforin voimalla puhaltava ääni pääsee esille kaikessa komeudessaan, mutta kappale on silti puhdasverinen popbiisi. Whitney ei laula kuin yrittäisi voittaa jotakin imaginääristä pissaamiskisaa; hän ei käytä kappaleessa ainoatakaan itsetietoista trikkiä. Hän vain kajauttaa biisin ilmoille kaikella luonnonvoimallaan. Se pysäyttää.

Itse kappale juoksuttaa mieleen tietynlaisessa viattomuudessa kylvetettyä 1980-luvun kuvastoa: jheri curl -kiharoita, avourheiluautoja, vaaleanpunaista kimallehuulipunaa, high school -tanssiaisia, pilvenpiirtäjiä…

Sanoitukset ovat jotakin hölynpölyä ihastumisesta ja pojista, mutta niillä ei oikeastaan ole mitään väliä. Kappaleen muskulaarisen nosteinen soundi on kuin tehty kuvittamaan juppiajan huoletonta tarinaa, jossa fiksu mutta maailman tapoja tuntematon nuori menestyy suurkaupungin sykkeessä ”kovalla työllä” niin bisneksessä kuin rakkaudessa.

Näen mielessäni tuopinkokoisen neron Michael J. Foxin kirmaamassa ympäri New Yorkia pirtsakassa kuvakollaasissa, joka kertoo kuinka kovaa hänellä menee. Mikä parasta, menestyskrapulaa ei ole tiedossa. Tämä on 1980-luku.

Whitney ei valitettavasti jähmettynyt 1980-luvulle – vuosikymmenelle, jolla hän oli kuin lupaus paremmasta huomisesta, roturajat ylittävän tulevaisuudenuskon ja lähes rajattoman potentiaalin henkilöitymä. Hänen menestystä seurannut huumehuuruinen turmelluksensa oli poikkeuksellisen tuskaisaa katseltavaa, koska siinä rytäkässä tuhoutui terveyden lisäksi poikkeuksellinen lahjakkuus.

Siitä voitte syyttää Bobby Brownia. Vaan se on toinen tarina.

Video ei ole enää saatavilla

Reamonnin Supergirl tuo Fadelle muistoja mieleen.

Fatbardhe Hetemaj, 25, opiskelija, kokoomus (73 – Helsinki)

www.hetemaj.fi

Mikä on soittolistasi nimi?

”Biletys.”

Millä perusteella valitsit juuri nämä biisit soittolistaasi?

”Ne saavat minut hyvälle tuulelle ja tuovat paljon mukavia muistoja.”

Keille ihmisille suosittele soittolistaasi ja miksi?

”Kaikille positiivisille ihmisille, jotka nauttivat elämästä.”

Mikä on soittolistasi sinulle kaikkein tärkein kappale ja miksi?

”Reamonnin Supergirl, koska se tuo merkittävän muiston Kreikasta, kun veljeni Perpa lauloi sitä minulle matkalla lentokentältä.”

Olisitko halunnut listallesi jonkun kappaleen, jota ei kuitenkaan Spotifyssa ollut?

”Ehkä joitain kosovolaisia kappaleita, sillä ne ovat lähellä sydäntäni.”

Millainen musiikinkuuntelija olet?

”Kuuntelen musiikkia aina kun pystyn ja todella paljon, olin sitten ihan missä vaan.”

Kuka artisti tai mikä bändi on kaikkien aikojen suosikkisi?

”Beyoncé on lempiartistini, sillä hänellä on mielettömän hyvä ääni ja upea lavakarisma. Hän on monipuolinen esiintyjä ja muutenkin monilahjakkuus.”

Minkä uuden artistin tai yhtyeen musiikin löysit viimeksi?

”Solu feat. Kimberleen Fade, joka oli hauska löytö ystävältäni, sillä laulun nimihän on oma kutsumanimeni. Kappaleessa lauletaan myös never fade, ja Fadehan ei feidaa!”

Ostatko vielä fyysisiä äänitteitä?

”Ostan cd-levyjä aina silloin tällöin, kun kyseessä on artisiti tai bändi, jonka lähes kaikki albumin kappaleet ovat mieleisiäni. Yksittäiset kappaleet, jotka haluan itselleni, ostan netin välityksellä.”

Spotify vai iTunes?

”Spotify.”

Milloin viimeksi kävit kuuntelemassa livemusiikkia?

”Olin rasismin vastaisessa ilmaiskonsertissa, jossa esiintyivät Mikael Gabriel, Timo Pieni Huijaus, Kymppilinja ja lukuisia muita artisteja. Todella nautin siitä, sillä siellä oli hyvää ja ennakkoluulotonta yhdessä tekemisen meininkiä.”

Bonus: Jos Jumala ja Lemmy tappelisivat, kumpi voittaisi?

”Jumala ei tappele.”

Fatbardhe Hetemajn soittolista.

1. Adele: Rolling in the Deep
2. Beyoncé feat. Jay-Z: Crazy in Love
3. Gwen Stefani: Cool
4. George Michael: As
5. Gyptian: Hold You
6. Reamonn: Supergirl
7. Rihanna: Only Girl
8. Shakira: Waka Waka
9. Whitney Houston: It’s Not Right But It’s Okay

Kuuntele Fatbardhe Hetemajn soittolista.